Tiedotearkisto: 2016

Mauri, Tapani, Asta ja Veera – miten myrskyt nimetään?

19.7.2016 13:17

Suomessa maa-alueilla myrskyää meteorologisessa mielessä harvoin. Puhekielessä myrskyistä puhutaan usein myös silloin, kun kyseessä on kesäinen, paikallinen rajuilma. Meteorologit puhuvat myrskystä vasta, kun kymmenen minuutin keskituulen nopeus ylittää 21 metriä sekunnissa.

Astan tuhoja kuvasi Tuomas Niskanen

Astan tuhoja kuvasi Tuomas Niskanen

Jos myrsky on voimakas tai rajuilman odotetaan aiheuttavan maa-alueilla merkittäviä vahinkoja, Ilmatieteen laitoksen meteorologit nimeävät myrskyn tai rajuilman Yliopiston Almanakan nimipäiväkalenterin mukaan. Nimeksi valitaan kalenterista ensimmäinen käyttämätön nimi. Jos nimi on käytetty tai kalenterissa ei ole kyseisen päivän kohdalla kuin yksi nimi, voidaan ottaa käyttöön nimen lisäksi järjestysnumero tai vuosiluku.

Ilmatieteen laitos nimeää myrskyn tai rajuilman tyypillisesti silloin, kun myrskytuulista tai –tuhoista on saatu havaintoja. Joissakin tapauksissa, kun ennuste on hyvin selkeä, nimeäminen voidaan tehdä myös etukäteen, mutta näin tapahtuu harvoin. Pienialaisia myräköitä ei nimetä; vaikutusten tulee olla laajat tai merkittävät.

Myrsky tai rajuilma nimetään, jotta vaarallinen sääilmiö saa tarvittavan huomioarvon. Kun tapahtumalla on nimi, sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti viestinnässä kuten varoituksissa, mediassa, viranomaisviestinnässä sekä tilastoissa. Lähihistoriasta löytyy monta nimeltä tuttua esimerkkiä: Tapani (vuonna 2011), Asta, Veera, Lahja ja Sylvi (vuonna 2010), Janika (vuonna 2001) ja Mauri (vuonna 1982). Sääilmiön voimakkuuden ja tuhojen perusteella aikaa myöten selviää, jääkö nimi vakiintuneeseen käyttöön, ilmastotilastoihin ja ihmisten muistiin.

Kansainvälisiä nimeämiskäytäntöjä

Trooppiset myrskyt, joita esiintyy valtamerillä, nimetään vuosittain aakkosjärjestyksessä A:sta alkaen niin, että joka toinen myrsky saa nimensä mieheltä ja joka toinen naiselta. Nimilistoja ylläpitää Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Käytössä on kuusi nimilistaa, joita käytetään vuoron perään. Suurien, paljon tuhoa ja julkisuutta saaneiden trooppisten myrskyjen nimet pyritään jättämään pysyvästi pois käytöstä. Esimerkkejä näistä ovat Haiyan (Filippiinit vuonna 2013), Sandy (Yhdysvallat vuonna 2012), Katrina (Yhdysvallat vuonna 2005).

Suomi tunnetaan myös matalapainemyrskyjen "hautausmaana". Esimerkiksi lokakuun lopulla vuonna 2013 Iso-Britanniaa riepotellut St Jude -myrsky heikkeni edetessään kohti Suomea ja saapui tänne heikentyneenä, nimettömäksi jääneenä syksyisenä matalapainemyräkkänä.

Lue lisää:
Rajuilmat Suomessa
Voimakkaat matalapaineet Suomessa ja maailmalla
Usein kysyttyjä kysymyksiä tuulista ja myrskyistä
Trooppisten myrskyjen nimeäminen WMO:n verkkosivuilla englanniksi

Lisätietoa:
Ryhmäpäällikkö Ari-Juhani Punkka puh. 029 539 3630