Tiedotearkisto: 2016

Liikenne ja puunpoltto aiheuttavat edelleen ilmanlaatuongelmia Suomessa

15.12.2016 16:06

Päästövähennyksistä huolimatta ilmansaasteet vaikuttavat edelleen merkittävästi eurooppalaisten terveyteen. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleisesti ottaen pieniä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Kuva: Eija Vallinheimo

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmansaasteiden vähentyneet päästöt ovat parantaneet Euroopan ilmanlaatua yleisesti viime vuosikymmeninä ja monien seurattavien yhdisteiden kohdalla EU:n ilmanlaatunormien ylitykset ovat  nykyään harvinaisia. Esimerkiksi hiilimonoksidi- ja bentseenipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi Euroopassa moottoriajoneuvojen katalysaattoreiden yleistymisen ja EU:n polttoainedirektiivien myötä. Koska hiilimonoksidin pitoisuudet ovat Suomessa tyypillisesti hyvin pienet verrattuna EU:n raja-arvoon, 10 mg/m3, jatkuvan seurannan tarvetta ei ole. "Näillä näkymin hiilimonoksidin  jatkuvat terveysperusteiset mittaukset ollaankin lopettamassa Suomesta kokonaan", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Vestenius. Kaikkia ilmanlaatuongelmia ei ole kuitenkaan saatu vielä ratkaistua Suomessakaan. "Ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta merkittävimmät ilmansaasteet Euroopassa ja myös Suomessa ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni ja PAH-yhdisteet."

Suuri osa Euroopan väestöstä ja ekosysteemistä altistuu edelleen eurooppalaisten ja Maailman Terveysjärjestön WHO:n ilmanlaatunormien ylittäville ilmansaasteiden pitoisuuksille.  Euroopan ympäristöviraston arvion mukaan ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain lähes puoli miljoonaa ennenaikaista kuolemaa Euroopassa. Näistä noin 1500 tapahtuu Suomessa.

Ilmansaasteet vahingoittavat myös luontoa esimerkiksi vaurioittamalla  viljelykasveja ja metsiä ja myös rakennettua ympäristöä. Ilmansaasteilla on merkittäviä taloudellisia haittavaikutuksia mm. sairaspoissaoloina sekä vaikutuksena viljelysatoihin ja metsien tuottoon sekä rakennuskannan rapistumiseen.

Ilmatieteen laitos huolehtii tausta-alueiden ilmanlaadun seurannasta Suomessa. Kaupungit, kunnat ja teollisuus huolehtivat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta. Suomessa on yhteensä noin 100 ilmanlaatuasemaa. Ilmatieteen laitos kokoaa vuosittain Suomen ilmanlaadun seurantatiedot ja raportoi ne Euroopan ympäristökeskukseen (EEA) ja Euroopan komissiolle.

Liikenteen päästöt on kaupunkien ongelma

Typen oksidit ja erityisesti typpidioksidi on tyypillisesti suurten kaupunkien ongelma. Vuonna 2015 noin seitsemän prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä asui raja-arvon ylittävillä alueilla.  Suurin yksittäinen typen oksidien tuottaja on liikenne.  Suomessa raja-arvon ylittäviä typpidioksidi-pitoisuuksia mitattiin vuonna 2015 vain Helsingissä kahdessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Altistuneiden ihmisten määräksi on arvioitu 11 000 henkilöä.

Hiukkaset on pienempi ongelma Suomessa

Hengitettävät hiukkaset eli halkaisijaltaan alle kymmenen mikrometrin kokoiset hiukkaset (PM10) on ajoittainen ja paikallinen, mutta melko näkyvä ilmanlaatuongelma. Varsinkin keväisin Suomen kaupungeissa mitataankin talvihiekoituksen jäljiltä lyhytaikaisesti huomattavan korkeita PM10-pitoisuuksia katupölyn takia. Korkeat PM10-pitoisuudet ärsyttävät hengityselimistöä ja aiheuttavat oireita erityisesti herkille ihmisille kuten lapsille, vanhuksille sekä allergioista ja hengitystiesairauksista kärsiville ihmisille. Yleensä korkeat pitoisuudet ovat kuitenkin Suomessa niin lyhytaikaisia, että PM10 -raja-arvo ei vuositasolla ylity. Viime vuonna oli PM10 -vuorokausiraja-arvon (yli 35 päivää vuorokauden keskiarvo yli 50 μg/m3) ylitys Kuopion Sorsasalossa.

Pienhiukkaset ovat hiukkasia, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä(PM2.5). Pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti hengitysilman mukana keuhkorakkuloihin ja sieltä muualle elimistöön. Suomessa pienhiukkasten pitoisuus ei ole ollut ongelma, pitoisuudet ovat yleensä alle puolet EU:n raja-arvoista. EU:n raja-arvoja tiukempikaan WHO:n pienhiukkasten ohjearvo ei ylittynyt Suomessa vuonna 2015. Pienhiukkasten aiheuttama terveysriski liittyykin niiden sisältäviin myrkyllisiin aineisiin, esimerkiksi orgaanisiin yhdisteisiin ja raskasmetalleihin.

Kohonneet raskasmetallipitoisuudet ovat tyypillisesti paikallinen teollisuusympäristöjen ongelma. Suomessa raportoitiin arseenin tavoitearvon ylitys vuonna 2015 Harjavallassa kahdella asemalla. Arseenin ylitysalueella asui tai työskenteli arviolta 3000 ihmistä.

Puun pienpoltto huonontaa ilmanlaatua paikallisesti

Bentso(a)pyreeni, b(a)p, on mm. biomassan ja fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyvä karsinogeeninen PAH-yhdiste eli polysyklinen aromaattinen hiilivety joka kiinnittyy palamisessa syntyviin pienhiukkasiin. Ilmatieteen laitoksen mukaan puun pienpoltto on edelleen merkittävin b(a)p:n lähde Suomessa.  Muita b(a)p:n lähteitä ovat  mm. metalliteollisuus, liikenne ja  jätteiden poltto.

Toisin kuin monet muut ilmansaasteet, b(a)p:n päästöt ilmaan ovat kasvaneet Euroopassa viime vuosina. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi lisääntyneestä biomassan poltosta. Noin neljäsosa (24 %) Euroopan kaupunkien väestöstä altistui EU:n tavoitearvon 1 ng/m3 ylittäville b(a)p-pitoisuuksille, kun taas WHO:n tavoitearvon 0.12 ng/m3 ylittäville pitoisuuksille altistui 88 % kaupunkiväestöstä eli lähes yhdeksän kymmenestä kaupungeissa asuvista eurooppalaisesta.

Suomessa b(a)p on tyypillisesti pientaloalueiden ongelma. Näillä alueilla poltetaan paljon puuta ja mitatut vuosikeskiarvot ovat usein tavoitearvon tuntumassa. Korkeita pitoisuuksia esiintyy erityisesti talvisin.  Virallisesti EU:n b(a)p tavoitearvon 1 ng/m3 ylityksiä (1.5 ng/m3  tai sen yli) ei Suomessa mitattu vuonna 2015. Suomen korkein vuosikeskiarvo 1.05 ng/m3 mitattiin Raahessa.

B(a)P-mittauksia on Suomessa melko harvassa, mutta mallilaskelmien mukaan tavoitearvoa lähellä olevia tai jopa sen ylittäviä pitoisuuksia esiintyisi melko tasaisesti ympäri Suomea asutuskeskuksissa alueilla, joissa on paljon puunpolttoa. WHO:n tavoitearvo 0.12 ng/m3  ylittyy Suomessa lähes kaikkialla.

Kaukokulkeutuva otsoni

Toisin kuin muut ilmansaasteet, maanpintaotsoni on yleensä kaukana saastelähteistä olevien alueiden eli tausta-alueiden ongelma. Saastuneilta alueilta peräisin olevassa ilmassa muodostuu otsonia sen kulkeutuessa tausta-alueille. Otsonin arvioidaan olevan merkittävin kasvillisuutta vaurioittava ilmansaaste Euroopassa. Suomessa otsonin kasvillisuuden suojeluarvo sekä metsien suojeluarvo eivät kuitenkaan ylittyneet vuonna 2015.

Lisätietoja:

Tutkija Mika Vestenius, Ilmatieteen laitos, puh. 050 524 1975, mika.vestenius@fmi.fi

Ilmanlaatuportaali: http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/2015/vuosi_2015.php

Air quality in Europe – 2016 report: http://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2016