Pienpolton ilmanlaatuhaitat kasvussa

EEA:n arvion mukaan suurimman riskin eurooppalaisille aiheuttavat edelleen hiukkaset (PM2.5 ja PM10) ja otsoni (O3). "Näiden rinnalle on nyt  nostettu myös karsinogeeninen benzo(a)pyreeni (BaP), jota pääsee kaupunki-ilmaan muun muassa puun pienpoltossa, liikenteen pakokaasuissa sekä teräksentuotannossa. BaP on hengitysilmassa kiinnittyneenä pienhiukkasiin (PM2.5) ja voi näin kulkeutua syvälle ihmisen elimistöön", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Pia Anttila. Nykyään jopa neljännes Euroopan Unionin kqupunkiväestöstä altistuu hengitysilman kautta tavoitearvon ylittäville BaP-pitoisuuksille. Pahimmat alueet sijaitsevat Keski- ja Itä-Euroopassa. Toisin kuin useimpien muiden ilmansaasteiden pitoisuudet, BaP–pitoisuudet eivät ole laskusuunnassa johtuen hiilen ja biomassan pienpolton lisääntymisestä Euroopassa.  Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessakin tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla erityisesti talvikautena ajoittain esiintyy korkeita BaP-pitoisuuksia, mutta vuositasolla pitoisuudet eivät yleensä ylitä EU:n ilmanlaatunormeja. Vuonna 2013 benzo(a)pyreenin tavoitearvo ei ylittynyt yhdelläkään ilmanlaadun mittausasemalla Suomessa.

Myös raskasmetallit ovat kiinnittyneinä pienhiukkasiin ja siten mahdollisesti haitallisia ihmisten terveydelle. EUssa ja Suomessa hengitysilman raskasmetallipitoisuudet ovat lähinnä teollisuusympäristöjen ongelma. Teollisuuden pistepäästöjen vuoksi hengitysilman arseenipitoisuuden tavoitearvo ylittyi vuonna 2013 Harjavallan Kalevassa. Arvioiden mukaan Harjavallassa kohonneelle pitoisuudelle altistui noin 1500 ihmistä. Pitoisuudet alueella tulisi saada alenemaan tavoitearvon alle käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa.Pienhiukkasten (PM2.5) kokonaispitoisuudet ovat Suomessa Euroopan matalimpia, vuositasolla pitoisuudet ovat alle puolet voimassa olevasta raja-arvosta. 

Suuret hiukkaset ei yhtä vaarallisia

Vähän suuremmatkin hiukkaset voivat kulkeutuvat hengitysilman mukana ihmiseen, mutta takertuvat yleensä ylempiin hengitysteihin. Niinpä niitä ei pidetä aivan yhtä haitallisina ihmisen terveydelle. Etenkin keväisin Suomessa kaupunkilaisia vaivaava katupöly on kooltaan tätä suurempaa hiukkasta (ns. hengitettävät hiukkaset PM10). Keväisin pahimpaan katupölyaikaan Suomen kaupungeissa mitataan muutaman viikon ajan huomattavan korkeita PM10 - pitoisuuksia. Tämä kohonneiden pitoisuuksien kausi jää kuitenkin niin lyhyeksi, että vuositasolla näiden suurtenkaan hiukkasten raja-arvot eivät ylity Suomessa kuin joissakin yksittäisissä poikkeustapauksissa. Vuonna 2013 pölypäiviä kertyi yli sallitun määrän Kuopion Sorsasalon asemalla, joka sijaitsee suuren maanrakennustyömaan vaikutusalueella.

Liikenteen päästöt edelleen ongelmalliset

Liikenteestä peräisin olevat korkeat typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat suurten kaupunkikeskustojen ongelma. EU:ssa kymmenisen prosenttia kaupunkiväestöstä altistuu terveydelle haitalliselle NO2-pitoisuustasolle. Suomessa raja-arvotason ylittäviä NO2-pitoisuuksia esiintyy vain Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Helsinki pyrkii alentamaan myös katukuilujen NO2-pitoisuudet alle raja-arvotason vuoden 2015 alkuun mennessä.

Ilmatieteen laitos seuraa Suomen ilmanlaatua noin kymmenellä ilmanlaatuasemalla eri puolilla Suomea. Tämän lisäksi kunnilla ja teollisuudella on satakunta omaa seuranta-asemaa. Ilmatieteen laitos kerää vuosittain kaiken tämän seurantatiedon ja toimittaa sen edelleen Euroopan ympäristövirastolle (EEA), joka tuottaa euroopanlaajuisia yhteenvetoja ja tilastoja.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pia Anttila, puh. 050 368 6420, pia.anttila@fmi.fiTutkija Mika Vestenius puh. 050 524 1975, mika.vestenius@fmi.fi

Ilmanlaatuportaali: http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetutEEA:n raportti: Air quality in Europe – 2014 report: http://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2014