Tiedotearkisto: 2011

Ilmatieteen laitoksen mittalaite osoitti keväisen otsonikadon

12.9.2011 9:00

Pohjoisen pallonpuoliskon poikkeuksellisen vähäotsoninen alue nähtiin viime keväänä Aura-satelliitin tuottaman tiedon avulla selkeästi.

Kuva: NASA / OMI  Purppurat ja siniset sävyt kertovat, missä kohdin otsonia on vähiten ja keltainen ja punainen sävy, missä otsonia on enemmän. Kuva on 7.9. tilanteesta.

Kuva: NASA / OMI Purppurat ja siniset sävyt kertovat, missä kohdin otsonia on vähiten ja keltainen ja punainen sävy, missä otsonia on enemmän. Kuva on 7.9. tilanteesta.

Ilmatieteen laitos on ollut mukana Auran OMI-otsonimittalaitteen (Ozone Monitoring Instrument) kehityksessä. NASAn EOS-Aura -satelliitin mukana kulkeva suomalais-hollantilainen OMI-mittalaite on lunastanut paikkansa ilmakehän kemiallisen koostumuksen seurannassa. OMIn avulla Ilmatieteen laitos on saanut vuodesta 2004 lähtien tarkkaa tietoa ilmakehän koostumuksesta ja otsonikerroksen paksuudesta.

– OMI-instrumentti on alusta saakka toiminut suunnitellusti ja sen mittausten laatu on vastannut odotuksia. Sen avulla nähtiin selkeästi maalis-huhtikuun vaihteessa Suomen yli liikkunut vähäotsoninen alue, kertoo ryhmäpäällikkö Johanna Tamminen.

Otsoniaukko, tulivuoren tuhkaa ja rikkidioksidia: Ilmatieteenlaitos mukana havainnoinnissa

Satelliiteista tapahtuva ilmakehän koostumuksen havainnoinnin tärkeys on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt merkittävästi. Tämä on paljolti juuri Aura-satelliitin ja sen neljän mittalaitteen ansiota.

OMI:lla voidaan seurata otsonikerroksen tilaa, mutta myös maanpinnan UV-säteilyn määrää ja mitata ilmastoon ja ilmanlaatuun vaikuttavia metsä- ja ruohikkopalojen pienhiukkasia. Mittauksissa voidaan havaita myös liikenteestä ja teollisuudesta peräisin olevia ilmansaasteita, kuten alailmakehän typpidioksidia ja otsonia. Lisäksi OMI-instrumentilla on ollut merkittävä rooli tulivuorista peräisin olevan tuhkan havainnoinnissa, mikä tuli erityisesti ilmi viimeaikaisissa Islannin tulivuorien purkauksissa.

Aura-satelliitti kiertää maapallon napojen kautta 700 kilometrin korkeudella. Se on osa useamman satelliitin ryhmittymää (ns. A-train), jotka kiertävät maapalloa samalla radalla 10 minuutin päässä toisistaan. Aura-satelliitti ja sen neljä mittalaitetta tuottavat mittaustietoa ilmakehän koostumuksesta. Mittaustiedolla pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: onko otsonikerros toipumassa, kuten on ennustettu, mitkä prosessit liittyvät ilman saastumiseen ja mikä rooli aerosoleilla, vesihöyryllä ja otsonilla on ilmastonmuutoksessa.

Kansainvälinen tiedekokous Suomessa 13.–15.9.

Vuonna 2004 laukaistun NASAn Aura-satelliitin kansainvälinen tiedekokous järjestetään Ilmatieteen laitoksella 13.–15. syyskuuta. Erityisenä teemana tiedekokouksessa on pohjoisen pallonpuoliskon poikkeuksellinen otsonikato keväällä 2011. Lisäksi käsiteltävien asioiden listalla on satelliittihavaintojen aiempaa parempi hyödyntäminen ilmastomallinnuksessa. Satelliittihavainnoilla tulee jatkossa olemaan kasvava merkitys mm. ilmansaastepäästöjen rajoitusten seuraamisessa ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Kokoukseen osallistuu noin 120 satelliittihavaintoja hyödyntävää ilmakehätutkijaa, suurin osa USA:sta ja Euroopasta. Kokouksen jälkeen on YK:n kansainvälinen otsonipäivä, jota vietetään vuosittain Montrealin pöytäkirjan vuosipäivänä 16. syyskuuta.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Johanna Tamminen, puh. 040 737 8733, johanna.tamminen@fmi.fi

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakehan-koostumus