Tiedotearkisto: 2017

Kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat jälleen uudelle ennätystasolle

30.10.2017 13:00

Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat viime vuonna nopealla tahdilla uudelle ennätystasolle, ilmenee WMO:n tuoreimmasta vuosittain julkaistavasta kasvihuonekaasuraportista.

Kuva: Eija Vallinheimo

Kuva: Eija Vallinheimo

WMO:n kasvihuonekaasuraportin (Greenhouse Gas Bulletin) mukaan hiilidioksidin määrä kasvoi vuonna 2016 korkeimmalle tasolle viimeisten 800 000 vuoden aikana.

WMO:n mukaan teollisen ajan alusta ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt 45 prosentilla. Suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Noin 44 % ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista jää ilmakehään, ja loppuosa sitoutuu valtameriin ja maaekosysteemeihin. Ihmisen toiminnasta johtuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut vuosi vuodelta. "Tulevaisuudessa hiilidioksidipitoisuuden kehitys riippuu päästöjen lisäksi hiilinieluista. Hiilinielujen heikkeneminen johtaa ilmaston yhä nopeutuvaan lämpenemiseen", Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen toteaa.

Suuret pitoisuudet järkyttävät luontaista ilmakehän tasapainoa

Vuonna 2015 hiilidioksidipitoisuudet ylittivät symbolisen 400 ppm:n rajan. Vuonna 2016 pitoisuudet saavuttivat 403,3 ppm:n lukeman. Hiilidioksidipitoisuus on kasvanut ilmakehässä viimeisten 70 vuoden ajan tahtia joka on 100 kertaa suurempi kuin viimeisen jääkauden aikana.

Ilman nopeita päästövähennyksiä, olemme päätymässä siihen, että lämpötilat nousevat vaaralliselle tasolle tämän vuosisadan loppuun mennessä. Luvut ovat silloin paljon korkeampia kuin mitä Pariisin sopimuksen tavoitteeksi asetettiin", sanoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

Taalas muistuttaa WMO:n tiedotteessa, että hiilidioksidi säilyy ilmakehässä satoja vuosia ja merissä vielä pidempään. Fysiikan lait sanelevat sen, että me elämme tulevaisuudessa yhä kuumemmassa ja sään ääri-ilmiöiden sävyttämässä maailmassa. "Tällä hetkellä ei ole olemassa taikasauvaa, jolla hiilidioksidia voitaisiin poistaa ilmakehästä", Taalas toteaa.

Suomessakin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu havaittu

WMO:n Global Atmosphere Watch -verkosto (GAW) kattaa yli 50 maata ja tuottaa tarkkoja mittaustuloksia, jotka luovat pohjan sille, kuinka ymmärrämme kasvihuonekaasujen pitoisuuksia sekä niiden lukuisia lähteitä, nieluja ja ilmakehässä tapahtuvia kemiallisia muutoksia.

Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW -ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW -mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallas-tunturin kansallispuistossa. Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksella tehdyissä mittauksissa, jossa nousua on 2,0 ppm (parts per million) vuodessa. "Kasvu jatkui myös viime vuonna. Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä", Ari Laaksonen kertoo. GAW -asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, ei niiden päästöistä.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Ari Laaksonen, puh. 040 513 7900, ari.laaksonen@fmi.fi
Hiilinielut: Tutkimusprofessori Jari Liski, puh. 040 748 5088, jari.liski@fmi.fi

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/42433dde-827f-485e-9fa9-45b49fbfa317/globaalit-paastot.html

WMO:n tiedote kokonaisuudessaan:
https://public.wmo.int/en/media/press-release/greenhouse-gas-concentrations-surge-new-record