Tiedotearkisto: 2011

Tutkimus: Novaja Zemljan ydinkokeista kulkeutui radioaktiivisuutta Suomeen 1950- ja 1960-luvulla

22.9.2011 8:58

Nykyaikaisten leviämismallien avulla tehtyjen uusien tutkimuksien avulla on voitu osoittaa, että Novaja Zemljan alueella tehdyistä ydinkokeista 1950- ja 1960-luvulla kulkeutui radioaktiivisuutta Suomeen ja sen lähialueille.

Kuva: Eija Vallinheimo

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitoksella leviämismallin avulla tehty uusi tutkimus on osoittanut, että vuosina 1955–1958 Novaja Zemljalla yhdestä vedenalaisesta ja 29 ilmakehässä tehdystä ydinkokeesta viidestä kokeesta saattoi tulla radioaktiivisuutta suoraan Suomeen. Ilmakehän radioaktiivisuuden seurantajärjestelmää vasta suunniteltiin tuolloin Suomeen, joten mittaustuloksia näiden kokeiden ajalta ei Suomesta kuitenkaan ole olemassa. Valtaosassa kokeita räjähdyspilvi kulkeutui aluksi joko silloisen Neuvostoliiton alueelle tai Jäämerelle.

Vuoden 1961 Novaja Zemljan 26 ydinkokeesta yhdestäkään ei leviämismallin antamien tulosten mukaan tullut suoraa laskeumaa Suomeen. Vuonna 1962 alueella tehtiin 36 ydinkoetta. Uusien tutkimustulosten perusteella yhdeksän kokeen saastepilvi kulkeutui Suomeen tai sen lähialueille. Joulun 1962 koesarjassa vapautuneen radioaktiivisuuden kulkeutumisesta Suomeen on myös Ilmatieteen laitoksen mittaustuloksia. Muun muassa Ivalossa 27.–28.12.1962 keinotekoisen radioaktiivisuuden määrä nousi kuusinkertaiseksi edeltäviin viikkoihin verrattuna. Keinotekoista radioaktiivisuutta oli tällöin ilmassa tuhatkertaisesti luonnolliseen pitkäikäiseen radioaktiivisuuteen verrattuna. Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Iso-Britannian lopetettua ydinkokeiden tekemisen ilmakehässä vuoden 1963 alusta lukien keinotekoisen radioaktiivisuuden määrä kuitenkin putosi muutamassa vuodessa sadasosaan huippulukemista.

Vuoden 1963 jälkeen Neuvostoliiton tekemistä maanalaisista ydinkokeista ainakin kahdesta pääsi ilmaan radioaktiivisuutta tarpeeksi suuria määriä ja sellaisessa säätilanteessa, että radioaktiivisuus havaittiin Ilmatieteen laitoksen seurantaohjelman puitteissa. Ensimmäinen tapaus oli Semipalatinskissa nykyisessä Kazakstanissa 18.12.1966 tehty ydinkoe ja jälkimmäinen 2.8.1987 Novaja Zemljalla tehty ydinkoe.

Jo aikaisemmin on tiedetty, että radioaktiivisutta tuli stratosfäärin kautta ja troposfäärissä länsivirtausten mukana Pohjois-Amerikan kautta Suomeen. Säteilyturvakeskuksen mukaan menneiden vuosikymmenten radioaktiivinen laskeuma ei ole lisännyt syöpämäärää pohjoisessa Suomessa.

Ympäristön radioaktiivisuuden asiantuntijat koolla Helsingissä

Lähes sata ympäristön radioaktiivisuuden, NBC-suojelun ja varautumisen asiantuntijaa on parhaillaan kokoontunut seminaariin Helsinkiin. ”Ydinasekokeista Fukushimaan – keinotekoinen radioaktiivisuus ympäristössä” -seminaarin tarkoitus on muodostaa kokonaiskuva ympäristön keinotekoisesta radioaktiivisuudesta etenkin Suomessa. Seminaarin järjestävät Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry (http://www.nbcsec.fi/spt/) sekä Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi).

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, tutkimuspäällikkö Jussi Paatero, puh. 0500 441 560, jussi.paatero@fmi.fi