Tiedotearkisto: 2011

Tutkimus: Rakennusten energiatarpeet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä

4.10.2011 11:06

Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto selvittivät tuoreessa tutkimuksessa muuttuneita ilmasto-olosuhteita, joita hyödynnetään rakennusten energiamääräysten ja -laskennan uudistuksessa vuonna 2012.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen. Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto selvittivät tuoreessa tutkimuksessa muuttuneita ilmasto-olosuhteita, joita hyödynnetään rakennusten energiamääräysten ja -laskennan uudistuksessa vuonna 2012. Uudet uudisrakennusten energiamääräykset tulevat voimaan 1.7.2012.

Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa rakennusten energiamääräyksiä ja -energialaskentaa varten määritettiin uusi testivuosi TRY2012, jonka sääaineistot korvaavat aiemmin käytetyn testivuoden 1979.

Tutkimuksessa arvioitiin myös, että vuoden 2030 tienoilla vuoden keskilämpötila tulee olemaan paikkakunnasta riippuen 1,2–1,5 astetta korkeampi kuin TRY2012:n mukaan. Talvella keskilämpötila nousee noin kaksi astetta, kesällä vajaan asteen. Lämpötilan vaihtelevuus pienenee talvipuolella vuotta noin 10 prosenttia. Auringon säteilyn väheneminen talvella ja keväällä, tuulen vähäinen voimistuminen marras–helmikuussa ja ilman suhteellisen kosteuden pieni kasvu loka–huhtikuussa otettiin myös huomioon rakennusten energiankulutusta koskevissa laskelmissa.

Säätietojen valinnassa tarkasteltiin ulkoilman lämpötilaa, kosteutta, auringonsäteilyä ja tuulen nopeutta. Säämuuttujia painotettiin sen mukaan, kuinka paljon kyseinen säämuuttuja vaikuttaa Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen.

Ulkoilman lämpötila on rakennusten vuotuisen lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuksen kannalta tärkein säämuuttuja, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri.

Kokonaisenergiankulutus vähenee ilmaston lämmetessä

Tulosten mukaan tutkittujen esimerkkirakennusten lämmitysenergian tarve vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 10–13 % ja jäähdytysenergian tarve kasvaa vastaavasti 13–19 %. Koska rakennusten jäähdytystarve on lämmitystarpeeseen verrattuna melko pieni, rakennusten kokonaisenergiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä 4–7 %. Esimerkkirakennukset edustavat tyypillistä suomalaista uudispientaloa sekä toimistorakennusta. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voidaan toisaalta vaikuttaa merkittävästi myös kasvihuonekaasujen vähenemiseen.

–Tulokset tarkoittavat, että myös vuonna 2030 rakennukset tulee edelleen varustaa kunnon lämmitysjärjestelmillä, koska raportoidut lämpötilamuutokset eivät olennaisesti alenna lämmitystehon tarvetta. Kesällä tilanne on erilainen, sillä jo nyt jäähdytyksen tarve on aiempaa suurempi. Tarve kasvaa edelleen 2030 mennessä, toteaa johtava asiantuntija Jarek Kurnitski Sitran Energiaohjelmasta. Sitra oli yksi tutkimuksen rahoittajista.

–Ajantasaiset säätiedot ovat tärkeä lähtökohta uusille energiamääräyksille, jotka tulevat voimaan ensi heinäkuussa, kertoo yli-insinööri Pekka Kalliomäki tutkimusta rahoittaneesta ympäristöministeriöstä.
–Esimerkiksi kesäajan huonelämpötilan hallinta onkin huomioitu aikaisempaa suuremmalla painoarvolla uusissa energiamääräyksissä, jotka edellyttävät tarkoituksenmukaisten keinojen käyttämistä ylilämpenemisen estämiseksi ja lämpötilalaskentaa, jatkaa Kalliomäki.

Tulevaisuuden ilmastoa kuvaavat arviot perustuivat ilmastomallien tuloksiin. – Niiden pohjalta laadittiin tilastollisilta ominaisuuksiltaan vuosien 2030, 2050 ja 2100 arvioitua ilmastoa vastaavat tulevaisuuden testivuosien sääaineistot, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä. – Näiden tulevaisuuden testivuosien säätietoja käyttäen laskettiin ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennusten energiatarpeeseen vuoden 2030 ilmastossa, lisää Aalto-yliopiston erikoistutkija Juha Jokisalo.

Energialaskennan uusi testivuosi TRY2012 Suomen eri lämpötilavyöhykkeillä muodostettiin Vantaalla, Jyväskylässä ja Sodankylässä tehtyjen säähavaintojen perusteella. Testivuoden kutakin kalenterikuukautta vastaa todellinen historiallinen kuukausi, joka valittiin jaksolta 1980–2009. Esimerkiksi Jyväskylässä vuoden 1984 tammikuu oli sääoloiltaan varsin keskimääräinen, joten sen säätiedot otettiin mukaan testivuoteen. Käytännössä kalenterikuukausien valinta tehtiin tilastollisella menetelmällä tarkastellen lämpötilaa, kosteutta, auringon säteilyä ja tuulen nopeutta. Näitä neljää säämuuttujia painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos: erikoistutkija Kirsti Jylhä, puh.(09) 1929 4125, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Aalto-yliopisto: erikoistutkija Juha Jokisalo, puh.(09) 470 23598, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Ympäristöministeriö, yli-insinööri Pekka Kalliomäki, puh. 050 572 6359, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sitra: johtava asiantuntija Jarek Kurnitski, puh. 040 574 1870, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Tutkimushankkeen verkkosivusto:
http://ilmatieteenlaitos.fi/rakennusten-energialaskennan-testivuosi