Tiedotearkisto: 2011

MSL-laskeutuja vie Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteita Marsiin

17.11.2011 13:40

NASA laukaisee 26. marraskuuta Mars Science Laboratory-laskeutujan (MSL) kohti Marsia. Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimeen instrumentteja.

REMS-H -kosteudenmittauslaite Kuva: Harri Haukka

REMS-H -kosteudenmittauslaite Kuva: Harri Haukka

Marraskuun 25. päivä aukeaa 29 vuorokauden mittainen laukaisuikkuna MSL-mönkijän matkalle kohti Marsia. Jos sääolosuhteet laukaisupaikalla Floridan Cape Canaveralissa sallivat, laukaisua yritetään lauantaina 26. marraskuuta.Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimeen instrumentteja, joiden tavoitteena on mitata Marsin kaasukehän paine- ja kosteusolosuhteita. Noin 900-kiloinen ja henkilöauton kokoinen MSL saapuu perille vajaan yhdeksän kuukauden lennon jälkeen elokuussa 2012. Mönkijän laskeutumispaikka on Gale-kraatteri lähellä Marsin päiväntasaajaa. Siellä sen on tarkoitus liikkua ja tehdä tutkimushavaintoja ainakin yhden Marsin vuoden ajan eli noin 680 Maan päivää. Samalla se tekee havaintoja mm. alueen geologiasta, pintakerroksen rakenteesta sekä ympäristöolosuhteista. Jos mönkijä toimii moitteetta, sen toiminta-aikaa voidaan jatkaa.

Paine- ja kosteusmittausinstrumentit Suomesta

Ilmatieteen laitos on toimittanut MSL-mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit (REMS-P ja REMS-H), joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita. Instrumentit toimi-vat osana espanjalaisen INTA-CAB -laitoksen mönkijään toimittamaa Marsin ympäristöä tutkivaa REMS-instrumenttipakettia. REMS-P ja REMS-H laitteiden suurin etu on niiden hyvä tarkkuus ja pieni koko, sillä instrumentit painavat vain 15 grammaa (REMS-H) ja 35 grammaa (REMS-P).

Samantapaisia Ilmatieteen laitoksen valmistamia laitteita on aikaisemmin ollut mukana useassa planeettaluotaimessa, mm. Saturnuksen Titan-kuuta tutkineessa HUYGENS-aluksessa (ESA /NASA), joka laskeutui onnistuneesti Titaniin tammikuussa 2005. Vastaavia laitteita oli mukana myös NASAn Mars Phoenix-luotaimessa vuonna 2008.


REMS-P -paineenmittauslaite.

REMS-H-instrumentti testissä.

Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maan ja Marsin lähes samansuuruiset kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet johtavat siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen: tutkimalla Marsia voimme myös oppia jotakin uutta Maapal-losta ja sen ilmakehästä, minkä takia tämä on Ilmatieteen laitoksen kannalta merkittävä tutkimuskohde. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtänyt mm. pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin (HIRLAM) toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä.

Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P -mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. Tarkoituksena on kerätä paine- ja kosteusaikasarjat koko MSL-ohjelman (yksi Marsin vuosi) ajalta. Näin saataisiin Viking-laskeutujien (1976 - 82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden. Havain-tojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä sekuntien mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Paikallista vaihtelua tuo MSL:n liikkuminen tutkimusohjelman aikana, mikä saattaa viedä kulkijan alueille, joilla marsperän vesipitoisuus ja ilmakehän kosteuden määrä vaihtelee.

MSL etsii myös jäänteitä ja todisteita Gale-kraatterissa muinoin mahdollisesti velloneesta vedestä. MSL ei yritä etsiä Marsista elämää, mutta se saattaa hyvinkin kertoa, onko Marsissa joskus muinoin ollut elämälle suotuisat olosuhteet.

Ilmatieteen laitoksen toimittama paineinstrumentti perustuu Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Hankkeeseen ovat osallistuneet myös suomalaiset Selmic Oy, Micro Analog Sys-tems Oy, Optomekaniikka Oy ja Ideal Engineering Oy

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi (Cape Canaveral, MSL-laukaisupaikka, 22.-27.11).
Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. (09) 1929 4724, maria.genzer@fmi.fi
Vanhempi tutkija Jouni Polkko, puh. (09) 1929 4653/ 050 5266661, jouni.polkko@fmi.fi
Tutkija Henrik Kahanpää, puh. (09) 1929 4723/ 050 5713746, henrik.kahanpaa@fmi.fi
Tutkija Harri Haukka, puh. 044 3406510, Harri.Haukka@fmi.fi.

http://space.fmi.fi/msl