Tiedotearkisto: 2011

NASAn MSL-laskeutuja onnistuneesti kohti Marsia

24.7.2012 14:50

Mars Science Laboratory -laskeutujan mukana Marsiin lähti Ilmatieteen laitoksen valmistamia instrumentteja, joiden tavoitteena on mitata Marsin kaasukehän paine- ja kosteusolosuhteita.

Taiteilijan näkemys Mars-mönkijästä työssään. Kuva: NASA

Taiteilijan näkemys Mars-mönkijästä työssään. Kuva: NASA

Yhdysvaltain avaruushallinnon, NASAn, Mars Science Laboratory (MSL), joka tunnetaan myös nimellä Curiosity-mönkijä, laukaistiin onnistuneesti kohti Marsia laukaisuikkunan toisena päivänä 26. marraskuuta klo 17.02 Suomen aikaa. Noin 900-kiloinen ja henkilöauton kokoinen mönkijä saapuu perille vajaan yhdeksän kuukauden lennon jälkeen elokuussa 2012. Mönkijän laskeutumispaikka on Gale-kraatteri lähellä Marsin päiväntasaajaa. Siellä sen on tarkoitus liikkua ja tehdä tutkimushavaintoja ainakin yhden Marsin vuoden ajan eli noin 680 Maan päivää. Samalla se tekee havaintoja mm. alueen geologiasta, pintakerroksen rakenteesta sekä ympäristöolosuhteista. Jos mönkijä toimii moitteetta, sen toiminta-aikaa voidaan jatkaa.

Paine- ja kosteusmittausinstrumentit Suomesta

Ilmatieteen laitos on toimittanut MSL-mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit (REMS-P ja REMS-H), joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita. Instrumentit toimi-vat osana espanjalaisen INTA-CAB -laitoksen mönkijään toimittamaa Marsin ympäristöä tutkivaa REMS-instrumenttipakettia. REMS-P ja REMS-H laitteiden suurin etu on niiden hyvä tarkkuus ja pieni koko, sillä instrumentit painavat vain 15 grammaa (REMS-H) ja 35 grammaa (REMS-P).

Samantapaisia Ilmatieteen laitoksen valmistamia laitteita on aikaisemmin ollut mukana useassa planeettaluotaimessa, mm. Saturnuksen Titan-kuuta tutkineessa HUYGENS-aluksessa (ESA /NASA), joka laskeutui onnistuneesti Titaniin tammikuussa 2005. Vas-taavia laitteita oli mukana myös NASAn Mars Phoenix-luotaimessa vuonna 2008.

Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maan ja Marsin lähes samansuuruiset kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet johtavat siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertaile-vaan planeettatutkimukseen: tutkimalla Marsia voimme myös oppia jotakin uutta Maapal-losta ja sen ilmakehästä, minkä takia tämä on Ilmatieteen laitoksen kannalta merkittävä tutkimuskohde. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa onnistunut mallintamaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä mm. pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin (HIRLAM) avulla.

Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P -mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. Tarkoituksena on kerätä paine- ja kosteusai-kasarjat koko MSL-ohjelman (yksi Marsin vuosi) ajalta. Näin saataisiin Viking-laskeutujien (1976 - 82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden. Havain-tojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä sekuntien mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Paikallista vaihtelua tuo MSL:n liikkuminen tutkimusohjelman aikana, mikä saattaa viedä kulkijan alueille, joilla marsperän vesipitoisuus ja ilmakehän kosteuden määrä vaihtelee.

MSL etsii myös jäänteitä ja todisteita Gale-kraatterissa muinoin mahdollisesti velloneesta vedestä. MSL ei yritä etsiä Marsista elämää, mutta se saattaa hyvinkin kertoa, onko Marsissa joskus muinoin ollut elämälle suotuisat olosuhteet.

Ilmatieteen laitoksen toimittamat paine- ja kosteusinstrumentti perustuvat Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Hankkeeseen ovat osallistuneet myös suomalaiset Selmic Oy, Micro Analog Systems Oy, Optomekaniikka Oy ja Ideal Engineering Oy

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623 (Cape Canaveral, MSL-laukaisupaikka, 22.-27.11).
Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. (09) 1929 4724
Vanhempi tutkija Jouni Polkko, puh. (09) 1929 4653/ 050 5266661
Tutkija Henrik Kahanpää, puh. (09) 1929 4723/ 050 5713746
Tutkija Harri Haukka, p. 044 3406510

Lisätietoja Ilmatieteen laitoksen sivuilta  ja muualta verkosta.