Suomen luonnosta riippuvaisten elinkeinojen sopeuduttava ilmastonmuutokseen

Kolmen vuoden ajan on selvitetty, miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoomme ja siitä riippuvaisiin elinkeinoihin kuten maa- ja metsätalouteen, kalastukseen ja matkailuun.

Kuva: Eija Vallinheimo

Lähes sata tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistoista on kolmen vuoden ajan selvittänyt, miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoomme ja siitä riippuvaisiin elinkeinoihin kuten maa- ja metsätalouteen, kalastukseen ja matkailuun.

Mittavan EU-rahoitteisen hankkeen "Luonnon tarjoamien palvelujen haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon" eli VACCIA-hankkeen tuloksien toivotaan hyödyttävän kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinonharjoittajia ja auttavan hahmottamaan, miten Suomessa voidaan sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Suomessa ilmaston odotetaan lämpenevän talvella enemmän kuin kesällä. Kesällä kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät ja terminen eli lämpötilojen mukaan määritelty talvi lyhenee. Hankkeessa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista mahdollisimman monenlaisissa ympäristöissä suurista kaupungeista (Helsinki, Lahti) ja matkailukeskuksista (Kuusamo, Sotkamo) erityyppisiin metsä-, maatalous- ja vesialueisiin, pohjoisesta etelään sekä sisämaasta rannikoille.

Matkailussa sopeuduttava lumen ja jään puutteeseen

"Muuttuva sateisuus, lyhenevät ja lämpenevät talvet sekä huomattava lumipeitteenväheneminen voivat muuttaa luontoon perustuvan matkailun toimintaedellytyksiäPohjois-Suomessa ratkaisevasti. Pohjoisen matkailukeskuksissa, kuten Sotkamon Vuokatissa onkin jo pohdittu, voisiko talvikeleihin liittyviä epävarmuuksia lievittää laajentamalla erilaisia katettuja ratkaisuja kuten hiihtoputkia tai jäähalleja", hankkeen matkailuosiota vetänyt professori Hannu I. Heikkinen Oulun yliopistosta kertoo.

"Keinotalven tarvitsemaa energiaa on mietitty puolestaan tuotettavaksi paikallisesti maalämmöllä ja bioenergialla. Ilmeinen sopeutumisvaihtoehto olisi myös kehittää matkailun ympärivuotisuutta ja ohjelmavaihtoehtoja. Tämä myös nostaisi matkailusektorin tehokkuutta ja tasaisi sekä ympäristöön että ihmisyhteisöön kohdistuvaa kuormitusta."

Maatalous haavoittuvainen vaihteleville sääoloille

Ilmaston lämpenemisen myötä Suomessa on mahdollista alkaa viljellä pidemmän kasvukauden satoisampia lajeja ja lajikkeita. Hankkeen tavoitteena oli paikallistason esimerkkien avulla selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuotantokasvien valikoimaan, eri tuotantosuuntien vahvistumiseen sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöön, ravinteiden huuhtoutumiseen, eroosioon ja biologiseen monimuotoisuuteen.

Ilmastonmuutoksen myötä pellonkäytön vaihtoehdot monipuolistuvat, mutta lopulta markkinat ja harjoitettava maatalouspolitiikka ratkaisevat, mitä pelloilla tuotetaan.Tutkijat suosittelevat jalostamaan pitkän päivän oloihin sopeutuneita lajikkeita, jotka pystyvät hyödyntämään pidemmän kasvukauden. Viljelykasvien veden ja ravinteiden käytön tehokkuutta, taudinkestävyyttä ja talvehtimiskykyä on myös pyrittävä parantamaan jalostuksella.

"Vaihtelevat sääolot lisäävät maatalouden haavoittuvuutta. Maatiloilla on aina jouduttu sopeutumaan vaihteleviin sääoloihin, mutta kasvukausien välisen vaihtelevuuden ja ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaatii viljelijöiltä entistä enemmän myös taloudellista sopeutumista satojen määrän ja laadun suureen vaihteluun", maatalous-osahankkeen vetäjä professori Juha Helenius Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta toteaa.

Maatalouden vesiensuojelulle ilmastonmuutos merkitsee uusia haasteita. Nykyisissäkään ilmasto-oloissa ei maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiselle asetettuja tavoitteita ole saavutettu ja mallinnuksen mukaan ilmastonmuutos lisää eroosioherkällä alueella kiintoaineskuormitusta noin 15 prosenttia ja epäorgaanisen typen kuormitusta noin viisi prosenttia. Tutkijat suosittelevat jättämään pelloille talveksi kasvipeitteisyyttä ravinnehuuhtoutumisen vähentämiseksi.

Ihmisen ja elinkeinojen menestys riippuu toimivista ekosysteemipalveluista

Hankkeen loppuseminaarin pääpuhuja, YK:n Millenium Ecosystem Assessment –arvioinnin työryhmää vetänyt hollantilainen professori Rik Leemans korosti, että ekosysteemipalvelujen tuottamien hyötyjen ymmärtäminen ja kunnollinen analysointi ja arvottaminen ovat edellytyksiä ihmisen ja luonnosta riippuvaisten elinkeinojen menestymiselle.

"Koska luonnon tuottamat ekosysteemipalvelut, kuten puhdas vesi ja pölytys, ovat yleisiä ja ilmaisia, niiden merkitystä ei useinkaan osata arvottaa. Ne ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnille ja monille paikallisille elinkeinoille", Rik Leemans sanoi.Kuolan saasteita vähemmän Suomeen

Ilmanlaatua tarkastelleen työryhmän tutkimustulosten mukaan nykyisinkin vallitsevat luoteiset ilmavirtaukset tulevat yleistymään edelleen, mutta myös läntiset ja eteläiset ilmavirtaukset yleistyvät idänpuoleisten virtausten kustannuksella. Tämä kehitys vähentää edelleen Kuolan niemimaan saasteiden kulkeutumista Pohjois-Suomeen.

Muita merkittäviä tuloksia laajan hankkeen eri osa-alueilta on mm. se, että läntisellä Suomenlahdella veden sameus lisääntyy edelleen tulevaisuudessa ja vesilintujen kevätmuutto aikaistuu ja syysmuutto myöhentyy. Kaupungeissa huleveden määrä lisääntyy ja sen laatu heikkenee erityisesti alueilla, joilla maanpinta on asvaltoitu. Sademäärien kasvun sekä rakennetun ja vettä läpäisemättömän pinta-alan lisääntymisen myötä kaupungeissa taajamatulvien riski kasvaa.

Metsissä mäntyjen kasvu kiihtyy mallinnuksen mukaan vähintäänkin 16% Etelä-Suomessa ja 31 % Lapissa, mutta lisääntyvät sään ääri-ilmiöt hillitsevät metsävarojen kehitystä. Metsänhoidon harjoittamiseen tulee suuria muutoksia muuttuvien olosuhteiden vuoksi.

Vapaa-ajankalastajat joutuvat sopeutumaan saaliskalaston muutokseen. Taimen saattaa kärsiä tulevaisuudessa korkeista kesälämpötiloista. Kuha ja ahven sen sijaan ovat lämpimän veden lajeja, jotka hyötyvät lämpötilan noususta. Muikku ja siika saattavat vesien lämmetessä siirtyä syvemmälle, jolloin niitä on vaikeampi troolata.

Lisätietoja:

Hankkeen johtaja, professori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus,p. 040 740 2364, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedotuspäällikkö Sirpa Pellinen, Suomen ympäristökeskus,p. 040 740 2754, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Työpakettien vetäjien yhteystiedot:

1. IlmastoskenaariotErikoistutkija Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitosp. 09 1929 4125, etunimi.sukunimi@fmi.fi

2. Rannikkoekosysteemit – Läntinen SuomenlahtiJohtaja Marko Reinikainen, Helsingin yliopistop. 0400 490 674 etunimi.j.sukunimi@helsinki.fi

3. Kaupunkiympäristöt – Helsingin metropolialueKoordinaattori Jussi Kulonpalo, Helsingin yliopistop. 050 441 7337 etunimi.sukunimi@helsinki.fi

4. Maataloustuotanto – LepsämäjokiProfessori Juha Helenius, Helsingin yliopistop. 040 849 3025 etunimi.sukunimi@helsinki.fi

5. Valuma-alueet ja järvet – LammiProfessori Lauri Arvola, Helsingin yliopistop. 050 357 3079 etunimi.sukunimi@helsinki.fi

6. Metsien tuotanto – Pohjois-Häme ja Pohjois-SuomiProfessori Eero Nikinmaa, Helsingin yliopistop. 09 191 58111etunimi.sukunimi@helsinki.fi

7. Kalatuotanto – PäijänneProfessori, varadekaani Juha Karjalainen, Jyväskylän yliopistop. 040 513 4865 etunimi.sukunimi@jyu.fi

8. Rannikkoalueiden luonnon monimuotoisuus – PohjanlahtiJohtaja Marko Hyvärinen, Helsingin yliopisto,p. 09 191 24440 etunimi.sukunimi@helsinki.fi

9. Matkailu – Pohjois-Suomiprofessori Hannu Heikkinen, Oulun yliopistop. 040 184 2176 etunimi.i.sukunimi@oulu.fi

10. Ilmansaasteiden kulkeutuminen – Pallas-SodankyläRyhmäpäällikkö, tutkimusprofessori Hannele Hakola, Ilmatieteen laitosp. 050 441 2102, etunimi.sukunimi@fmi.fi

11. KaukokartoitusTutkija Saku Anttila, Suomen ympäristökeskusp. 0400 148 732 etunimi.sukunimi @ymparisto.fi

12. YleishallintoErikoistutkija Jussi Vuorenmaa, Suomen ympäristökeskusp. 0400 148 765, etunimi.sukunimi @ymparisto.fi

13. Yhteenvedot ja tiedon levitysErikoistutkija Irina Bergström, Suomen ympäristökeskusp. 0400 148 763, etunimi.sukunimi @ymparisto.fi