Otsonikerros toipumassa

Montrealin pöytäkirjan tavoitteena on ollut suojata otsonikerrosta ja rajoittaa sitä heikentävien aineiden valmistusta ja kulutusta.

Vuonna 1987 laadittu ja kaikissa maailman maissa ratifioitu Montrealin pöytäkirja rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoa, kauppaa ja käyttöä. Montrealin pöytäkirja on esimerkki toimivasta, maailmanlaajuisesta yhteistyöstä: pöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöistä on leikattu 98 prosenttia ja otsonikadon laajeneminen on onnistuttu pysäyttämään. On merkkejä siitä, että otsonikerros toipuu hitaasti.

Otsoni absorboi tehokkaasti UV-säteilyä ja suojaa maapallon biosfääriä haitalliselta säteilyltä. Etelämantereen yllä havaittiin 1980-luvun puolivälissä otsonikerroksen voimakas ohenema, otsoniaukko. Vastaavanlaista otsoniaukkoa ei tyypillisesti synny pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta vuonna 2011 olosuhteet pohjoisessa stratosfäärissä olivat poikkeuksellisen suotuisat otsonikadolle. Tällöin havaittiin ensi kertaa niin voimakasta otsonikatoa, että voitiin puhua arktisesta otsoniaukosta.

Otsonikerroksen tulevaisuus vielä epävarma

Huolimatta Montrealin sopimuksen avulla aikaansaaduista parannuksista, otsonin palautuminen ennalleen on hidas prosessi. Stratosfäärissä kloorin määrä saavutti maksiminsa 1990-luvun loppupuolella. Oletetaan, että otsonikerros toipuu aikaisintaan, kun klooripitoisuus laskee vuoden 1980 tasolle. Ilmastonmuutoksen takia tulevaisuuden ilmakehä on kuitenkin erilainen kuin 1980-luvulla, millä saattaa olla vaikutusta otsonikerroksen palautumiseen. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen aiheuttaa lämpenemistä troposfäärissä, mutta alastratosfäärissä se aiheuttaa jäähtymistä. Stratosfäärin kylmeneminen saattaa johtaa otsonikadon voimistumiseen arktisilla alueilla.

Kuluttaja voi vaikuttaa päästöjen määrään

Otsonikerrosta heikentävät aineet on monissa käyttötarkoituksissa korvattu fluoratuilla kasvihuonekaasuilla eli F-kaasuilla, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta, mutta ovat ilmastoa lämmittäviä kaasuja. F-kaasuja käytetään mm. ruokakauppojen kylmäkalusteissa ja toimistojen sekä autojen ilmastointilaitteissa. Päästöjä voi syntyä asennusvaiheessa, laitteen vuotaessa rikkoutumisen vuoksi tai käytöstä poiston yhteydessä. Vuotojen vähentämiseksi EU:ssa on säädetty, että F-kaasuja saa käsitellä vain asentaja tai yritys, joka on todistettavasti pätevä asennustyöhön. Suomessa pätevyys on todistettava Turvallisuus - ja kemikaalivirastolle. Kuluttaja voi omalta osaltaan vähentää haitallisten aineiden päästöjä huolehtimalla siitä, että hankkii laitteiden, kuten ilmalämpöpumpun, asennuksen ja huollon pätevältä yritykseltä.

Otsonikerroksen suojelun suurin tulevaisuuden haaste on juuri F-kaasujen säätely. F-kaasut kuuluvat ilmastosopimuksen piiriin, mutta niiden säätely Montrealin pöytäkirjalla olisi tehokkainta. Kansainvälinen yhteisö ei vielä toistaiseksi ole päässyt sopuun tarvittavista toimista.

Lisätiedot:

Ryhmäpäällikkö Leif Backman, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 4179, leif.backman@fmi.fi (otsonikerroksen tilanne)Kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen, ympäristöministeriö, puh. 040 845 5294, jukka.uosukainen@ymparisto.fi (Montrealin pöytäkirjan merkitys)Ylitarkastaja Nufar Finel, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 579 0809, nufar.finel@ymparisto.fi (kuluttajan rooli)