Tiedotearkisto: 2012

Arktisen alueen talvimerenkulun turvaaminen vaatii sää- ja jäätietoa

3.12.2012 8:47

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia arktisella alueella. Uusien reittien avautuminen luo tarpeita sää- ja meriturvallisuuspalveluille.

Kuva: Jouni Vainio

Kuva: Jouni Vainio

Ilmatieteen laitoksen vanhempi jääasiantuntija Jouni Vainio selvitti käytännön tarpeita matkaamalla monitoimimurtaja Nordican mukana Koillisväylää pitkin Eurooppaan Pohjoisella jäämerellä.

Arctia Shipping Oy:n monitoimimurtajat Fennica ja Nordica ovat työskennelleet paikallisen kesäkauden Pohjoisella jäämerellä Alaskan pohjoispulolella. Arctian murtajat olivat viimeiset laivat, jotka kulkivat Koillisväylän läpi tällä kaudella. Nordicalta Suomeen maanantaina 3. joulukuuta palannut Ilmatieteeen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio teki laivalla sää- ja jäähavaintoja.

– Havaintoja on tarkoitus verrata matkan aikana tehtyihin sääennusteisiin ja satelliittikuviin. Tavoitteena oli selvittää käytännön tasolla, millaisia sää-/jäätietotarpeita arktikassa työskentelevillä aluksilla on ja millaisia ne parhaimmillaan voisivat olla, Jouni Vainio kertoo.

Fennica Beaufortinmerellä. Kuva: Jouni Vainio

Arktisten alueiden keskilämpötilat ovat nousseet lähes kaksinkertaisesti verrattuna koko maapallon keskiarvolämpötilan nousuun viimeisen sadan vuoden aikana. Ilmaston lämpenemisen seurauksena pohjoiset merireitit ovat vähitellen avautumassa myös kaupalliselle laivaliikenteelle. Samalla arktisen alueen taloudellinen, poliittinen ja tieteellinen merkitys on voimakkaassa kasvussa. Kesäaikaan osittain sulan Jäämeren rooli keskeisenä luonnonvarojen ja teollisuustuotteiden kuljetusväylänä on lisääntynyt. Pohjoisen jäämeren meriliikenteen kasvu tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle osaamiselle arktisten olosuhteiden erityisluonteen vuoksi. Ilmatieteen laitoksella on tarjolla erilaisia jää-, sää- ja meripalveluita, joista alueella liikkuva laivaliikenne hyötyy ja talvimerenkulun turvallisuus paranee.

Satelliittikuvista reaaliaikaista tietoa jääoloista

Erityisen tärkeitä ovat satelliittikuvat, sillä satelliitit ovat ainoa mahdollinen tapa seurata laajojen merialueiden jääoloja miltei reaaliaikaisesti ja hyvällä erottelukyvyllä. Ilmatieteen laitos ja italialainen e-GEOS ovatkin käynnistämässä yhteistyötä COSMO-SkyMed-satelliittijärjestelmän hyödyntämiseksi. COSMO-SkyMed-järjestelmään kuuluu neljä satelliittia, joista saadaan havaintoja koko Itämeren alueelta sekä laajasti arktiselta alueelta. Havaintoaineistoa hyödynnetään mm. jäätilanteen sekä pohjoisen napa-alueen muutosten seurannassa.

COSMO-SkyMed-satelliittiaineisto yhdistettynä Suomen jääpalvelu- ja sääturvallisuusosaamiseen tarjoaa erinomaisia uusia mahdollisuuksia tuottaa innovatiivisia palveluja arktiselle alueelle ja Itämerelle. COSMO-SkyMed-järjestelmän havaintojen avulla Ilmatieteen laitos voi tarjota yhä tarkempaa tietoa esimerkiksi jäätilanteesta alueella tehtävää jäänmurtotoimintaa varten.

 

Satelliittikuvassa on Severnaya Semlya saaren välinen Vilkitskyn salmi. Kuva: e-GEOS

Merijään laajuus kaikkien aikojen pienin

Merijään laajuutta Pohjoisella Jäämerellä on mitattu satelliittien avulla vuodesta 1979 alkaen. Vuonna 2012 Tämän vuoden syyskuussa merijään laajuus saavutti kaikkien aikojen pienimmän arvon, 3,41 miljoonaa neliökilometriä. Syyskuussa keskimääräinen jään laajuus oli 3,6 miljoonaa neliökilometriä, joka on 0,7 miljoonaa neliökilometriä vähemmän kuin aikaisempi vuonna 2007 mitattu minimiarvo. – Väheneminen on sopusoinnussa globaalin ilmaston lämpenemisen kanssa, jääasiantuntija Jouni Vainio toteaa.

Fennican valot sekä revontulia öisellä Jäämerellä. Kuva: Jouni Vainio

Lisätietoja:

Matka Koillisväylällä: Vanhempi jääasiantuntija Jouni Vainio, puh.
041 501 5359, jouni.vainio@fmi.fi

Jäätilanne arktisilla alueilla: Erikoistutkija Jari Haapala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 757 3621, jari.haapala@fmi.fi

COSMO-SkyMed: Jouni Pulliainen, puh. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fi