Tiedotearkisto: 2015

Suomen pisimmän maantietunnelin rakentamisen vaikutusta ilmanlaatuun seurataan Tampereella

30.3.2015 10:41

Ilmatieteen laitos seuraa Tampereen Rantaväylän tunnelin rakentamisen vaikutusta alueen ilmanlaatuun. Näsijärven rantaan rakenteilla oleva 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli on valmistuttuaan Suomen pisin.

Kuva: Martti Keskinen, Rantatunnelin allianssi

Kuva: Martti Keskinen, Rantatunnelin allianssi

Ilmatieteen laitos aloitti ilmanlaatumittaukset tunnelihankkeen suunnitteluvaiheessa vuoden 2012 lopussa ja mittaukset jatkuvat koko tunnelihankkeen toteutusvaiheen ajan sekä ainakin vuoden tunnelin käyttöönoton jälkeen. Liikenteelle tunneli avataan suunnitelmien mukaan toukokuussa 2017. Rakentamisvaiheessa louhimisesta ja liikennöinnistä aiheutuu pölyämistä, jota pyritään ehkäisemään pölynsidonnalla/kastelemalla. Ilmatieteen laitoksen aiemmin tekemien leviämismalliselvitysten mukaan tunnelin valmistuttua ilmanlaatu paranee laajalla alueella Tampereen keskustassa, kun ohikulkuliikenne ohjataan tunneliin. Ilmanlaatu voi kuitenkin heikentyä tunnelin suuaukkojen läheisyydessä Naistenlahdessa ja Santalahdessa, joista tunnelin autoliikenteen päästöt vapautuvat ulkoilmaan. Rantaväylän tunnelityömaan ilmanlaadun vaikutusten seuranta on toteutettu poikkeuksellisen kattavasti eikä vastaavan laajuista seurantakampanjaa ole aikaisemmin toteutettu Suomessa.

Tampereen Naistenlahdessa ja Santalahdessa sijaitsevilla ilmanlaadun mittausasemilla mitataan ulkoilmasta typen oksidien, pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Nämä ovat oleellisimmat kaupunki-ilmanlaatuun vaikuttavat ilman epäpuhtaudet ja ne kuvaavat hyvin myös Rantaväylän tunnelihankkeen vaikutuksia tunnelin ympäristön ilmanlaatuun. Näille yhdisteille on myös koko EU:n alueella voimassa olevat raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Louhinta- ja rakennusvaihe heikensi ilmanlaatua ajoittain

Tampereen tunnelihankkeessa siirryttiin loppuvuodesta 2013 kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Ilmatieteen laitoksen tekemien mittausten mukaan louhinta- ja rakennusvaiheeseen siirtymisellä oli ajoittain vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun. "Vaikutus näkyi selvimmin hiukkaspitoisuuksien ja typen oksidien pitoisuuksien kohoamisena erityisesti Santalahdessa arkipäivisin. Ilmanlaatu ei Santalahdessa kuitenkaan vuonna 2014 ollut keskimäärin huonompaa kuin Tampereen keskustassa", kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Katja Lovén.

Ulkoilma oli Santalahdessa ja Naistenlahdessa yli 80 % vuoden 2014 päivistä laadultaan hyvää tai tyydyttävää. Ilmanlaatu heikkeni Santalahdessa 17 päivänä ja Naistenlahdessa 14 päivänä huonoksi tai erittäin huonoksi hiukkaspitoisuuksien vuoksi. Hiukkaspitoisuuksien kohoamista aiheuttivat sekä keväinen katupöly että tunnelin rakennustyöt.

Vaikka rakennustyöt näkyivät ilmanlaadussa, eivät mittausasemilla mitatut typpidioksidin pitoisuudet ole ylittäneet kotimaisia ilmanlaadun ohjearvoja eivätkä EU:n raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi Naistenlahdessa maaliskuussa 2014 katupölyn vuoksi ja Santalahdessa toukokuussa 2014 rakennustöiden vuoksi. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiraja-arvon taso, 50 µg/m³, ylittyi Naistenlahdessa 5 kertaa ja Santalahdessa 7 kertaa, kun sallittujen ylitysten määrä on 35 kpl kalenterivuodessa. Edellä mainituista selvästi rakennustöistä aiheutuvia raja-arvotason ylityksiä oli Naistenlahdessa yksi ylitys ja Santalahdessa neljä.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos:
Ryhmäpäällikkö Katja Lovén, puh. 050 919 5456, katja.loven@fmi.fi

Rantatunnelin allianssi:
Mauri Mäkiaho, puh. 0295 343 541, mauri.makiaho@liikennevirasto.fi
Merja Tyynismaa, puh. 0207 911 896, merja.tyynismaa@ains.fi

Raportti vuoden 2014 mittaustuloksista löytyy sekä Ilmatieteen laitoksen että Rantatunnelin allianssin verkkosivuilta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaadun-mittaukset
http://www.liikennevirasto.fi/rantatunneli