Ilmatieteen laitos selvittää Etelä-Aasian saastepilven terveys- ja ilmastovaikutuksia

Uudessa hankkeessa on tarkoitus tutkia, miten erilaiset valoa absorboivat aerosolit vaikuttavat paikalliseen ilmastoon. Hankkeen tarkoituksena on selvittää tarkemmin sekä ihmisperäisistä (esim. liikenne, biomassan poltto, teollisuus,) kuin luonnollisista (esim. aavikot, metsäpalot) lähteistä peräisin olevien absorboivien aerosolien ominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten aerosolien erilaiset ominaisuudet vaikuttavat ilmastoon ja ilmanlaatuun tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

Absorboivien aerosolien ominaisuuksia mitataan eri ympäristöissä IGP:lla (Indo Gagnetic Plane) sekä selvitetään, miten absorboivien aerosolien ilmastoon vaikuttavat ominaisuudet muuttuvat niiden ikääntyessä sekä kulkeutuessa Himalajan alueille. Absorboivien aerosolien oletetaan vaikuttavan myös Himalajalla sijaitseviin jäätiköihin kiihdyttäen niiden sulamista.– Yksi mittauspaikoista onkin aikaisemmasta yhteistyöstä perua oleva aerosolien mittausasema Mukteshwarissa, Himalajan rinteillä reilun kahden kilometrin korkeudessa, kertoo hankkeen vetäjä Antti Arola Ilmatieteen laitoksesta.

Hankkeessa yhdistetään mm. Ilmatieteen laitoksen tekemiä pitkän aikavälin mittauksia Himalajan rinteillä, kampanjatyylisiä mittauksia erittäin herkillä instrumenteilla sekä satelliittimittauksia ja ilmastomallinnusta. Nyt tehty tutkimuspaikkakatselmus on tärkeä osa hankeen hankkeen mittauspuolta, koska infrastruktuurit ovat eri tasolla kuin Suomessa. Suurimmiksi ongelmiksi aikaisemmissa hankkeissa ovat osoittautuneet Intian sähkönjakelun epäluotettavuus, korkea ilmalämpötila ja -kosteus sekä erot rakennuskulttuurissa.

Etelä-Aasian laajasta saastepilvestä tietoa

Satelliittikuvista on havaittu, että Etelä-Aasian ylle muodostuu pitkän sateettoman kauden aikana laaja pienhiukkasista koostuva saastepilvi. Mittausten avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa saastepilven fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Pääasiassa fossiilisten polttoaineiden ja biomassan poltossa syntyvissä pienhiukkasissa on monia sekä ihmisille että eläin- ja kasvikunnalle vaarallisia kemikaaleja. Saastepilven esiintymisalueella asuu yli puolet koko maapallon väestöstä. Hiukkasista tekee erityisen haitallisia terveydelle niiden koko, joka mahdollistaa niiden kulkeutumisen syvälle keuhkoihin. Saastepilven pienhiukkasten terveydellisten ja ilmastollisten vaikutusten arviointiin tarvitaan tietoa hiukkasten pitoisuuksista, koostumuksesta ja koosta.

Tutkimushanke on osittain jatkoa vuodesta 2003 jatkuneelle yhteistyölle intialaisen TERI:n (The Energy and Resources Institute) kanssa. TERI pääjohtaja on Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n puheenjohtaja Dr. Rajenda Pachauri. Lisäksi hankkeessa on yhteistyötahona Indian Institute of Technology Kanpur (IITK). Alkanut hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia FICCA -ohjelman puitteissa

Lisätietoja:

Hankkeen vastuututkija (PI), erikoistutkija Antti Arola, puh. 029 539 2129, antti.arola@fmi.fiErikoistutkija Heikki Lihavainen, puh. 029 539 5492, heikki.lihavainen@fmi.fi