Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa Suomenlahdella
Maankohoaminen ja maapallon painovoimakentän muutokset suojaavat Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta erityisesti Pohjanlahdella. Suomenlahdella merenpinnan taso on kääntymässä nousuun.
Valtamerten pinnannousu vaihtelee alueellisesti
Ilmaston lämpeneminen nostaa valtamerten pintaa kiihtyvällä vauhdilla, tällä hetkellä keskimäärin noin kolme millimetriä vuodessa. Syynä ovat meriveden lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen. Vuosisadan loppuun mennessä valtamerten pinnan arvioidaan nousevan vähintään noin 20 cm, korkeimpien arvioiden liikkuessa lähes kahdessa metrissä.
Nousun alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta mm. merten epätasaisen lämpenemisen, maapallon painovoimakentän muutosten ja merten kiertoliikkeessä tapahtuvien muutosten vuoksi. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa näiden alueellisten tekijöiden vaikutus Suomen rannikolla on arvioitu uusimpien tieteellisten julkaisujen pohjalta.
Jäätiköiden sulaessa massaa siirtyy mantereilta meriin, minkä seurauksena maapallon painovoimakenttä ja maankuoren korkeus muuttuvat. Mannerjäätikön massa ei enää vedä merivettä puoleensa yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmin ja lisäksi maankuori kohoaa kevenevän jäätikön alla. Sen vuoksi merenpinnan nousu on vähäistä sulavan jäätikön lähellä, kun taas kaukana sulavasta jäätiköstä nousu tuntuu voimakkaana.Grönlannin mannerjäätikön sulamisella on tämän takia Suomen rannikon kannalta melko pieni merkitys, ja alueellinen nousu jää Suomessa maailmanlaajuista keskiarvoa heikommaksi.
Itämeren ominaispiirteet vaikuttavat Suomen rannikolla
Valtameren alueellisen pinnannousun lisäksi Suomen rannikon vedenkorkeusmuutoksiin vaikuttavat Itämeren paikalliset ilmiöt. Maankuori kohoaa Suomessa edelleen viime jääkauden jäljiltä noin 4–10 mm vuodessa. Lisäksi ilmastomallit ennustavat voimistuvia länsituulia, jotka työntävät vettä Itämereen Tanskan salmien kautta ja kasaavat vettä Suomen rannikkoa vasten.
Maankohoaminen on tähän asti kumonnut merenpinnan nousun Suomessa, mutta tilanne on muuttumassa etelärannikolla. Merenpinnan tason arvioidaan kääntyvän nousuun Suomenlahdella. Pohjanlahdella maankohoaminen riittää tulevina vuosikymmeninä todennäköisesti yhä tasapainottamaan merenpinnan nousun.
Jos kaikkein korkeimmat nousuennusteet toteutuvat, merenpinta nousee kaikkialla Suomen rannikolla: Suomenlahdella jopa 90 cm vuosisadan loppuun mennessä, Selkämerellä 65 cm ja Perämerellä noin 30 cm.
Nyt tehty arvio koskee merenpinnan keskimääräisen tason muutosta pitkällä aikavälillä. Rakentamisessa ja muussa rannikkotoiminnassa on lisäksi otettava huomioon vedenkorkeuden lyhytaikaisessa vaihtelussa tapahtuvat muutokset ja aaltoilu. Ilmatieteen laitos tekee lähitulevaisuudessa päivitetyt arviot alimmista suositeltavista rakennuskorkeuksista, joissa nämäkin tekijät otetaan mukaan.
Lisätietoja:
Tutkija Hilkka Pellikka, puh. 050 380 2649, hilkka.pellikka@fmi.fiTutkimusprofessori Kimmo Kahma, puh. 040 721 5955, kimmo.kahma@fmi.fi