Hiilidioksidipitoisuus ylittänyt Pallaksella 400 ppm:n tason

Hiilidioksidipitoisuuden on ylittänyt 400 ppm:n tason usealla Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n Global Atmosphere Watch -verkosto (GAW) kuuluvalla asemalla. Tuon tason ylittymistä pidetään merkittävänä symbolisena rajapyykkinä ja ylittyminen muistuttaa jatkuvasta kasvihuonepäästöjen lisääntymisestä. Kuukausittaisella tasolla Ilmatieteen laitoksen Pallaksen asemalla ylitettiin 400 ppm:n taso huhtikuussa 2012.

Suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidi on tärkein pitkäikäisistä kasvihuonekaasuista. Kasvihuonekaasujen lisääntyvät pitoisuudet ilmakehässä kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Pitoisuudet edustavat sitä osuutta kasvihuonekaasuista, joka jää ilmakehään biosfäärin ja valtamerten sidottua osan päästöistä. GAW-asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, ei niiden päästöistä.

Raja rikottu usealla eri asemalla

Toukokuun 9. päivänä mitattiin lähes 400 ppm:n lukemat Mauna Loan asemalla, Hawaijilla. Mauna Loan asema on vanhin jatkuvia ilmakehähavaintoja tuottava taustamittausasema maailmassa ja se toimii esimerkkinä monille muille asemille. Useat muut GAW-asemat ovat raportoineet 400 ppm:n ylittyneen jo aiemmin. Pitoisuudet nousevat pohjoisella pallonpuoliskolla korkeiksi joka kevät ennen kuin kasvillisuus alkaa sitoa hiilidioksidia.

Kynnys on ylittynyt monella pohjoisen pallonpuoliskon asemalla. Myös Ilmatieteen laitoksen Pallaksen asemalla 400 ppm:n raja ylitettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2012. Ylityksiä havaittiin samaan aikaan mm. Alaskan Barrown ja Alertin asemilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä vuoden 2013 puolella Ny-Ålesundissa Norjassa. Myös lähempänä päiväntasaajaa on 400 ppm:n raja ylitetty huhtikuussa 2013 ainakin Izañassa Kanarian saarilla.

Suomessakin havaitaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien jatkuva nousu

WMO:n Global Atmosphere Watch -verkosto (GAW) kattaa yli 50 maata ja tuottaa tarkkoja mittaustuloksia, jotka luovat pohjan sille, kuinka ymmärrämme kasvihuonekaasujen pitoisuuksia sekä niiden lukuisia lähteitä, nieluja ja ilmakehässä tapahtuvia kemiallisia muutoksia.

Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallas-tunturin kansallispuistossa. Vastaavia mittauksia tehdään tällä hetkellä myös Siperian Tiksiin perustetulla Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä asemalla.

Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Ilmatieteen laitoksen Pallaksella tekemissä mittauksissa. Pallaksen pitoisuuksien nousua on noin 2,0 ppm vuodessa. ”Kasvu jatkui myös viime vuonna. Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä”, tutkimusprofessori Ari Laaksonen kertoo.

Kasvihuonekaasujen lisääntyvät pitoisuudet ilmakehässä kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Pitoisuudet edustavat sitä osuutta kasvihuonekaasuista, joka jää ilmakehään biosfäärin ja valtamerten sidottua osan päästöistä. GAW-asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, ei niiden päästöistä.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Ari Laaksonen, puh.029 539 5530, ari.laaksonen@fmi.fiErikoistutkija Tuula Aalto, puh. 029 539 5406, tuula.aalto@fmi.fi

http://ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimushttp://www.ilmasto-opas.fi