Väitös: Voimakkaiden tuulten aiheuttamat metsien tuhoriskit kasvamassa
Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Hilppa Gregow väittelee voimakkaiden tuulten, lumikuormien ja roudan vaikutuksista metsien tuhoriskeihin Pohjois-Euroopassa. Väitöstyön perusteella Suomen metsien kasvu tulee lisääntymään ilmaston lämmetessä ja lisäksi puulajien jakauma voi muuttua. Tällä voi olla vaikutusta siihen, millaisia lumi- ja tuulituhoja metsissä tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyy.
Hilppa Gregowin mukaan tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että erityisesti metsiin kohdistuva tuuliriski on mitä todennäköisimmin kasvamassa niin Suomessa kuin muualla Pohjois-Euroopassa. Tämä edellyttää tuhoriskien huomioimista metsien hoidossa.
Nykyilmastossa, 10-minuutin keskituuli, joka esiintyy keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, on voimakkaimmillaan noin 17-18 metriä sekunnissa maan etelä- ja länsiosan sisämaassa.
Tyypillisimmin voimakkaita tuulia esiintyy lokakuusta helmikuuhun ulottuvalla jaksolla. Euroopan myrskyjen laajuudella, tuulen nopeudella, ja primääristen metsätuhojen suuruudella on selvä korrelaatio. Suomen etelä- ja keskiosassa roudan syvyydet ovat pienentyneet talvella 5 - 10 prosenttia verrattaessa jaksoa 1980 - 2009 jaksoon 1971 - 2000.
Mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu, maan etelä- ja keskiosa muuttuvat vuosisadan loppuun mennessä vähitellen roudattomiksi. Lumikuormat voivat vielä lähivuosikymmeninä olla suuria maan etelä- ja keskiosassa, mutta loppuvuosisadalla suuria lumikuormia esiintynee enää pohjoisessa. Suomessa keskimääräiset ja äärimmäiset geostrofiset tuulet voimistuvat syyskuu-huhtikuu välisenä aikana vuoteen 2100 mennessä. Muutos on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa.
Tarkastelut tehtiin nyky- ja muuttuvalle ilmastolle aina vuoteen 2100 asti. Pääpaino tutkimuksessa oli Suomessa. Työssä analysoitiin i) voimakkaan tuulen, lumikuormien ja routaolojen esiintymisessä tapahtuvia muutoksia Suomessa, ii) Suomen metsiin kohdistuvia alueellisia tuuli- ja lumituhoriskejä, iii) ilmastonmuutoksen vaikutusta keskimääräisiin ja äärimmäisiin geostrofisiin tuuliin Pohjois-Euroopassa ja iv) Euroopan primääristen metsätuhojen ja myrskyissä esiintyneiden geostrofisten ja ageostrofisen isallobaaristen tuulten välistä yhteyttä 1960 - 2011.
Työssä käytettiin Ilmatieteen laitoksen havaintoaineistoa vuosilta 1961 - 2009, Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointitietoja (METLA), Eurooppalaista metsien myrskytuhotietokantaa (EFIATLANTIC) ja lukuisia maailmanlaajuisia ilmastomalleja huomioiden eri skenaariot (A1B, A2 ja B1). Tämän lisäksi käytettiin uusanalysoituja meteorologisia aineistoja (reanalyysejä) ERA-40 ja ERA-Interim.
Roudan syvyyksiä tutkittiin mallilla, joka laskee lumettoman maan jäätymistä. Puiden lumikuormien esiintymistä arvioitiin kumulatiivisella lumikuormamallilla. Metsiin kohdistuvia lumikuormien ja tuulten aiheuttamia riskejä analysoitiin SIMA-ekosysteemimallilla ja mekanistisella HWIND-mallilla. Tämän lisäksi kehitettiin regressioyhtälö, jolla voitiin arvioida metsien puustotuhojen määrää myrskytuulten perusteella Euroopassa.
Meteorologi Hilppa Gregow väittelee maanantaina 17.kesäkuuta klo 12 Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjä on Dr. Barry Gardiner / Centre for Forest Resources and Management / INRA-Bordeaux.
Lisätietoja:
Ryhmäpäällikkö Hilppa Gregow, puh. 029 539 3510, hilppa.gregow@fmi.fi