Tiedotearkisto: 2000

Revontulia odotettavissa

20.10.2000 12:00

Auringonpilkkujen määrä on näinä aikoina huippulukemissa, ja revontulia on odotettavissa. Auringon aktiivisuus ja sen näkyvin merkki, auringonpilkkujen lukumäärä, vaihtelee 11-vuoden jaksossa. Nyt tänä vuonna olemme siirtymässä pilkkujen esiintymisen huippukauteen, auringonpilkkumaksimiin, joka kestänee muutaman vuoden.

Auringonpilkkujen määrän ollessa huipussaan sinkoutuu avaruuteen revontulia synnyttäviä hiukkasia tavallista enemmän ja voimakkaina purkauksina. Kirkkaita ja voimakkaasti muotoaan muuttavia revontulia nähdään silloin paitsi Lapissa niin aina Keski-Eurooppaa myöten, joskus jopa päiväntasaajan tuntumassa.

Viimeisin auringon suurpurkaus oli aivan äskettäin 15.7., jolloin rekisteröitiin suurin magneettinen myrskyhäiriö sitten vuoden 1991. Revontulia olisi nähty täällä Suomessakin, mutta kesäyön valoisuus esti niiden havaitsemisen. Revontulia nähtiin mm. Floridassa USA:ssa.

Revontulet leiskuvat lähivuosina

Todennäköistä on, että lähivuosina komeita revontulia saadaan ihailla monta kertaa. Parhaita revontulien esiintymiskuukausia ovat maalis-huhtikuu ja syys-lokakuu. Tunnit iltayhdeksästä aamukolmeen ovat revontulinäytelmän tavalliset esiintymisajat.

Suomessa Lappi tarjoaa parhaat mahdollisuudet revontulien ihailuun. Ilmatieteen laitoksen revontulihavaintojen mukaan Kilpisjärvellä ja Kevolla neljä yötä viidestä on revontulilla valaistuja, jos pilvet eivät ole estämässä niiden näkyvyyttä. Revontulien esiintymisen todennäköisyys vähenee etelään mentäessä. Helsingissä yksi yö kymmenestä on tilastojen mukaan revontuliyö.

Öisellä taivaalla pimeänä vuodenaikana leiskuvat revontulet sytyttää palamaan aurinko. Kyseessä on varsin monivaiheinen kosmisen tulitikun raapaisuliike ennenkuin revontulet saadaan säihkymään taivaallisena valoshowna.

Revontulien esiintyminen liittyy läheisesti auringonpilkkuihin ja erityisesti pilkkualueilta avaruuteen sinkoaviin sähköisiin hiukkasiin, elektroneihin ja protoneihin. Nämä hiukkaset muodostavat ns. aurinkotuulen, joka pyyhkii maapalloa yli 4000 kertaa suuremmalla nopeudella (300 km/s) kuin mitä Mika Häkkinen formula-ajoissa päästelee parhaimmillaan.

Magneettikenttä rengastaa revontulet

Aurinkohiukkasten kulkurataa säätelee maapallon magneettikenttä, joka lisää hiukkasten nopeutta ja ohjaa ne napa-alueille soikiorenkaan muotoiselle vyöhykkeelle maapallon magneettisten napojen ympärille. Hiukkasten törmätessä ilmakehän happi- ja typpimolekyyleihin n. 100 km korkeudella, syntyy revontulivaloa hieman samantapaisella mekanismilla kuin tavallisessa loistevaloputkessa.

Herkät magneettiset mittalaitteet rekisteröivät revontulien yhteydessä suuria magneettisia myrskyjä, jotka voivat heiluttaa kompassineuloja astekaupalla.

Viime huhtikuussa sattui poikkeuksellisen massiivinen auringon hiukkaspurkaus, jonka aiheuttamia purppuran punaisia revontulikielekkeitä luultiin Saksassa myrkkykaasupäästöiksi. Saksalaisten sanomalehtien mukaan hätäpuhelinlinjat olivat tukossa monissa kaupungeissa. Kyseessä oli hienoimmat revontulet vuosikymmeniin, joita ihailtiin myös kaikkialla Suomessa.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna, puhelin (09) 1929 4649

Revontulisivut