Kansainväliset järjestöt

Ilmatieteen laitos edustaa Suomea useassa kansainvälisessä järjestössä ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niiden toimintaohjelmiin.

WMO

Kansainvälisistä järjestöistä tärkein on Maailman ilmatieteen järjestö, WMO, jonka jäsen Suomi on ollut heti sen perustamisvuodesta 1950 lähtien (historia). WMO on YK:n alainen erityisjärjestö johon kuuluu 189  jäsenmaata ja aluetta. Sen edeltäjä Kansainvälinen ilmatieteen järjestö, IMO perustettiin jo vuonna 1873. Suomen pysyvänä edustajana WMO:ssa toimii Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

WMOn tavoitteena on huolehtia ensisijaisesti siitä, että jäsenvaltioilla on parhaat tekniset ja materiaaliset mahdollisuudet hoitaa viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu ja siihen liittyvä varoitustoiminta. Tämän toteuttamiseksi WMO edistää säähavaintotietojen ja tuotteiden vapaata vaihtoa jäsenmaiden kesken. Tämä merkittävä yhteistyön muoto on maailmanlaajuinen säävalvontajärjestelmä (World Weather Watch), joka on WMOn kymmenestä toimintaohjelmasta tärkein. Tämä ohjelma koordinoi havainto- ja tietoliikennejärjestelmät ja luo näin edellytykset kansainvälisten meteorologisten havaintojen reaaliaikaiseen vaihtoon ja siten myös koko sääpalvelutoimintaan.

WMOn yleiskokous (Congress) kokoontuu joka neljäs vuosi päättämään seuraavan nelivuotiskauden ohjelmista ja budjetista. Viimeisin kokous oli touko-kesäkuussa 2015. WMOn yleiskokous valitsee hallintoneuvoston (Executive Council) jäsenet ja WMOn pääsihteerin neljäksi vuodeksi. Hallintoneuvosto koostuu 37 jäsenestä.

WMO on jaettu kuuteen alueyhteisöön, Regional Association, eli RAI - RAVI. Suomi kuuluu Euroopan alueen alueyhteisöön, RAVI:een. Muut alueet ovat, RAI= Afrikka, RAII = Aasia, RAIII = Etelä-Amerikka, RAIV= Pohjois- ja Väli-Amerikka, RAV = South West Paicific. Alueyhteisössä koordinoidaan WMOn ohjelmat huomioiden alueyhteisön tarpeet.

WMOlla on kahdeksan teknistä komissiota, jonka vastuualueet ovat: lentosää, maataloussää, ilmakehätieteet, perussääjärjestelmät, ilmasto, hydrologia, instrumentit ja havainto-menetelmät sekä merimeteorologia. Suomella on edustaja jokaisessa komissiossa. Jokainen komissio kokoontuu joka neljäs vuosi.