Tiedotearkisto: 2006

Siitepölyn kulkeutumista Suomeen tutkitaan

29.3.2006 12:00

Koivun siitepölyallergiasta kärsii jopa 10-15 % suomalaisista. Allergiaoireisiin on mahdollista varautua ennalta, jos käytettävissä on tietoja korkeista pitoisuuksista.

Koivun siitepölyä mikroskoopilla kuvattuna. Kuva: Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö.

Kaukokulkeumaennusteita testataan
Ilmatieteen laitos tekee tänä keväänä päivittäin ensimmäisiä kehitteillä olevan mallin kaukokulkeumaennusteita koivun siitepölyn leviämisestä Suomeen ja välittää ennusteet Turun yliopiston aerobiologian yksikön käyttöön. Juuri kaukokulkeutuneeseen siitepölyyn ei ole aiemmin osattu varautua. Korkeista pitoisuuksista saadaan näin annettua ennakkovaroituksia.

Kaukokulkeutumat voivat olla merkittäviä
Ilmatieteen laitos, Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö ja Helsingin yliopisto tutkivat Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa koivun siitepölyn kaukokulkeuman ennustamista. Tuulipölytteisten kasvien siitepöly voi kulkeutua ilmavirtojen mukana satoja, joskus jopa tuhansia kilometrejä.

Koivun, lepän ja pähkinäpensaan siitepölyt ovat tavallisimpia allergiaa aiheuttavia kasveja, joiden siitepölyä havaitaan Suomessa kaukokulkeutumisen takia lähes joka kevät ennen paikallisen kukinnan alkua. Toisinaan kaukokulkeutuneen siitepölyn määrät ovat hyvinkin merkittäviä.

Tyypillisimmin kaukokulkeutunut siitepöly tulee Suomeen Baltian maista, joissa kukinta alkaa keskimäärin viikkoa tai kahta aiemmin kuin Etelä-Suomessa, mutta Venäjältäkin sitä voi kulkeutua todella suuria määriä. Myös Etelä-Ruotsista sekä Itämeren etelärannikolta Puolasta ja Saksasta peräisin olevaa siitepölyä on havaittu Suomessa.

Siitepölyn kaukokulkeumatilanteet ovat luonteeltaan äkillisiä ja vain muutaman päivän mittaisia, mutta ne voivat aiheuttaa oireita allergisille. Ennusteiden tekeminen edellyttää kulkeutumisen lähdealueena olevien koivumetsien kartoittamista sekä kukinnan ajoittumisen ja voimakkuuden mallintamista koko Euroopassa.

Malli kehitteillä koivulle
Kukintamalli kehitetään aluksi nimenomaan koivulle. Kaukokulkeuman laskentaan käytetään Ilmatieteen laitoksessa alun perin ydinonnettomuuksia varten kehitettyä SILAM-leviämismallia, joka saa tarvitsemansa säätiedon meteorologien käyttämästä sääennustusmallista. Toistaiseksi ennusteet ovat lähinnä tutkimuskäytössä, mutta niitä voidaan käyttää hyväksi siitepölytiedotteiden laatimisessa.

Lue lisää
Siitepölytiedote
Aerobiologian yksikkö Turun yliopisto

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos
tutkimusprojektista vastaava johtaja:
professori Jaakko Kukkonen, puh. 050 520 2684, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Ilmakehämallitus:
tutkija Pilvi Siljamo, puh. (09) 1929 4178, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Siitepölytiedotteet:
Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö
tutkija Hanna Ranta, puh. (02) 333 6065, etunimi.sukunimi@utu.fi

Koivun kukinnan mallitus:
Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos
tutkija Tapio Linkosalo, puh. (09)191 58148, etunimi.sukunimi@helsinki.fi