Tiedotearkisto: 2006

Ennätyksellisen kuiva hellekesä päättymässä

31.8.2006 12:00

Kuuman ja pääosin hyvin kuivan kesän päätteeksi koettiin ennätyksellisen lämmin ja kuiva elokuu.

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja länsiosassa aina Länsi-Lappia myöten 3...4,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Monin paikoin ylitettiin aikaisemmat elokuun keskilämpötilaennätykset. Elokuu oli paikoin maan länsiosassa Länsi-Lappia myöten koko kesän lämpimin kuukausi. Esimerkiksi Kauhavan elokuun keskilämpötila, 18,1 astetta, oli puoli astetta vuonna 1937 saavutettua aikaisempaa ennätystä korkeampi. Vuosi 2002 oli paikoitellen kulunutta kesää hieman lämpimämpi.

Elokuun lisäksi myös kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Kesän (kesä-elokuu) 2006 keskilämpötila oli Pohjois-Lapissa 10...14 astetta, joka oli 1...1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Muualla maassa kesän keskilämpötila oli 15...18 astetta, mikä on reilut kaksi astetta kauden 1971-2000 keskiarvoa korkeampi. Lämpimintä oli etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa.

Hellepäiviä tuplasti normaalia enemmän
Hellepäiviä kertyi pitkin kesää toukokuun alusta lähtien. Jo kesäkuussa hellepäiviä oli hieman tavallista enemmän, mutta heinä- ja elokuussa niitä kertyi maan etelä- ja länsiosassa Länsi-Lappi mukaan lukien paikoin jopa yli tuplasti pitkän ajan keskiarvoon nähden. Eniten hellepäiviä, 37 kappaletta, oli Varsinais-Suomessa Suomusjärvellä. Toiseksi eniten (36) niitä oli Kymenlaaksossa Anjalankoskella. Salossa, Mäntsälässä ja Lammilla yllettiin 35 hellepäivään.

Koko kesän korkein lämpötila, 32,1 astetta, mitattiin Lammin Evolla 8. heinäkuuta. Kesäkuun korkein, 31,3 astetta, mitattiin Ruukissa ja elokuun korkein, 31,9 astetta, Mietoisilla 6. elokuuta. Keskimäärin vain joka 10. kesänä ylitetään kaikkina kesäkuukausina 30 astetta. Myös yölämpötilat olivat keskimääräistä korkeammat. Ainoastaan heinäkuun puolivälissä halla verotti hillasatoa Itä-Lapissa.

Kesä poikkeuksellisen kuiva
Koko kesän satoi hyvin vähän muutamia ukkoskuuropäiviä lukuun ottamatta. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä on ollut kuivin kesä mittausten ajalta. Kaisaniemessä mittaukset aloitettiin vuonna 1845. Tilastojen mukaan tähän asti kuivimmat kesät ovat olleet Kaisaniemessä vuodet 1868 (47 mm) ja 1955 (55 mm). Tänä kesänä sadekertymä on ollut 30.8. mennessä 34 millimetriä.
Koko maan sademäärät ovat kaikkialla pitkän ajan keskiarvoja pienemmät. Vähiten, alle 60 millimetriä, satoi kesän aikana Perämeren läheisyydessä ja pääkaupunkiseudulla. Nämä sademäärä ovat alle neljäsosan pitkä ajan keskiarvosta. Kuivuuden takia Ilmatieteen laitos antoi metsäpalovaroituksia kesän aikana selkeästi keskimääräistä enemmän.

Yleensä vähäiset sateet tulivat maan eri puolilla eri aikoihin. Heinäkuu oli harvinaisen kuiva etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Perämeren rannikolla. Heinäkuun merkittävimmät säätapahtumat olivat 10. heinäkuuta Heinävedellä ja Polvijärvellä sataneet jättirakeet ja kaatuneet puut.
Elokuu alkupuoli oli täysin poutainen koko maassa, ja poudat jatkuivat Perämeren rannikkoseuduilla ja Lapissa kesän loppuun asti. Maan eteläosaan saatiin kuurosateita elokuun puolivälistä alkaen, mutta ne jakautuivat hyvin epätasaisesti. Sisämaassa satoi paikoin yli 60 millimetriä 29.8., mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun rannikkoalueet jäivät lähes ilman sateita.

Pitkiä poutajaksoja eri puolilla maata
Tämän kesän pisin yhtämittainen pouta kesti 4,5 viikkoa ja se alkoi Kauhavalla 14. heinäkuuta. Ennätyksellisimmät poudat ovat kestäneet 5,5 viikkoa. Tällainen pitkä poutajakso alkoi Kemi-Tornion lentoasemalla 11.7.1969. Poutapäiväksi lasketaan päivät, jolloin vuorokauden sademäärä on enintään 0,1 millimetriä.
Ilmatieteen laitoksen havainnot kertovat, että auringonpaistetunteja kertyi enimmillään yli 1000 tuntia. Pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, aurinko paistoi noin kolmanneksen keskimääräistä runsaammin. Valassaaret, Utö ja Helsingin Kumpula johtavat tilastoa ennätyksellisillä yli 1000 tunnin paistemäärillä. Keskimäärin aurinko paistaa kesällä 700-800 tuntia.

Kesällä salamoi keskimääräistä vähemmän
Sateettoman kesän takia koko kesän salamamäärä (67 000) jäi hieman alle puoleen keskimääräisestä. Kesäkuun salamamäärät olivat vain kuudesosa keskimääräisestä kuun salamamäärästä. Vilkkain kausi oli heinäkuun alkupuoli, pääasiassa maan lounais- ja keskiosassa. Ukkoset huipentuivat 10. päivänä, jolloin Ilmatieteen laitos paikansi yhteensä 11 000 salamaa. Toiseksi eniten salamoi 24. heinäkuuta Hämeen ja Keski-Suomen alueella. Elokuun loppupuolella kuivuus hellitti ja kohtalaisia ukkosia esiintyi lähes päivittäin. Ukkosten vähyydestä johtuen Ilmatieteen laitos sai vain muutamia ilmoituksia trombeista koko kesän aikana.

Lisätietoja:

Elokuun säätilastoja
Kesän säänseuranta
Helletilastoja
Ukkoskausi ja kesän salamakartat

Ilmastopalvelusta saa lisätietoa nopeasti myös numerosta 0600 1 0601
(3,01 EUR/min + pvm)
Palveleva meteorologi, puhelin 0600 1 0600 (3,95 EUR/min + pvm)