Metsillä suuri merkitys metaanitaseissa märkinä vuosina

Hyvin märkinä syksyinä metsien maaperä muuttuu metaanin nielusta sen lähteeksi. Koska metsiä on enemmän kuin soita, niiden merkitys alueellisissa metaanitaseissa on märkinä vuosina jopa yhtä suuri kuin soiden.

Kun aiemmin metsiä on pidetty ilmakehän metaanin nieluina ja soita pääasiallisena luonnon lähteenä, osoittaa uusi tutkimus, että märkinä vuosina metsät saattavat olla yhtä tärkeitä metaaninpäästäjiä kuin suot. Tämän seurauksena alueelliset metaanipäästöt saattavat jopa kaksinkertaistua märkinä vuosina, joita ilmaston lämmetessä saatetaan kokea entistä useammin. Tutkimuksen tulos olisi jatkossa syytä ottaa huomioon metaanin ja hiilen kiertoa ennustavissa ilmastomalleissa.

Pallakselta vuosina 2004 - 2012 kerätystä aineistosta käy ilmi, että märkänä ja lämpimänä syksynä 2011 kuusimetsä muuttui merkittäväksi metaanin lähteeksi. Samalla valuma-alueella sijaitsevan suon metaanipäästöissä ei kuitenkaan näkynyt muutosta. Metsistä peräisin oleva päästö näkyi myös Sammaltunturilla mitatuissa taustailman pitoisuuksissa. Vaikka metsämaan päästö ei hehtaaria kohti ollut niin suuri kuin suopäästö, metsien roolia metaanitaseessa lisää se, että metsiä on Suomessa ja koko havumetsävyöhykkeellä keskimäärin selvästi enemmän kuin soita. Tätä pinta-alojen suhdetta ei ole aiemmissa laskelmissa otettu huomioon, jonka nyt julkaistu tutkimus korjaa. Tutkimuksessa saatiin myös viitteitä siitä, että valuma-alueen järven – tässä tapauksessa Pallasjärvi – veden korkeus syksyllä ennusti ilmakehään metsistä päässeen metaanin määrää.

Ilmatieteen laitos on tutkinut kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja maaperäpäästöjä sekä ympäristöolosuhteita Länsi-Lapissa metsissä ja soilla jo yli kymmenen vuotta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa, joka tehtiin yhteistyössä SYKE:n, GTK:n ja LUKE:n kanssa saatiin uutta tietoa metsien roolista ilmakehän metaanipitoisuuden säätelijänä. Havainto on uusi ja tarkentaa käsityksiä metaanin päästöjen ja pitoisuuksien vaihteluista. Tutkimus on hyvä esimerkki pitkäaikaisten, monipuolisten mittausten tärkeydestä ja eri laitosten välisen yhteistyön merkityksestä. Pallaksella yhteistyö on ollut saumatonta ja kerätyt aineistot toisiaan täydentäviä.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Annalea Lohila, puh. 029 539 5498, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Lohila A., Aalto T., Aurela M., Hatakka J., Tuovinen J.-P., Kilkki J., Penttilä T., Vuorenmaa J., Hänninen P., Sutinen R., Viisanen Y. and Laurila T. 2016. Large contribution of boreal upland forest soils to a catchment-scale CH4 balance in a wet year. Geophysical Research Letters, DOI 10.1002/2016GL067718.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2016GL067718/pdf

Ilmasto-oppaan Metaani-artikkeli: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/dec264e2-6350-418c-a1bc-3ef7c80676aa/metaani.html