Tampereen Rantaväylän tunnelityömaan ilmanlaatu parani viime vuodesta

Tampereelle rakenteilla oleva 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli on valmistuttuaan Suomen pisin. Rantatunneliin on tarkoitus ohjata valtatien 12 liikenne Tampereen keskustan kohdalla. Suunnitelmien mukaan tunneli avataan liikenteelle kuluvan vuoden marraskuussa. Ilmatieteen laitos seuraa Tampereen Rantaväylän tunnelin rakentamisen ja lopulta avaamisen vaikutusta alueen ilmanlaatuun.  

Louhintavaiheen päättyminen paransi ilmanlaatua tunnelityömaalla

Vuonna 2014 ilmanlaatu heikkeni huonoksi tai erittäin huonoksi Santalahdessa 17 päivänä, joista  yhdeksän aiheutui tunnelityömaasta ja Naistenlahdessa 14 päivänä, joista neljä aiheutui tunnelityömaasta. Tunnelilouhinta päättyi kesäkuussa 2015. "Tämä näkyi ilmanlaadussa, sillä vuonna 2015 ilmanlaatu oli parempi kuin edellisenä vuotena. Hyvän ilmanlaadun päivien osuus lisääntyi kaikilla mittausasemilla edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikutti tunnelityömaan edistymisen lisäksi viime kesän ja alkusyksyn kosteat olosuhteet", Katja Loven tiivistää.

Ilmanlaatu oli vuonna 2015 huono tai erittäin huono Santalahdessa 19 päivänä ja Naistenlahdessa 15 päivänä. Tunnelityömaan johdosta ilmanlaatu heikkeni kuitenkin vain muutamina päivinä. "Suurin osa huonon ilmanlaadun päivistä aiheutui katupölystä. Katupölykausi oli Etelä- ja Keski-Suomessa keväällä 2015 poikkeuksellisen vaikea ja samaan aikaan ilmanlaatu heikentyi myös laajemmin Tampereen alueella." Tunnelin työmaatöiden takia ilmanlaatu oli huonoa Naistenlahdessa yksittäisinä päivinä huhtikuussa ja kesäkuussa. Santalahdessa esiintyi huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun päiviä Naistenlahtea useammin kesällä ja alkusyksystä. Indeksillä arvioiden ilmanlaatu Naistenlahdessa ja Santalahdessa oli vuonna 2015 samantasoista tai parempaa kuin ilmanlaatu Tampereen keskustassa Pirkankadulla sijaitsevalla mittausasemalla.

Tampereen Naistenlahdessa ja Santalahdessa sijaitsevilla ilmanlaadun mittausasemilla mitataan ulkoilmasta typen oksidien, pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Nämä ovat oleellisimmat kaupunki-ilmanlaatuun vaikuttavat ilman epäpuhtaudet ja ne kuvaavat hyvin myös Rantaväylän tunnelihankkeen vaikutuksia tunnelin ympäristön ilmanlaatuun. Näille yhdisteille on myös koko EU:n alueella voimassa olevat raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksien raja-arvot ovat alittuneet joka vuosi.

Tunnelin odotetaan parantavan Tampereen keskustan ilmanlaatua

Ilmatieteen laitos aloitti ilmanlaatumittaukset tunnelihankkeen suunnitteluvaiheessa vuoden 2012 lopussa ja ne jatkuvat ainakin vuoden tunnelin käyttöönoton jälkeen. "Hankkeen vaikutusalueella on kymmeniä tuhansia asukkaita ja tienkäyttäjiä, siksi väylähankkeen ympäristöseuranta on suomalaisittain poikkeuksellisen laajaa", toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Katja Lovén.

Ilmatieteen laitoksen aiemmin tekemien leviämismalliselvitysten mukaan tunnelin suuaukkojen ympäristössä ilmanlaatu voi ruuhkatilanteessa ja epäedullisten meteorologisten olosuhteiden vallitessa huonontua siten, että ulkoilman typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuuksille asetettujen ilmanlaatutavoitteiden ylitykset ovat mahdollisia. "Leviämismallilaskelmien mukaan on kuitenkin selvää, että tunnelin valmistuttua ilmanlaatu paranee laajoilla alueilla Tampereen keskustassa, kun ohikulkuliikenne ohjautuu uuteen tunneliin", Lovén toteaa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos:

Ryhmäpäällikkö Katja Lovén, puh. 050 919 5456, katja.loven@fmi.fi

Rantatunnelin allianssi:

Mauri Mäkiaho, puh. 0295 343 541, mauri.makiaho@liikennevirasto.fi

Merja Tyynismaa, puh. 0207 911 896, merja.tyynismaa@ains.fi

Raportti vuoden 2015 mittaustuloksista löytyy sekä Ilmatieteen laitoksen että Rantatunnelin allianssin verkkosivuilta:http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaadun-mittaukset

Liikennevirasto: www.liikennevirasto.fi/rantatunneli