Jään kantavuudesta varmistuttava ennen jäille menoa

Suomen rannikko on pitkä ja jäätalvi alkaa eri aikaan eri osissa maata. Perämeren pohjukassa jäätalvi kestää pisimmillään yli puoli vuotta ja Hangossa keskimäärin runsaan kuukauden. Useina vuosina Hankoa ympäröivillä merialueilla ei jäätä esiinny ollenkaan. Toisaalta jääolot myös saattavat muuttua ratkaisevasti jo jopa muutaman kymmenen metrin matkalla.

"Vaihtelevista oloista johtuen varoituksia pitäisi antaa jonnekin päin rannikkoamme lähes joka päivä, ja tämä veisi varoituksista tehon", jääasiantuntija Jouni Vainio toteaa.

Ilmatieteen laitos seuraa jäätalven aikana päivittäin Suomea ympäröivien merialueiden jäätilannetta ja tiedottaa siitä tiedotteiden ja jääkarttojen muodossa Yleisradiossa ja Internetissä. Ilmatieteen laitos tekee tiivistä yhteistyötä järvien jäätilannetta seuraavan Suomen ympäristökeskuksen sekä Uima- ja hengenpelastusliiton kanssa ja pyrkii neuvomaan kansalaisia jäällä liikkumisessa.

"Jäällä liikuttaessa tulee aina olla järki mukana. Perussääntö on, että jos ei tiedä varmasti, että jää kestää, on viisainta olla menemättä jäälle. Jäällä liikkuessa tulee ­aina varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Jokaisella jäällä kulkijalla tulisi riippua jäänaskalit kaulassa siltä varalta, että jää pettää. Avannosta on hyvin vaikea päästä pois ilman apuvälineitä, sillä kylmä kangistaa nopeasti", Jouni Vainio muistuttaa.

Myös sisävesien suhteen Suomi on pitkä maa ja vaihtelu suurta kuten merialueillakin. Lapin pienillä järvillä tyypillinen jääpeiteaika on 6 - 7 kuukautta, Etelä-Suomen suurten järvien selillä jää on viime talvina ollut kestävää vain 1 - 2 kuukautta. Lisäksi ympäri maata on lukuisia virtapaikkoja, jotka ovat ympäri talven sulia tai heikkoja. Leudontuneet talvet ja sahaava sää edellyttäisi, että heikoista jäistä tiedotettaisiin jossakin päin Suomea talviaikaan lähes joka päivä.

"Suomen ympäristökeskus varoittaa heikoista jäistä aina talvikauden alkaessa ja silloin, kun jäät ovat laajemmilla alueilla vaarallisen heikot. Virallisia mittauspaikkoja on lähes 50 ja jäänpaksuutta mitataan niillä 10 päivän välein. Havaintopaikat ovat melko lähellä rantaa eli selkävesien tilanne voi olla hyvinkin eri. Tämän takia arvio jäällä liikkumisen turvallisuudesta täytyy aina tehdä paikanpäällä olosuhteet huomioon ottaen", ryhmäpäällikkö Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa.

Luonto-Liitto ja Suomen ympäristökeskus järjestävät tänä talvena Talviseuranta-kampanjan, jolla kannustetaan kaikkia luonnossa liikkujia kirjaamaan talviseen luontoon liittyviä havaintojaan kansalaishavaintojärjestelmään. Havainnot täydentävät viranomaisten seurantatietoja ja tarkentavat kuvaa talvien muuttumisesta ilmaston lämmetessä. Jäillä liikkumisen turvallisuuteen voi vaikuttaa ilmoittamalla omat jäähavaintonsa Järvi- ja meriwikiin: https://www.jarviwiki.fi/talviseurantalahetti/

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitosJääasiantuntija Jouni Vainio, puh. 041 501 5359, jouni.vainio@fmi.fi

Meren jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

Vinkkejä jäällä liikkujille -video: https://youtu.be/KHt2FTXM8SE?list=PLFW1mzDdbY5JYWb3G85HO7-ywul7O0l6Z

SUHToiminnanjohtaja Kristiina Heinonen, kristiina.heinonen@suh.fi

http://www.suh.fi/tiedotus/pelasta

SYKEHydrologi Johanna Korhonen, (mailto: johanna.korhonen@ymparisto.fi)

Järvien jäätilanne: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne