Huoltokatko torstaina 14.12. voi vaikuttaa hetkellisesti sääpalvelujemme toimintaan. Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä.

Tiedotearkisto: 2012

Vuosi 2011 oli Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen lämmin

3.1.2012 9:07

Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen ja maan pohjoisosassa poikkeuksellisen lämmin. Maaliskuusta lähtien eli 10 kuukautta peräkkäin Suomen keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia.

Kuva: Eija Vallinheimo

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko maan keskilämpötila oli 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Edellisen kerran yhtä korkea vuoden keskilämpötila oli vuonna 1989. Lämpimämpi vuosi on ollut ainoastaan vuosi 1938. Vuoden keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon runsaan +6 asteen ja Pohjois-Lapin vajaan asteen välillä. Suurin poikkeama tavanomaisesta oli Lapissa, jossa vuoden keskilämpötila oli 2 - 3 astetta tavanomaista korkeampi.
Suuressa osassa maata vuoden sademäärä oli yli pitkäaikaisen keskiarvon, mutta lähinnä Pohjois-Karjalassa jäätiin paikoin noin 10 prosenttia alle keskiarvon. Suurin sademäärä, 963 millimetriä, mitattiin Puolangassa ja pienin, 464 millimetriä, puolestaan Utsjoen Nuorgamissa.

Alkuvuodesta paljon lunta

Vuosi 2011 alkoi varsin talvisissa olosuhteissa koko maassa. Lunta oli lähes koko maassa jossakin vaiheessa talvea vähintään 40 cm, ja etenkin maan etelä- ja itäosassa lunta oli selvästi pitkän ajan keskiarvoja enemmän. Etelä-Suomen suurin lumensyvyys oli Kouvolan Utissa mitattu 92 cm. Koko maan suurin lumensyvyys mitattiin Kilpisjärven kyläkeskuksessa, jossa oli maaliskuun alussa lunta enimmillään 116 cm.

Lämpötilojen osalta tammikuu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja, vaikkakin alueellisia eroja lämpötilapoikkeamissa esiintyi. Helmikuu oli puolestaan paikoin harvinaisen kylmä. Koko maan keskilämpötila oli lähes kuusi astetta tavanomaista alhaisempi. Talven ja koko vuoden alin lämpötila, -41,8 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 18. helmikuuta.

Kylmän joulu- ja helmikuun johdosta talven 2010–2011 keskilämpötila oli noin 3,4 astetta tavanomaista alhaisempi. Niinpä talvi oli edeltävää talveakin hieman kylmempi. Talven sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa yleisesti jonkin verran tavanomaista suurempi, mutta Lapissa jäätiin yleisesti alle 60 prosenttiin tavanomaisesta sademäärästä.

Kevät aluksi viivytteli, mutta eteni lopulta nopeasti

Kevään eli maaliskuusta toukokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Terminen kevät ei lumisen ja kylmän talven jäljiltä ehtinyt vielä alkaa maaliskuun puolella, mutta harvinaisen lämpimän huhtikuun myötä kevät eteni vauhdilla etelästä pohjoiseen ja alkoi Pohjois-Lapissa lähes kuukauden tavanomaista aikaisemmin. Huhtikuu olikin paikoin idässä ja pohjoisessa jopa poikkeuksellisen lämmin. Sodankylässä saavutettiin mittaushistorian korkein huhtikuun keskilämpötila. Terminen kevät kesti vain lyhyen aikaa, sillä terminen kesä alkoi maan eteläosassa jo toukokuun alkupuolella muutamaa viikkoa tavanomaista aikaisemmin.

Kesällä harvinaisen lämmintä ja paljon ukkosia

Kesä eli kesäkuusta elokuuhun ulottuva jakso oli harvinaisen lämmin. Koko maan keskilämpötila oli kaksi astetta tavanomaista korkeampi. Vastaavanlaisia keskilämpötiloja esiintyy tilastojen mukaan keskimäärin kerran 20–30 vuodessa.
Kesäkuu alkoi poikkeuksellisen helleaallon merkeissä. Yli 30 asteen lämpötiloja mitattiin noin viikon ajan, useana päivänä myös Lapissa, ja samalla mitattiin vuoden ylin lämpötila +32,8 astetta Ylitornion Meltosjärvellä.

Muutamilla havaintoasemilla kesä oli mittaushistorian lämpimin. Näin kävi muun muassa Helsingin Kaisaniemessä, jossa havaintoja on tehty 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kaupungistumisen myötä 1800-luvun Helsingin havainnot eivät kuitenkaan ole täysin verrannollisia nykypäivään.

Kesällä salamoi keskimääräistä enemmän. Suomen maa-alueilla paikannettiin yhteensä noin 180 000 maasalamaa, joka on noin 40 000 tavanomaista enemmän. Salamatiheydet olivat suurimmat maan länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Ukkoset painottuivat kesä- ja heinäkuulle, jolloin paikannettiin seitsemänä vuorokautena yli 10 000 maasalamaa. Tämä on melko harvinaista, sillä tyypillisesti vastaavanlaisia päiviä on Suomen kesässä vain muutama. Kesän 2011 ukkosille oli ominaista runsaat sateet. Vuoden suurin vuorokausisade tulikin ukkoskuurojen saattelemana Tornion Aapajärvellä, jossa satoi 121 mm heinäkuun 24. päivänä.
Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden senttimetrinkokoisia rakeita satoi 17 päivänä. Kesän suurimmat havaitut rakeet olivat halkaisijaltaan kuuden senttimetrin kokoisia, ja ne mitattiin Vaasan lähistöllä 9. heinäkuuta.

Syksyllä hyvin lämmintä ja lumet vähissä

Syksy eli syyskuusta marraskuuhun ulottuva jakso oli Suomessa keskilämpötilaltaan poikkeuksellisen lämmin. Koko maan lämpötilapoikkeama oli 3,5 astetta.Yksittäisistä päivistä erityisesti syyskuun viimeinen päivä oli poikkeuksellisen lämmin. Ylin lämpötila, 22,3 astetta, mitattiin Porvoossa ja se on myöhäisin 20 asteen ylitys Suomessa. Marraskuun alussa puolestaan oli myös vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä, ja uusia marraskuun lämpöennätyksiä saavutettiinkin useilla havaintoasemilla.
Terminen syksy alkoi maan keski- ja pohjoisosassa syyskuun puolivälissä, mikä oli selvästi tavanomaista myöhemmin. Poikkeama oli maan keskiosassa pari viikkoa, Pohjois-Lapissa noin kuukauden.
Myös terminen talvi oli huomattavasti myöhässä koko maassa. Se alkoi Keski- ja Pohjois-Lapissa marraskuun 9. päivän tienoilla, mikä on kuukauden verran tavanomaista myöhemmin. Maan etelä- ja keskiosassa terminen talvi ei ollut yleisesti ottaen alkanut ainakaan jouluun mennessä, joten näillä alueilla terminen talvi oli ainakin 1-2 kuukautta myöhässä.

Lunta ei ollut marraskuun alussa missään päin Suomea, mikä on harvinaista. Myös marraskuun päättyessä lunta oli vuodenaikaan nähden harvinaisen suppealla alueella.

Leuto, sateinen ja myrskyisä joulukuu

Vuosi päättyi harvinaisen leutoon ja etenkin etelässä poikkeuksellisen sateiseen joulukuuhun. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata vähintään viisi, maan pohjoisosassa paikoin jopa yhdeksän astetta tavanomaista lämpimämpi. Joulukuussa saavutettiin myös suurin joulukuussa mitattu sademäärä. Alustavien tietojen mukaan Kemiönsaaressa sademääräksi muodostui 190 mm, kun tyypillinen joulukuun sademäärä on maan lounaisosassa noin 60 mm.

Loppuvuosi oli myös varsin tuulinen. Myrskypäiviä oli Suomen merialueilla erityisen paljon joulukuussa, jolloin myrskytuulia havaittiin 11 päivänä. Tyypillisesti joulukuussa on myrskypäiviä noin kolmena päivänä. Tapaninpäivänä etenkin maan länsiosaa riepotteli harvinaisen voimakas myrsky, ja myös heti seuraavana päivänä tuulivahinkoja syntyi eri puolilla Suomea Lappia lukuun ottamatta.


Lisätietoja:

Säätilastot: ilmatieteenlaitos.fi/suomen-nykyilmasto-ja-ilmastotilastot

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)