Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen runsasluminen

Pohjoisella pallonpuoliskolla kausittaisen lumipeitteen maksimi osuu maaliskuulle. "Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen runsasluminen, kun tarkastellaan koko pohjoista pallonpuoliskoa. Vaihtelu eri vuosien välillä on ollut kohtalaisen suurta, ja varsinkin viime vuosina erot talvien välillä ovat olleet erittäin suuria", sanoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Kari Luojus. 

Tiedot on saatu Ilmatieteen laitoksen uudesta Arktis nyt -palvelusta, joka on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Suurin ero muihin vastaaviin palveluihin on se, että ne kertovat perinteisesti vain joko jää- tai lumitilanteen laajuudesta. "Ilmatieteen laitoksen palvelussa on saatu yhdistettyä useampia muuttujia yhteen kuvaan. Näin saadaan parempaa tilannekuvaa kryosfääristä eli pohjoisen pallonpuoliskon kylmiltä alueilta", tutkimusprofessori Jouni Pulliainen tähdentää. Kuvassa on laajuuksien lisäksi mukana lumen vesiarvo, joka määrittää lumen sisältämän veden määrän. Se on olennainen tieto mm. laadittaessa hydrologisia ennusteita tulvien ehkäisemiseksi sekä ylipäänsä ilmaston ja ympäristön muutoksen seurannassa.

Lumen kokonaismäärä vähentynyt ja lumen sulanta aikaistunut

Tiedot lumen määrästä toimitetaan myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n Global Cryosphere Watch -palveluun, jossa tiedot yhdistetään trendeihin ja menneiden vuosien tilastoihin. Pitkistä havaintoaikasarjoista voidaan nähdä, että lumen kokonaismäärä pohjoisella pallonpuoliskolla on keskimäärin vähentynyt kevätkaudella ja lumen sulanta on samalla aikaistunut. Pitkän aikavälin tarkastelu (1980 - 2017) osoittaa, että lumen kokonaismäärä on kaikkina talvikuukausina keskimäärin vähentynyt.

Samoin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjoisen jäämeren jäänpaksuus on ohentunut ja monivuotisen jään määrä ja laajuus on vähentynyt. Ennen vuotta 2000 merijään vuosittainen pienin laajuus vaihteli 6,2 - 7,9 miljoonan neliökilometrin välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jään laajuus on vaihdellut 5,4 - 3,6 miljoonan neliökilometrin välillä. Sään ääri-ilmiöt eli toisinaan hyvin runsaslumiset ja toisinaan vähälumiset talvet tulevat jatkossa lisääntymään.

Kun Suomessa oli kovat pakkaset, pohjoisnavalla oli poikkeuksellisen lämmintä

Arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo tällä hetkellä arktisilla alueilla. Nämä muutokset vaikuttavat kuitenkin myös muuhun maapalloon.

"Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää vain arktisille alueille, vaan sillä on vaikutuksia laajemmalti. Suomessa pakkasia helmi-maaliskuun vaihteessa aiheuttanut Siperian korkeapaineen poikkeuksellinen voimistuminen saattaa osittain olla seurausta ilmakehän lämpenemisestä Pohjoisen jäämeren yllä. Kun talvella jossain päin maailmaa on poikkeuksellisen kylmää, toisella puolella on usein poikkeuksellisen lämmintä. Näin kävi helmi-maaliskuun vaihteessa kun samanaikaisesti pohjoisnavalla vallitsi nollakeli ja Euroopassa oli poikkeuksellisen kylmää", selittää Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Sää vaihtelee vuodesta toiseen, eivätkä yksittäiset lämpöjaksot Arktisella alueella ole sinänsä todiste ilmastonmuutoksen etenemisestä. "Ne muistuttavat kuitenkin siitä, että epävarmuus ilmastossa on lisääntynyt ja ilmastonmuutoksen edetessä saamme varautua aiempaa voimakkaampiin heilahteluihin", Laaksonen toteaa.

Arktinen superviikko käynnistyy Levillä ensi viikolla

Levillä alkaa ensi viikolla Arktinen superviikko. Arktisen alueen meteorologisia teemoja käsitellään erityisesti 20. maaliskuuta Arctic Meteorology Summit -huippukokouksessa. Koko viikko kokoaa laajan kirjon arktisia ilmatieteen alan vaikuttajia yhteen.

Yhteistyö on tärkeää, sillä Arktisen alueen tutkimus ja turvallisuus edellyttää kattavia ja pitkäaikaisia sää-, jää-, meri- ja ilmakehähavaintoja sekä mallinnusta. "Meteorologia on Arktisessa neuvostossa uusi teema, vaikka arktiset maat tekevätkin jo paljon yhteistyötä aiheen parissa. Levin kokouksessa keskustellaan siitä, miten meteorologisen osaamisen tulisi jatkossa näkyä myös Arktisen neuvoston työssä", sanoo arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen.

Lisätietoja:

Arktis nyt -palvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt

Twitter: #FiArctic ja #arcticmet

ArktisNyt: Jouni Pulliainen, puh. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fiIlmastonmuutos: Ari Laaksonen, puh. 040 513 7900, ari.laaksonen@fmi.fi

Mediatiedustelut Levillä: Nina Kukkurainen, puh. 050 598 8242, nina.kukkurainen@fmi.fi taiEija Vallinheimo, puh. 050 530 3871, eija.vallinheimo@fmi.fi