Kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen vaativat tuekseen ilmastotutkimusta

Suomen voimakkaasti vaihteleva sää ja muuttuva ilmasto vaikuttavat huomattavalla tavalla kaupunki-suunnitteluun ja -rakentamiseen sekä rakennusten käytön energiatehokkuuteen.

Kuva: Eija Vallinheimo

Sää- ja ilmastolähtöiseen kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä aiheita käydään läpi Ilmatieteen laitoksella järjestetyssä seminaarissa 6. maaliskuuta 2013. Vuonna 2020 Suomessa rakennetaan lähes nollaenergiarakennuksia. Muutokset haastavat ottamaan kantaa uusiutuvaan energiaan ja hajautettuihin energiantuotantomalleihin. Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä tarve entistä monipuolisemmille sää-, ilmasto- ja ympäristötiedolle ja -palveluille kaupunki- ja liikennesuunnittelussa kasvaa. – Ilmatieteen laitos on kehittänyt data- ja palvelutarjontaansa lukuisissa tutkimushankkeissa, jotta suunnittelijoilla ja päätöksentekijöillä olisi käytettävissään parhaat mahdolliset tiedot Suomen nykyisestä ja tulevasta ilmastosta ja ympäristön tilasta sekä palvelut tiedon tehokkaaksi hyödyntämiseksi, kertoo yksikön päällikkö Harri Pietarila Ilmatieteen laitokselta.

Yksi Ilmatieteen laitoksen kaupunkisuunnittelua ja rakentamista tukevista ajankohtaisista tutkimushankkeista on sää- ja ilmasto-olot huomioon ottavien testivuosiaineistojen luominen rakennusten suunnittelun avuksi. Ilmatieteen laitoksen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä on laadittu kaksi erityyppistä testivuosiaineistoa, sekä nykyiselle että arvioidulle tulevaisuuden ilmastolle. Rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergiankulutuksen laskentaa varten kehitetyt testivuodet pyrkivät kuvaamaan mahdollisimman hyvin ilmastollista keskimääräistilaa. Rakennusfysikaalisten testivuosien sääolot valittiin sen sijaan siten, että ne edustivat rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta kriittisiä sääolosuhteita. Energialaskennan testivuosien perusteella tyypillistä suomalaista uudispientaloa sekä toimistorakennusta edustavien esimerkkirakennusten kokonaisenergiankulutus vähenee ilmaston lämmetessä.

Kaupunkisuunnittelussa kiinnitettävä huomiota liikenteen päästöihin

Ilmatieteen laitoksella tutkitaan myös kaupunkien päästölähteitä ja niiden vaikutusta kaupunkien ilmanlaatuun. Autoliikenteen päästöt heikentävät Ilmanlaatua merkittävästi suurten kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen väylien läheisyydessä. Tiheästi asutuilla alueilla kuten pääkaupunkiseudulla asuin- ja toimitiloja sijaitsee liikenteen läheisyydessä, jolloin ihmisten altistuminen liikenteen päästöille lisääntyy. Kaupunkirakentaminen voi luoda ilmanlaadun kannalta hankalia katukuilumaisia rakenteita, joissa liikenteen päästöt eivät pääse laimenemaan ja leviämään tehokkaasti, ja epäpuhtauspitoisuudet voivat nousta jopa terveysvaikutusperusteisia raja-arvoja korkeammiksi. Leviämismallilaskelmat ovat hyödyllinen työkalu erilaisten päästölähteiden kuten esimerkiksi liikenteen päästöjen ilmanlaatuvaikutusten arvioimiseksi. Mallilaskelmin voidaan arvioida nykytilanteen lisäksi myös erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, jota hyödynnetään kaupunki-, maankäyttö-, ja liikennesuunnittelun tukena.

Kaupunkisuunnittelussa varaudutaan ilmaston muuttumiseen

Helsingin, Espoon ja Oulun kaupungeissa on herätty tarkastelemaan kaupunkisuunnittelun haasteita ja varautumaan tuleviin ilmastolähtöisiin muutoksiin. Helsingin Östersundomissa on tavoitteena aurinkoenergian hyödyntäminen laajassa mittakaavassa. Östersundomin alue voisi toimia aurinkosähköön liittyvien ratkaisujen näyteikkunana ja testialustana Etelä-Suomen olosuhteissa, sillä kaavassa on mm. aluevaraus yli 40 hehtaarin aurinkoenergiavoimalalle. Espoon Finnoossa, jota on kehitetty ilmastonmuutoksen torjunnan kaupunginosana, valittiin helmikuussa 2013 toteuttajat 5000 asukkaan aloitusalueelle. Finnoossa hyödynnetään paikallista uusiutuvaa energiaa sekä luodaan edellytykset avoimille ja laajennettavissa oleville lämmitys-, jäähdytys- ja sähköverkoille sekä kulutuksen että tuotannon kannalta. Oulun Hiukkavaaran kaupunginosasta suunnitellaan ja rakennetaan ihmisen kokoista, kestävää ja kehityksessä edellä kulkevaa pohjoista talvikaupunkia, jossa kehittämisteemoina ovat mm. talvikaupungin integroiva kaupunkikehittäminen, uusiutuvat energialähteet pientaloissa ja kaupunginosan älykkäät ICT-ratkaisut.

Vaihtuvat sääolosuhteet muuttavat rakentamista

Sääolosuhteet asettavat rakennuksille ja niiden rakentamiselle, suunnittelulle, ylläpidolle ja käytölle kasvavia haasteita. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ja Rakentamisen Laatu RALA ry ovat valmistelleet Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa Kuivat rakennukset ja rakenteet -klinikkaprosessia. Sen tavoite on vähentää merkittävästi rakennusten ja rakenteiden kastumisesta ja kosteudesta johtuvia ongelmia. Käytännön tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla kiinteistöjen käyttäjät, omistajat ja rakennuttajat saavat varmuuden siitä, että uudis- ja korjausrakentaminen tuottavat kuivia ja kuivana pidettäviä rakennuksia. Kuivat rakennukset ja rakenteet klinikkaprosessin aloitusseminaari järjestetään Helsingissä 22.4.2013 klo 13 - 16.

Asumisen osaamisklusteriin (TEM) kuuluva Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy on vuodesta 2007 alkaen vaikuttanut kehittämishankkeiden ja pilottikohteiden avulla energiatehokkaiden kaava-alueiden ja rakennusten syntymiseen. Korjaus- ja uudisrakentamishakkeissa on lähetty mukaan kohteiden tarve- ja hankesuunnitteluvaiheisiin, joissa hankkeen perusta luodaan ja uusia toimintatapoja voidaan ottaa tarkasteluun ilman merkittäviä kustannusvaikutuksia. Myös uusin tutkimustieto saadaan kaava- ja rakentamishankkeissa hankkeissa käyttöön.

Yhteyshenkilöt:

Kehittämispäällikkö Vesa Ijäs, Lahden Seudun Kehitys, 050 552 004, vesa.ijas@ladec.fiToimitusjohtaja Kimmo Rönkä, Movense Oy, 050 339 7550, kimmo.ronka@movense.fiYksikön päällikkö Harri Pietarila, Ilmatieteen laitos, 050 337 8224, harri.pietarila@fmi.fi

Seminaariesitykset

Tilaisuuden seminaariesitykset ja posterit tulevat jakoon Lahti Science&Business Park -verkkosivuille

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitosYksikön päällikkö Harri Pietarila, Ilmatieteen laitos, 050 337 8224, harri.pietarila@fmi.fi

Rakennusteollisuus RT ry (www.rakennusteollisuus.fi)Asiamies, rakentamisen kehityshankkeet Jani Kemppainen, 040 587 2642,jani.kemppainen@rakennusteollisuus.fi

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry (www.rakli.fi)Kehitysjohtaja Erkki Aalto, 040 5648 647, erkki.aalto@rakli.fi

Helsingin kaupunki, Östersundom (www.uuttahelsinkia.fi/ostersundom)Projektipäällikkö, kaavoitusarkkitehti Matti Visanti, 050 540 2272, matti.visanti@hel.fi

Oulun kaupunki, Hiukkavaara (http://www.ouka.fi/oulu/hiukkavaara)Hiukkavaara Living Lab -koordinaattori Ari Saine, 044 497 3117, ari.saine@ouka.fi

Espoon kaupunki, Finnoo (http://www.finnoo.fi/)Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen, 050 4132 163, torsti.hokkanen@espoo.fi

RYM Oy (http://www.rym.fi/)Toimitusjohtaja Ari Ahonen, 0400 618 300, ari.ahonen@rym.fi

Movense Oy (http://www.movense.fi/)Toimitusjohtaja Kimmo Rönkä, 050 339 7550, (kimmo.ronka@movense.fi)

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (www.ladec.fi)Kehittämispäällikkö Vesa Ijäs, 050 552 004, vesa.ijas@ladec.fi