Tiedote - Sodankylän tutkimuskeskusten päärakennus Polaria vihittiin

Päärakennukselle on annettu nimeksi Polaria. Se on maassamme harvinainen moderni julkinen hirsirakennus. Rakennuksen runko ja aivan uudenlainen välipohjarakenne ovat hirttä. Rakennuksen julkisivussa on hirren lisäksi käytetty kuparia, ja muina materiaaleina ovat lasi ja teräs. Polaria on suunniteltu kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti sekä alueen ominaispiirteet ja luonto huomioon ottaen. Samalla on yhdistetty modernia arkkitehtuuria paikalliseen perinteeseen. Talon on suunnitellut Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio. Pääarkkitehtina on toiminut arkkitehti Tanja Rytkönen.

Polarian rakennuttaja on Senaattikiinteistöt (ent. Valtion kiinteistölaitos) ja pääurakoitsijana toimi Levi-Rakennus Oy Rovaniemeltä. LVIA-työt teki Vesijohtoliike P. Marjamaa Oy Kemijärveltä ja sähkötyöt ABB Installaatiot Oy Rovaniemeltä. Hirsitoimitukset hoiti Mammuttihirsi Oy Yli-Kiimingistä. Suurin osa rakentajista oli Sodankylästä. Verottomat rakennuskustannukset olivat noin 10 miljoonaa markkaa.

Polarian kerrospinta-ala on 1320 m2. Tutkimuskeskusten tarpeiden mukaisesti siihen kuuluu tutkijoiden ja hallinnon työhuoneita, aula- ja neuvottelutiloja, käsikirjasto ja luentosali.

Tutkimuslaitosten yhteistä päärakennusta alettiin suunnitella vuonna 1998. Perusteluina olivat mm. laitosten laajentuvat ja uudet toiminnat, laitosten yhteistyön vahvistaminen ja kansainvälisen vetovoiman lisääminen sekä suomalaisen arktisen tutkimuksen edistäminen. Monet näistä toiminnoista ovat käynnistyneet tai käynnistymässä, ja uudet tilat tulevat käyttöön oikeaan aikaan. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2000.

Sodankylän geofysiikan observatorio on Oulun yliopistoon kuuluva valtakunnallinen erillislaitos. Observatoriossa tehdään mm. maan magneettikentän, revontulien ja lähiavaruuden ilmiöiden sekä seismisiä ja kosmisen säteilyn mittauksia. Observatorio toimii kansainvälisen EISCAT-järjestön tutkajärjestelmän vastaanottoasemana, ja sen arvostetuin osaamisen alue on tutkimusmittaustekniikka ja sen menetelmien tutkimus.

Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus on Ilmatieteen laitoksen yksikkö, jossa harjoitetaan kylmän ilmanalan havainnointitoimintaa ja tutkimusta. Keskuksessa toimii myös otsonikerrosta mittaavien napasatelliittien tiedonkäsittelykeskus.

Sodankylän tutkimuskeskusten toiminta laajenee

Päärakennuksen vihkimisen yhteydessä julkistetaan kaksi laajaa ja kansainvälisesti erittäin merkittävää hanketta, joiden rahoitus on varmistunut ja jotka käynnistyvät tänä vuonna. Kansainvälinen ultraviolettisäteilyn tutkimuskeskus toteutetaan aluekehitysrahoituksen tuella. Toisena on EU:n komission aivan äskettäin hyväksymä Lapin tutkimusasemien yhteistyöhanke, joka lisää tutkimusasemien yhteistyötä ja niiden kansainvälistä käyttöä. Sodankylän Tähtelän alue vahvistaa entisestään asemaansa tärkeänä arktisen alueen tutkimuskeskuksena.

Lapin tutkimusinfrastruktuuri: eurooppalaisia tutkijoita vierailuille pohjoiseenLAPBIAT, Lapland Atmosphere-Biosphere Facility -hanke

Ajatus hankkia Lapin tutkimusasemille arvostettu EU:n tutkimusinfrastruktuurin asema esitettiin vuonna 1998. EU on rahoittanut tällaisia infrastruktuureja meneillään olevan viidennen tutkimuksen puiteohjelman aikana ja niitä on Suomessa toiminnassa muutamia.

Hanketta on valmisteltu Lapin liiton ja Lapin lääninhallituksen tukemana ja EU:n komissio hyväksyi esityksen alustavasti toukokuussa. Lopullinen sopimus allekirjoitetaan lähiaikoina. Sopimuksen arvo on noin 8,4 miljoonaa markkaa ja projektin kesto on 28 kuukautta eli runsaat kaksi vuotta. Hankkeessa ovat mukana Sodankylän tutkimuslaitosten lisäksi Kilpisjärven, Kevon ja Oulangan biologiset asemat, Kolarin tutkimusasema ja Värriön aerologian mittausasema. Ohjelmaa johtaa Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Jorma Kangas.

Lapin tutkimusinfrastruktuuri tarjoaa eurooppalaisille tutkijoille mahdollisuuksia tehdä tutkimuksia Lapin asemilla ja hyödyntää niiden laitteistoja, osaamista ja aineistoja. Erityisesti suositaan tutkimuksia, joissa mukana on useampia asemia. Tavoitteena on tutkia ihmisen elinympäristön eri osien eli elävän luonnon ja maata ympäröivien ilmakehän kerrosten välisiä vuorovaikutussuhteita. Odotettavissa on, että yli sata eurooppalaista alan tutkijaa vierailee projektin aikana Lapin asemilla noin kuukauden ajan. Monet tutkimukset tultaneen tekemään yhteistyössä suomalaisten tutkijoiden kanssa.

EU:n myöntämä määräraha kattaa kaikki vierailevien tutkijoiden ja palveluja tarjoavien asemien kustannukset. Projekti lisää merkittävästi tutkimusasemien käyttöä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Projektin kokemusten perusteella tullaan harkitsemaan jatko-ohjelman laatimista EU:n seuraavaan puiteohjelmaan.

Kansainvälinen ultraviolettisäteilyn tutkimuskeskus SodankyläänFUVIRC, Finland's Ultraviolet International Research Center -hanke

Ilmatieteen laitos on Antarktiksen otsoniaukon löytymisen jälkeen (vuodesta 1985) panostanut voimakkaasti otsonin ja ultraviolettisäteilyn tutkimukseen, koska Suomi sijaitsee alueella, jolla otsonikadon haitat tuntuvat voimakkaina. Vaikka otsoniongelmien keskeiset tekijät intensiivisen mittaus- ja tutkimustoiminnan ansiosta nyt tunnetaan jo melko hyvin, tieteellisesti tärkeitä yksityiskohtia on vielä selvittämättä.

Eräs merkittävimmistä jäljellä olevista kysymyksistä on tutkia, miten herkkä pohjoinen luonto reagoi otsonikadon voimistamaan ultraviolettisäteilyyn. Tätä varten Ilmatieteen laitos ja Oulun yliopisto ovat perustaneet hankkeen, jossa Sodankylässä toimivien yksiköiden olemassa olevaa laitteistoa ja osaamista hyväksi käyttäen rakennetaan kansainväliset vaatimukset täyttävät puitteet ja tutkimuskeskus ultraviolettisäteilyn vaikutusten tutkimusta varten.

Tutkimuskeskuksessa voivat vierailla sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimusryhmät ja tehdä pitkäkestoisiakin säteilytyskokeita luonnollisessa ympäristössä. Tutkimuskenttien yksityiskohtainen suunnittelu ja rakentaminen on juuri aloitettu opetusministeriön myöntämän rakennerahoituksen turvin. Ensimmäisinä toteutetaan metsä- ja suoekosysteemien tutkimuskentät, jotka Lapin luonnon erityispiirteiden takia on katsottu tärkeiksi. Rahoitus kattaa koekenttien lisäksi määrärahan UV-kalibrointilaboratorion ja muiden laboratorio-tilojen kehittämiseksi.

FUVIRC-hanke kuuluu Kansainvälisen arktisen neuvottelukunnan (IASC) suurempaan kokonaisuuteen, jossa korkeatasoisia UV-tutkimuskeskuksia on tarkoitus rakentaa sirkumpolaariselle alueelle useampia. Suomen keskus toteutunee näistä ensimmäisenä ja se tulee olemaan myös em. LAPBIAT-hankkeen tärkeä osa. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen johtaja Esko Kyrö.