Ilmakehä-ABC -hakusanoja selityksineen
Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.
Sanastoa on päivitetty viimeksi 18.12.2024. Hakusanoja on 411 kpl. Uusin sana on "Pohjois-Atlantin kiertoliike AMOC".
Hakusanat
Hakusanoja löytyi 411
Monen erikokoisen aallon muodostama kokonaisuus meren tai järven pinnalla.
Keskeisimmät aallokon kasvuun vaikuttavat tekijät ovat tuulen nopeus, tuulen kestoaika ja pyyhkäisymatka. Pyyhkäisymatka on etäisyys rantaan tuulen tulosuunnassa. Tärkeimmät aallokkoa kuvaavat suureet ovat merkitsevä aallonkorkeus, aallokon suunta ja huipun periodi.
eli aallon jaksonaika on etenevässä aallokossa kahden peräkkäisen aallon huipun välinen aika, joka mitataan paikallaan pysyvässä pisteessä.
Kahden peräkkäisen aallon huipun välimatka.
Meren tai järven aallokosta puhuttaessa aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa. (Tämä poikkeaa fysiikan yleisestä käytännöstä, jossa aallonkorkeus on puolet pohjan ja huipun erosta.)
Veden pinnan aallokko on epäsäännöllistä, eli peräkkäisten aaltojen korkeus ei ole sama. Siksi tiedotteissa ja ennusteissa ilmoitetaan nk. merkitsevä aallonkorkeus. Se lasketaan mitatusta aaltojen kokojakaumasta niin, että tulos vastaa kokeneiden merenkulkijoiden silmin arvioimaa aallokon korkeutta. Merkitsevä aallonkorkeus on likimain sama kuin aaltojen suurimman kolmasosan korkeuksien keskiarvo. Aallokon suurimman aallon korkeus on lähes kaksi kertaa merkitsevä aallonkorkeus.
on tietyssä ilmatilavuudessa olevan vesihöyryn massa ilmoitettuna esimerkiksi grammoina kuutiometriä kohden.
on -273,15 °C tai Kelvin-asteikolla 0 K, joka on materian lämpötilan alaraja. Absoluuttisessa nollapisteessä atomien lämpöliike lakkaa. Termodynamiikan lakien mukaan absoluuttista nollapistettä ei voida saavuttaa, mutta koeolosuhteissa on päästy lämpötiloihin, jotka poikkeavat siitä < 0,0000001 K.
on säteilyenergian imeytymistä aineeseen. Absorption kautta materia lämpenee, mutta termisen tasapainotilan saavutettuaan säteilee kaiken absorboimansa säteilyenergian takaisin avaruuteen. Aineen heijastusominaisuuksista (albedo) riippuen osa tulevasta säteilystä ei absorboidu, vaan heijastuu takaisin.
Adiabaattisessa prosessissa lämpöä ei siirry tarkasteltavasta systeemistä ulos tai siihen sisään. Ilmakehässä adiabaattista jäähtymistä tapahtuu aina ylöspäin mentäessä, kun ilmanpaine pienenee termodynamiikan tilanyhtälön mukaisesti. Vastaavasti ilman lämpötila kasvaa ylhäältä alas liikuttaessa ilmanpaineen kasvaessa. Tällöin lämmön siirtymistä ei tapahdu tarkasteltavan systeemin ja ympäristön välillä. Jos lämmön siirtymistä tapahtuu tietyn systeemin ulkopuolelta tai ulkopuolelle, kyseessä on diabaattinen tapahtuma.
tarkoittaa väliaineen kulkeutumista, jolloin lämpöenergiaa siirtyy paikasta toiseen tuulten tai merivirtauksien mukana. Valtamerien ja ilmakehän suurvirtauksien advektio ja konvektio tasoittavat Auringosta tulevan energian jakaumaa maapallolla.
on niin sanotun vapaan ilmakehän ominaisuuksia tutkiva meteorologian haara. Vapaalla ilmakehällä tarkoitetaan sitä aluetta, missä tuulen nopeuteen ei enää vaikuta maanpinnan kitka. Vapaa ilmakehä sijaitsee usein noin 1 km korkeudella maanpinnasta.
on geofysiikkaan ja meteorologiaan kuuluva tieteenala, jossa tutkitaan ilmakehän yläkerroksien ominaisuuksia mesosfääristä lähtien. - Aeronomy
on yhteisnimitys ilmassa leijuville pienhiukkasille (aerosolihiukkasille) ja väliaineena toimivalle kaasulle. Hiukkaskoko vaihtelee 0,000001 mm - 0,1 mm. Luonnollisia aerosoleja ovat muun muassa meriveden roiskeista muodostuneet suolakiteet, maaperästä ilmaan nouseva tomu, tulivuorien tuhka ja kasvien siitepöly. Ihmisen aiheuttamia aerosoleja ovat öljyn ja kivihiilen palamisessa syntyvä noki ja muut hiukkaset.
Ajojäätä, jonka palaset ovat pinoutuneet sattumanvaraisesti toistensa päälle ahtaumiksi tai valleiksi. Ahtojäävallit syntyvät jäälauttojen puristuessa toisiaan vasten, rikkoutuessa ja lohjenneiden palasten kasautuessa vedenpinnan ylä- ja alapuolelle.
Yhteisnimitys kaikille merijään muodoille, jotka eivät ole kiintojäätä. Ajojää liikkuu tuulten ja virtausten voimasta. Ajojää voi olla tasaista, päällekkäin ajautunutta tai ahtautunutta ja sen peittävyys voi vaihdella.
eli heijastavuus. Kappaleesta heijastuneen säteilyn suhdetta (%) saapuvaan säteilyyn sanotaan albedoksi. Mitä valkoisempi heijastava pinta on, sitä suurempi on sen albedo. Musta kappale ei heijasta lainkaan siihen osuvaa valoa, joten sen albedo on nolla. Planeetan albedolla on tärkeä merkitys lämpötalouden kannalta. Pilvet ja jää heijastavat hyvin auringon säteilyä. Maapallon albedo vaihtelee välillä 33 -36 % eli noin kolmannes säteilystä heijastuu välittömästi takaisin avaruuteen ja kaksi kolmannesta imeytyy (absorboituu) ilmakehään, maaperään ja meriin säteillen takaisin, mutta hitaammin.
on tuulen nopeutta mittaava laite. Yleisin on niin sanottu kuppianemometri. Kyseessä on vaakatasossa pyörivän ristikon päihin kiinnitetyt puolipallon muotoiset ontot kupit, joita tavallisesti on kolme. Kupin halkaisija on tavallisesti muutamia senttimetrejä. Kupit pyörivät sitä nopeammin mitä voimakkaampi tuuli on. Pyörimisnopeus muutetaan elektronisesti tuulen nopeudeksi. Uusimmissa tuulimittareissa pyörivät kupit on korvattu neljällä kiinteällä putkella. Putkesta toiseen lähetettävän ultraäänisignaalin kulkuajasta voidaan laskea tuulen nopeus. Äänitiedoista lasketaan myös tuulen suunta.
on korkeapaineen alue, missä tuuli puhaltaa korkeapaineen keskuksen ympärillä pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään ja vastapäivään eteläisellä pallonpuoliskolla.
eli ihmisperäinen. Tarkoittaa ihmistoiminnan aiheuttamaa muutosta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen syistä antropogeenisia ovat mm. fossiilisten polttoaineiden käyttö sekä metsien raivaaminen viljelys- tai laidunkäyttöön.
on ihmiskunnan aikakausi maailman historiassa, jolloin ihminen omilla teoillaan vaikuttaa olennaisesti ympäröivään luontoon kuten ilmastonmuutokseen.
on ilmakehän kolmanneksi yleisin (0,93 %) kaasu. Se on alkuaine ja jalokaasu (kemiallinen merkki Ar) eli kemiallisesti vähäaktiivinen. Muita jalokaasuja ovat mm. helium ja krypton.
on hyvin kylmä ja kuiva arktisen alueen ilma. Meteorologit puhuvat arktisesta ilmamassasta siinä vaiheessa kun ilmamassan lämpötila on -18 astetta tai kylmempi
tarkoittaa ilmanpaineen eroa pohjoisen napa-alueen ja siihen rajoittuvien keskileveysasteiden välillä. Normaalia korkeampi paine Arktiksella tuottaa normaalia kylmempää ilmaa Pohjois-Eurooppaan ja Aasiaan. Vastaavasti Välimeren maissa sateisuus lisääntyy matalapaineiden reittien painottuessa etelämmäksi. Alempi paine napa-alueella tuo lännestä kosteita ja lämpimiä ilmoja Fennoskandiaan ja kuivuutta Välimeren reuna-alueille. AO liittyy läheisesti Pohjois-Atlantin Oskillaatioon (NAO).
on arktisen ja polaari-ilman välinen rintama
Lämpötila-asteita mitataan Celsius-, Fahrenheit-, Kelvin- ja Réaumur-asteikoilla. Kulma-asteita muun muassa asteikolla 0° - 360° ja piiruina (v) 0v - 6000v. 1v = 0.06°, 1° = 60 ' (kaariminuuttia), 1' = 60'' (kaarisekuntia). - Degree
on kohteen kulmaetäisyys mitattuna myötäpäivään etelästä pitkin horisonttia. Se ilmoittaa sen ilmansuunnan, jossa kohde näkyy. Etelän atsimuutti on 0 astetta, lännen 90 astetta, pohjoisen 180 astetta ja idän 270 astetta.
on ilmassa olevaa sameutta, joka johtuu pienen pienistä kuivista hiukkasista. Se eroaa harmaasta udusta siinä suhteessa, että sen väri on ruskeankellertävää auringon suunnassa ja sinertävää muualla. Auer luo tasaisen hunnun maiseman ylle ja tekee sen värit himmeiksi. Suomessa auerta aiheuttavat tyypillisesti kaakkoisvirtauksien tuoma Venäjän arojen pöly tai metsäpalot lähialueilla, joskus jopa Saharan hiekka.
on Auringon säteilytoiminnan vaihtelu, joka ilmenee voimakkaimmin Auringon säteilyn lyhytaaltoalueella ja Auringon lähettämien hiukkasten määrässä. Auringon aktiivisuuden ollessa huipussaan avaruussää maapallon lähiavaruudessa on häiriöistä ja vaihtelevaa.
Auringon pinnalla näkyvä tumma läiskä, joka on läpimitaltaan yleensä tuhansia kilometrejä. Auringonpilkut ovat auringon magneettikentän voimakkaita keskuksia, joissa magneettivuon tiheys on noin 10000 kertaa suurempi kuin maapallon magneettikenttä. Pilkkujen määrä vaihtelee noin 11 vuoden jaksossa. Pilkkujen ollessa runsaimmillaan, Aurinko on aktiivinen, ja se säteilee enemmän kuin pilkkujen lukumäärän ollessa alhainen. Pilkkumaksimien aikaan maapallolla nähdään revontulia enemmän kuin muulloin ja maapallon magneettikentässä esiintyy häiriöitä, magneettisia myrskyjä. Auringonpilkkujen lukumäärää mitataan auringonpilkkuluvulla. Viimeksi auringonpilkkujen maksimivuosi oli vuonna 2000 ja seuraava 2012-2013.
on auringonpilkkujen peräkkäisten pilkkulukuminimien välinen aika, joka on keskimäärin 11 vuotta, mutta voi vaihdella 7 ja 17 vuoden välillä. Viimeksi auringonpilkkujen maksimi oli vuonna 2000 ja minimi vuonna 2008. Nykytiedon mukaan seuraava auringonpilkkumaksimi on vuonna 2012-2013.
on tähti, jota Maa, muut planeetat sekä aurinkokuntamme muut kappaleet kiertävät. Aurinko on tavallinen normaali tähti. Se syntyi tähtienvälisen aineen pilvestä tiivistymällä noin 5 miljardia vuotta sitten. Aurinko loistaa vielä toiset 5 miljardia vuotta vakaasti. Auringon pintakerroksissa on 71 % vetyä, 27 % heliumia ja 2 % muita aineita. Kerrosta, jossa Auringon aine muuttuu läpinäkyväksi, sanotaan fotosfääriksi. Sen paksuus on vain noin 300-500 km ja pintalämpötila 5000 - 6000 astetta. Aurinko on halkaisijaltaan noin satakertainen maapalloon verrattuna. Auringon säteily on maapallon sääilmiöiden energialähde (aurinkovakio).
on levymäinen erikoismateriaalista (pii) valmistettu levy, joka muuntaa siihen kohdistuvan auringonsäteilyn suoraan sähköenergiaksi. Kennoja käytetään energian lähteenä esimerkiksi jakeluverkon ulkopuolella. Satelliitit ja avaruusluotaimet saavat niistä pääasiallisen käyttöenergiansa. Ensimmäiset aurinkokennot kehitettiin 1950-luvun puolivälissä.
on Auringosta avaruuteen sinkoutuvaa plasmaa, joka koostuu pääasiassa elektroneista ja protoneista. Aurinkotuulen tiheys ja nopeus vaihtelevat suuresti. Tyypillinen hiukkastiheys on 1-10 hiukkasta kuutiosenttimetrissä ja nopeus 300-700 km/s.
Auringon sähkömagneettisen säteilyn kokonaisteho pinta-alayksikköä kohti maapallon etäisyydellä Auringosta (150 milj. km) mitattuna ilmakehän ulkopuolella. Aurinkovakio on keskimäärin noin 1366 W/m², mutta se vaihtelee Auringon pintaosien ilmiöiden (mm. auringonpilkkujen) vuoksi muutamia promilleja. Maapallon koko pinta-alalle jaettuna Auringon keskimääräinen lämmitysteho on 1366 W / 4 ≈ 342 W. Tästä kuitenkin noin kolmannes heijastuu takaisin avaruuteen vaikuttamatta maapallon lämpöoloihin mitenkään (albedo).
Eteläisellä pallonpuoliskolla nähtävien revontulien tieteellinen nimi.
Pohjoisella pallonpuoliskolla nähtävien revontulien tieteellinen nimi.
on ilman havaitsijaa toimiva meteorologinen sääasema. Siellä mitattavat perussuuret kuten ilman lämpötila, paine, kosteus, tuulen suunta ja nopeus saadaan automaattisesti elektronisista mittalaitteista, jotka välittävät säätiedot tietoliikenneverkkoihin. Suomessa yli 90 % sääasemista on automatisoitu.
on maapallon lähiavaruuden sähkömagneettisten voimien ja sähköisesti varattujen hiukkasten (elektronit ja protonit) muutosta kuvaava nimi. Avaruussääilmiöt tapahtuvat pääasiassa maapallon ioni- ja magneettikehissä noin 100 km korkeudelta lähtien, minne aurinkotuulen hiukkaset tunkeutuvat. Avaruussään tunnetuin ja näkyvin ilmiö on revontulet. Avaruussäähäiriöt seuraavat Auringon aktiivisuutta. Avaruussäällä on myös vaikutusta erilaisiin teknologisiin järjestelmiin kuten satelliitteihin ja radioliikenteen kuuluvuuteen. Avaruussään maanpintavaikutuksia ovat pitkiin korkeajännitelinjoihin ja maakaasuputkiin indusoituneet sähkövirrat, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia.
Vanhentunut ilmanpaineen yksikkö, ks. pascal
on orgaanisista jätteistä (esim. lannasta) hapettomassa tilassa tuotettu kaasu, jonka pääosat ovat metaani ja hiilidioksidi.
(1862-1951) oli modernin meteorologian ja tieteellisen sääennusteen tärkeimpiä kehittäjiä. Hän oivalsi vuonna 1904, että klassisen fysiikan lait pätevät myös ilmakehän käyttäytymiseen. Sääennustus on ilmakehän fysikaalista tilaa ja muutosta kuvaavien differentiaaliyhtälöryhmän ratkaisemista alkuarvotehtävänä. Alkuarvoja ovat tietyn hetken säähavainnot.
Vilhelm Bjerknesin poika Jacob (1897-1975) oli myös merkittävä meteorologian tutkija Norjassa ja USA:ssa.
Irlantilaisen Francis Beaufortin vuonna 1805 kehittämä alunperin 13-tasoinen tuulenvoimakkuusasteikko. Boforilukeman arviointi perustuu tuulen synnyttämiin vaikutuksiin esimerkiksi aallokossa. Heikkotuulisin tilanne vastaa 0 boforia ja hirmumyrsky 12 boforia.
vyöhyke kiertää pohjoisella pallonpuoliskolla ympäri maapallon arktisen alueen eteläpuolella. Sitä kutsutaan myös viileäksi ilmastovyöhykkeeksi. Suomi kuuluu pääosin boreaaliseen vyöhykkeeseen.
kts. Väisälä
on automaattilaite, joka mittaa pilven alareunan etäisyyden maanpinnasta. Laite lähettää pystysuoraan lasersädepulssin. Lähetetyn ja pilvestä heijastuneen pulssin aikaerosta voidaan laskea pilven korkeus.
°C. Lämpötilan mittaamisessa käytetty asteikko, missä 0°C on veden jäätymispiste ja 100°C sen kiehumispiste. Anders Celsius (1701-1744) oli ruotsalainen fyysikko, joka tutki lämpöoppia, geomagnetismia ja revontulia.
kts. freoni
Coriolisvoima (tai: Coriolisin voima, käytetään myös nimitystä geostrofinen voima) on maapallon pyörimisliikkeestä johtuva näennäisvoima, joka kääntää liikkeen suuntaa pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle. Sen vaikutus näkyy tuulien ja merivirtojen sekä pitkien jokien suuntautumisessa. Coriolisvoima aiheuttaa kiihtyvyyden a = fv, missä f on niin sanottu coriolistekijä, jonka arvo riippuu leveysasteesta ja v on liikkuvan kappaleen nopeus. Suomessa f ~ 10⁻⁴ s⁻¹, joten nopeudella 10 m/s (= 36 km/h) liikkuva kappale kokee corioliskiihtyvyyden, joka on 1 mm/s². G. G. de Coriolis (1792-1843) oli ranskalainen insinööri ja fyysikko.
on ilmakehän ionosfäärin alin kerros noin 90 km korkeudella.
on äänen voimakkuuden suhteellinen mitta, joka mittaa äänen eri voimakkuustehojen suhteita. Ihmisen kuulokynnys on 0 dB, heikko lehtien kahina 10 dB ja meluisa katu 70 dB. Kutakin kymmentä desibeliä kohden äänen teho muuttuu tekijällä 10. - Decibel (dB)
tarkoittaa aluetta, jossa ilmaa lähtee enemmän kuin sinne tulee virtausten mukana. Lähelle maanpintaa syntyy silloin laskevia ilmavirtauksia ja korkeapaineen alue. Divergenssin vastakohta on konvergenssi.
(DU) ilmoittaa otsonin määrän ilmakehässä. 100 DU:n määrä maanpinnalla vastaa millimetrin paksuista otsonikerrosta. Otsonin määrä vaihtelee vuodenajan ja leveysasteen mukaan välillä 250-460 DU.
on säätutka, jossa heijastuksen kohteen (esim. sadepisarat) liikenopeus saadaan selville mittaamalla heijastuneen ja lähtevän tutkasäteen taajuusero. Doppler-ilmiön mukaan taajuusero on verrannollinen heijastuskohteen liikenopeuteen tutkasäteen suunnassa. Poliisin liikennetutka toimii samalla periaatteella.
on Ilmatieteen laitoksen toimitalo Helsingin Kumpulan yliopistokampuksella. Rakennus luovutettiin laitoksen käyttöön 1.9.2005. Sen osoite on Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki.
on Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, jonka keskuspaikka on Readingissä (UK). Järjestöön kuuluu 22 jäsenmaata (Suomi mukaan lukien) ja 12 liitännäisjäsentä. Sen tehtävänä on kehittää ja tuottaa maailmanlaajuisia numeerisia sääennusteita, jotka ovat jäsenmaiden käytettävissä tarkempien paikallisten ennusteiden pohjaksi. Tehtäviin kuuluu myös tutkimus ja mallikehittely sekä aineistojen keruu ja tallennus ilma- ja meritieteen aloilla.
Eteläisellä Tyynellä valtamerellä tapahtuva tuuliolojen ja merivirtojen muutos, joka johtaa Perun ja Ecuadorin rannikkovesien huomattavaan lämpenemiseen. El Niño tapahtuu epäsäännöllisesti, keskimäärin neljän vuoden välein, ja kestää tyypillisesti 12–18 kk. Lämpeneminen johtaa kaatosateisiin Etelä-Amerikan rannikolla ja heikkoon monsuuniin Intian alueelle. Se aiheuttaa vaikean kadon maanviljelyksessä. Vaikutus säähän ja ilmastoon on suurin tropiikissa, mutta sen vaikutukset koetaan myös laajemmin Maapallolla. El Niño aiheutuu trooppisen Tyynen valtameren meri-ilmakehäsysteemin värähtelystä, joka tunnetaan lyhennenimellä ENSO.
on negatiivisen sähkövarauksen omaava alkeishiukkanen (e-). Maapallolla vapaita elektroneja on runsaimmin ionosfäärissä noin 60 km korkeudelta ylöspäin. Siellä Auringon lyhytaaltosäteilyn energia irroittaa ilman kaasujen molekyylien ja atomien elektroneja. Aurinkotuulen mukana elektroneja kulkeutuu maapallon lähiavaruuteen.
Pyhimyksen mukaan nimetty koronapurkaus laivan mastossa ukkospilven alla. Tunnetaan myös nimellä virvatuli.
on salama, joka nähdään niin kaukana (yli 15 km), että jyrinää ei kuulla. Nähdään tavallisimmin elokuussa, jolloin öiseen aikaan on riittävän pimeää kaukaisen salamoinnin havaitsemiseen. Ilmiöstä käytetään myös nimitystä kalevantuli.
on sääasemalla virallisesti silloin, kun lumensyvyysmittari näyttää aamulla klo 8 (kesäaikana klo 9) syksyllä ensimmäisen kerran lumen syvyydeksi 1 cm.
El Niño Southern Oscillation. Eteläisen Tyynen valtameren merivirtojen ja tuuliolojen epäsäännöllinen värähtely, joka vaikuttaa laajasti sääoloihin erityisesti tropiikissa Tyynen valtameren kummallakin laidalla. Etelä-Amerikkaan lämpöä tuova vaihe tunnetaan nimellä El Niño ja kylmä vaihe nimellä La Niña.
eli deklinaatio on magneettisen pohjoissuunnan (kompassisuunta) ja todellisen pohjoissuunnan välinen kulma. Suomessa eranto on 4° – 10° itään. Sen vuotuinen muutos on noin 0,1° itään.
on Euroopan sääsatelliittijärjestö, joka on hallitusten välinen organisaatio. Siihen kuuluu 30 eurooppalaista jäsenvaltiota (Suomi mukaan lukien). EUMETSATin tehtävänä on suunnitella ja ylläpitää operatiivisia sääsatelliittijärjestelmiä sekä hyödyntää niistä saatavia meteorologisia aineistoja päivittäiseen käyttöön ja ilmastotutkimuksen tarpeisiin. Tärkein satelliittihanke on Meteosat. Ensimmäinen EUMETSATin satelliitti laukaistiin vuonna 1977. Järjestön päämaja on Darmstadtissa Saksassa.
perustettiin 1975 kokoamaan eurooppalaiset resurssit yhden merkittävän avaruusohjelman taakse. ESA:lla on 17 jäsenvaltiota, Suomi mukaanluettuna (täysjäsen vuodesta 1995). ESAn pääkonttori on Pariisissa. ESA:lla on toimintaa myös Alankomaissa, Saksassa ja Italiassa sekä Guyanan avaruuskeskuksessa (Centre Spatial Guyanais, CSG) Ranskan Guyanassa. Lisäksi ESA:lla on joitakin maa-asemia ja muita toimipaikkoja. ESA:lla on ohjelmia kantorakettien, avaruustieteen, satelliitti-kaukokartoituksen, satelliittitietoliikenteen ja miehitettyjen avaruuslentojen alueilla. Lisäksi useilla alueilla on teknologiaohjelmia, joissa ei rakenneta avaruusaluksia vaan pyritään kehittämään niiden tarvitsemia laitteita. Tarkoituksena on, että jäsenmaiden teollinen kilpailukyky paranee ESA-yhteistyön myötä. ESAn yleinen tavoite on kehittää avaruusteknologiaa, ja pitää Eurooppa mukana poliittisesti ja taloudellisesti merkittävän tieteenalan kehityksen eturintamassa. Suomi osallistuu seuraaviin ESAn ohjelmiin: kaukokartoitus-, navigointi-, tietoliikenne-, teknologia- ja avaruustiedeohjelma.
Lämpötila-asteikko (°F), joka on käytössä muun muassa USA:ssa. Siinä vesi jäätyy 32°F:n lämpötilassa ja kiehuu 212°F:ssa. Fahrenheit-asteet saadaan Celsius-asteiksi kaavasta °C = (5/9)(°F - 32), mikä on likimain sama kuin °C ~ (°F - 32)(1/2 + 1/20). G. D. Fahrenheit (1686 - 1736) hollantilainen fyysikko. - Fahrenheit scale.
on energialähde. Niitä ovat maaöljy, hiili, turve ja maakaasu sekä niistä jalostetut tuotteet (esim. bensiini). Ne ovat syntyneet eloperäisistä jäänteistä erilaisiin geologisiin kerrostumiin. Fossiillisten polttoaineiden käyttö lisää ilmakehän kasvihuonekaasuja kuten esimerkiksi hiilidioksidia. - Fossil fuel
on kloori-fluori-hiili-kaasu eli CFC-yhdiste. Freonikaasuja on käytetty muun muassa jääkaapeissa sekä sumutteiden ponnekaasuna. CFC-kaasut ovat normaalitilassa kemiallisesti pysyviä, mutta joutuessaan stratosfääriin, ne härmistyvät jääkiteisiin. Silloin niistä vapautuu klooria, joka hajottaa ilmakehän otsonia. - Freon
on lämmin ja kuiva laskutuuli vuoristosta. Sitä esiintyy erityisesti Alppien pohjoispuolella. Suomessa föhn-tuuli tuntuu heikkona Tornionjokilaaksossa, kun Atlantilta puhaltava kostea länsituuli on ylittänyt Skandien vuoriston, ja kuivana laskutuulena nostaa alueen lämpötilaa. - Föhn Wind
on englantilaisen biologin James E. Lovelockin esittämä 1970-luvulla. Sen mukaan Maa on jättimäinen itsesäätelevä järjestelmä, joka pystyy kokonaisuutena säilyttämään planeettamme elämiseen soveltuvana asuinpaikkana. Muun muassa jotkut luonnonsuojelijat ovat yhdistäneet Gaiaan ajatuksen tiedostavasta ja kokevasta Maasta, Maasta elävänä organismina. Gaia-hypoteesi on hyvin kiistanalainen, mutta se on poikinut Maan systeemejä selvittelevän tutkimussuunnan. Gaia on Maan jumalatar antiikin ajan kreikkalaisessa mytologiassa. - Gaia hypothesis
(perustettu1926) edistää geofysiikan tutkimusta ja on sitä harjoittavien henkilöiden yhdyssiteenä. Geofysiikan aihepiirejä ovat maa, vesi, ilma ja lähiavaruus. Seuran toimintaan kuuluvat muun muassa kaikille avoimet esitelmätilaisuudet, joka toinen vuosi pidettävät Geofysiikan Päivät ja Geophysica-lehden julkaiseminen. - Geophysical Society of Finland
on maapallon fysikaalisia ominaisuuksia tutkiva tieteenala. Geofysiikka kohdistuu maapallon ilma-, vesi- ja kivikehään. Sitä opetetaan Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitoksella ja Oulun yliopiston Geotieteiden laitoksella - Geophysics
on maapallon magneettisia ominaisuuksia tutkiva geofysiikan alatiede. Sitä opetetaan Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitoksen geofysiikan osastolla ja on edustettuna Ilmatieteen laitoksella. - Geomagnetism
on paine-eron ja coriolisvoiman aiheuttama isobaarien suuntainen tuuli. - Geostrophic wind
on lämmin merivirta Atlantilla, joka alkaa Meksikon lahdelta ja ulottuu USA:n itärannikolla New Foundlandiin asti, josta se haarautuu. Virran itäinen haarake muodostuu Pohjois-Atlantin ja Norjan merivirroista aina Huippuvuorille saakka. Golfvirta lämmittää yläpuolellaan olevaa ilmamassaa, jonka vaikutuksesta muun muassa Suomessa lämpötilat ovat 6 - 11 °C korkeampia kuin ilman Golfvirran vaikutusta. Golfvirran virtaukseen vaikuttavat olennaisesti myös meriveden suolaisuuden muutokset. - Gulf stream (extension), North Atlantic current
eli Global Positioning System. GPS-järjestelmään kuuluu 24 maapalloa kiertävää satelliittia. Satelliittien signaalien vastaanotin maanpinnalla antaa tarkan paikkatiedon (aika ja paikkakoordinaatit). Paikannustarkkuus on < 10 m paikallistäydennyksin tarkempikin. - GPS, Satellite navigation
on ilmakehässä vallitseva melko pysyvien tuulten muodostama kiertoliike trooppisilla ja subtrooppisilla leveysasteilla.
Hadleyn kiertoliike syntyy, kun kevyt lämmin ilma päiväntasaajan seudulla nousee ylös ja lähtee virtaamaan kohti napoja troposfäärin yläosassa. Subtrooppisilla alueilla Ilma laskeutuu alas maanpinnalle ja virtaa sitten takaisin tropiikkiin. Coriolisvoima kääntää tuulta pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle, jolloin pohjoisesta päiväntasaajaa kohti suuntautuvista tuulista muodostuu koillispasaati. Eteläisellä pallonpuoliskolla tuulet kääntyvät vastaavasti kaakkoispasaatiksi.
Hadleyn solulla on tärkeä merkitys maapallon ilmasto-oloille. Sen laskeva ilmavirtaus aiheuttaa subtropiikkiin lähes pysyvät hepoasteiden korkeapaineet, missä ilma on kuivaa ja minne siis syntyy aavikoita. Nousevan virtauksen alueella tropiikissa on puolestaan voimakkaita sateita. Georg Hadley (1685-1768) oli englantilainen meteorologi. - Hadley cell
Valkoisia pienehköjä hattaroita tai levymäisiä pilviä keskipilvien korkeudella, 2–5 kilometrissä. Järjestyvät usein ryhmiin tai jonoihin. Hahtuvapilvet ovat yleinen pilvisuku, johon kuuluu monia hyvinkin erinäköisiä lajeja. Myös mm. vuoristojen lähellä esiintyvät linssinmuotoiset mantelipilvet kuuluvat hahtuvapilvien sukuun. - Altocumulus (Ac)
on veden muuttumista vesihöyryksi kiehumispistettä alemmassa lämpötilassa. Haihtumisessa raskaampi aine (vesi) muuttuu kevyemmäksi (höyry). Haihtumisen käänteinen ilmiö on tiivistyminen. Haihdunta on haihtumista kuvaava meteorologinen suure (esim. millimetriä vuorokaudessa). - Evaporation
on kaksinkertainen auringonpilkkujakso kestoltaan noin 22 vuotta. Sen aikana Auringon laaja-alainen magneettikenttä vaihtaa napaisuuttaan kahdesti. Auringon yleinen magneettikenttä vaihtaa napaisuuttaan hieman auringonpilkkujen maksimiajankohdan jälkeen. - G. E. Hale (1868 - 1938) amerikkalainen astrofyysikko, joka tutki auringon fysiikkaa. - Hale-periodicity
syntyy, kun ilman lämpötila maanpinnan tasalla laskee pakkasen puolelle (termisen) kasvukauden aikana. - Night frost
IPCC - IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change
Taivaalla näkyvä valoilmiö, joka syntyy valon (esim. Auringon tai Kuun) taittuessa ja heijastuessa ilmassa leijuvista jääkiteistä. Tavallisimmin ne syntyvät 5-10 km korkeudella. Ne näkyvät renkaina, kaarina ja läiskinä. Tavallisin halo-ilmiö on renkaan muotoinen valomuoto, joka muodostuu Kuun tai Auringon ympärille siten, että renkaan säde on 22 kulma-astetta. - Halo
ovat kasvihuonekaasuja, joissa osa tai kaikki vedystä on korvattu kloorilla, fluorilla tai bromilla. Niitä ei esiinny luonnostaan ilmakehässä, joten niiden pitoisuudet ovat täysin ihmisen aiheuttamia. Klooria ja bromia sisältävät hiilivedyt myös hajottavat otsonikerrosta. Halogenoituja hiilivetyjä ovat myös CFC:t eli kloori-fluori-hiili-yhdisteet (freonit). - Haloalkane
Suolaisuuden harppauskerros eli vyöhyke, jossa meriveden suolapitoisuus muuttuu paljon lyhyellä matkalla syvyyssuunnassa. Itämeressä halokliini on tyypillisesti 50–80 metrin syvyydessä. Pohjanlahdella ei ole selvää suolaisuuskerrostuneisuutta ja Suomenlahden kerrostuneisuuden voimakkuus vaihtelee. Itämeren vesimassa sekoittuu vain pinnalta halokliiniin asti. Halokliinin alapuolinen vesimassa uudistuu vain Pohjanmereltä satunnaisesti työntyvien suolavesipulssien vaikutuksesta.Ks. myös: termokliini- Halocline
Hankikannosta eli hankikantosista, kantohangesta tai hankiaisesta puhutaan, kun hangelle muodostuu kova pintakerros, joka kestää ihmisen kävellä. Ilmiö syntyy, kun hangen pintakerros ensin osittain sulaa ja tiivistyy raskaaksi vetiseksi lumeksi, joka sitten ilman jäähdyttyä jäätyy kovaksi kuoreksi. Tyypillisesti hankikantoa esiintyy keväisin selkeällä säällä, kun lämpimät aurinkoiset päivät ja pakkasyöt vuorottelevat. – Crusted snow
on maaperän tai vesistöjen happamuusluvun (pH) muuttumista normaalia pienemmäksi. Sadeveden normaali pH on 5,6, järvien pH on Suomessa tyypillisesti 6,5–6,8 ja valtamerien 8,1.
Happamuutta aiheuttavat muun muassa ilmassa oleva rikkihappo, -hapoke ja typen vastaavat yhdiseet, joita joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan tuloksena. Rikkiä ja typpeä kulkeutuu ilmakehään kivihiiltä ja öljyä poltettaessa. Ne laskeutuvat sadeveden mukana maanpinnalle. Happamoituminen voi johtaa yksittäisen järven ekosysteemien perusteelliseen muuttumiseen jopa kuolemaan. - Acidification
on rikki- tai typpihappoa merkittävästi sisältävä sade. Hapot syntyvät muun muassa teollisuuden rikki- ja typpidioksidin päästöistä, kun ne muodostavat ilmassa olevan vesihöyryn kanssa rikki- ja typpihappoa. Hapan laskeuma sateen tai sumun muodossa lisää mm. vesistöjen happamuutta, mutta on myös haitallinen historiallisille rakennuksille niiden pintojen reagoidessa happojen kanssa. - Acid rain
(meressä tai järvessä) Kerros, jossa jokin veden ominaisuus muuttuu nopeasti syvyyssuunnassa. Lämpötilan harppauskerrosta kutsutaan termokliiniksi ja suolaisuuden harppauskerrosta halokliiniksi. Harppauskerros estää yläpuolisen pintaveden sekoittumista alapuoliseen alusveteen.
Ohut, valkoinen, tasainen tai hieman kuituinen pilviharso yli 5 km korkeudessa. Aurinko ja Kuu näkyvät sen läpi. Harsopilvi koostuu jääkiteistä ja siinä näkyy usein haloilmiöitä. - Cirrostratus (Cs)
Kesäpäivä luokitellaan Pohjoismaissa hellepäiväksi, jos päivän ylin lämpötila on yli 25 °C. - Hot day
ovat pääasiassa jääkiteistä muodostuneita usein mantelinmuotoisia pilviä stratosfäärissä 15-25 km korkeudella. Ne syntyvät talvella erittäin kylmässä stratosfäärissä (lämpötila alle -85 °C), kun vuoristo aiheuttaa sopivalla tuulen suunnalla jälkipuolelleen pystysuuntaista aaltoilua. Aallon "huipulla" ilma nousee ylöspäin ja jäähtyy, jolloin kosteus tiivistyy näkyväksi pilveksi.
Helmiäispilviä esiintyy korkeilla leveysasteilla lähellä napoja, missä stratosfääri voi kylmentyä tarpeeksi polaaripyörteen sisälleen sulkeman kylmän ilman vaikutuksesta. Tyypillisimpiä helmiäispilvet ovat Etelämantereella, mutta Suomessakin niitä esiintyy kun Skandit aiheuttavat länsivirtaukseen edellä mainittua pystysuuntaista aaltoilua. Pohjoisessa näitä pilviä esiintyy tyypillisesti useita kertoja joka talvi, maan etelä- ja keskiosassa vain muutamia kertoja talven aikana. Pilvet ovat parhaiten nähtävissä auringon ollessa jo vähän horisontin alapuolella aamu- tai iltahämärän aikaan tammi-helmikuussa.
Keskenään suunnilleen samankokoisista jääkiteistä (10 µm = 0,01 mm) koostuvat helmiäispilvet voivat olla hyvinkin värikkäitä. Tämä erottaa ne muista polaaristratosfääripilvistä, jotka näyttäytyvät eri koostumuksensa takia usein vain hailakan keltaisena tai vaaleana huntuna taivaalla muistuttaen normaalia harsopilveä. - Nacreous Clouds
Suhteellisen kosteuden kasvu lisää helteen tukaluutta samoin kuin auringonpaiste. Tuuli pienentää helteen tukaluutta.
sijaitsevat molemmilla puolilla päiväntasaajaa leveysasteiden 30° - 35° välisellä vyöhykkeellä. Siellä Hadleyn kiertoliikkeeseen liittyvä korkeapaine aiheuttaa pilvettömän, kuivan ja vähätuulisen säätyypin. - Horse latitudes
on hapen palamiskaasu (CO₂), jota syntyy pääasiassa orgaanisten aineiden palamistuotteena. Fossiilisten aineiden kuten kivihiilen ja öljyn poltto kasvattaa sen määrää ilmakehässä. Hiilidioksidi on tärkeä kasvihuonekaasu.
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ilmoitetaan usein miljoonasosina (ppm). Vuonna 2017 sen pitoisuus on noin 405 ppm (eli noin 0,04 %) ja se kasvaa noin 2,5 ppm vuodessa.
Ilmakehän hiilidioksidi on osa hiilen kiertoa merien, maaperän, biomassan ja ilmakehän välillä. Ilmakehään päästetty "ylimääräinen" hiilidioksidi pysyy tässä kierrossa pitkään, yli 100 vuotta, joten hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutukset ovat pitkäkestoisia. - Carbon dioxide
Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla. - Carbon dioxide equivalent
Biologinen tai geologinen prosessi, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoi hiilen. Hiili voi varastoitua esimerkiksi puustoon, turpeeseen, maaperään, sedimentteihin.
on usean Euroopan maan (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Hollanti, Irlanti ja Espanja ) ilmatieteen laitosten yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää nykyaikaista numeerista sääennustusjärjestelmää jäsenmaiden käyttöön. Jokainen jäsenmaa saa mallin käyttöönsä ja ajaa päivittäiset sääennusteensa itsenäisesti. Ensimmäinen HIRLAM-malli otettiin Ilmatieteen laitoksessa käyttöön vuonna 1990. - High Resolution Limited Area Model
on radioaktiivisen aineen lähettämää, auringon säteilyn tai kosmisen säteilyn sisältämää ionisoivaa säteilyä, joka voi koostua alfahiukkasista, beetahiukkasista, neutroneista, elektroneista, protoneista tai muista ydinhiukkasista. - Particle radiation
on kaasu, jota ilmakehässä on vain vähän. Tällaisia ovat mm. kaikki kasvihuonekaasut, joiden pitoisuudet ovat huomattavasti alle prosentin. - Trace gas
tarkoittaa viimeisimmän jääkauden jälkeistä noin 10 000 vuotta kestänyttä ilmastollisesti lämmintä ajanjaksoa. - Holocene
Atlantilla tai Tyynenmeren itäosassa (Amerikan mantereen liepeillä) esiintyvä trooppinen hirmumyrsky - Hurricane
syntyy, kun alijäähtyneet sumu- tai pilvipisarat tarttuvat puihin tai rakennuksiin ja jäätyvät saman tien. Huurre näyttää läheltä katsottuna röpelöiseltä, kuin toiinsa jäätyneeltä lumijyväskerrokselta. Sopivissa olosuhteissa huurre kasvaa paksuksi tykyksi, joka voi katkoa paksujenkin puiden latvoja. - Rime ice, soft rime, hard rime
eli hiilimonoksidi (CO) on hiilen epätäydellinen palamistuote. Se on vaarallinen ympäristömyrkky, jota esiintyy muun muassa autojen pakokaasuissa. - Carbon monoxide
on maapallonlaajuinen ilmiö, joka on vähentänyt auringon säteilyn määrä tasaisesti 1950-luvulta lähtien. Se johtuu ihmisen aiheuttamista pienhiukkaspäästöistä (esim noki), jotka samentavat ilmaa ja estävät auringon säteilyä. Hämärtymisen on arvioitu vähentäneen auringon säteilyä 4 % noin kolmessa vuosikymmenessä. Ilmiö heikentää ilmakehän kasvihuoneilmiön vahvistumisesta johtuvaa lämpenemistä. - Global dimming
on valon määrää kuvaava ilmaus auringon yläreunan ollessa korkeintaan 6 astetta horisontin alapuolella. Tästä ajanjaksosta käytetään myös nimitystä "porvarillinen" hämärä. Auringon ollessa 6-12 astetta horisontin alapuolella puhutaan nauttisesta hämärästä eli merimieshämärästä, jolloin horisontti vielä erottuu alusta navigoitaessa. Kun asteväli on 12-18 kyseessä on astronominen hämärä. Kun auringon korkeuskulma on enemmän kuin 18 astetta horisontin alapuolella alkaa pimein yö. - Twilight
on olomuodon muutos, jossa kaasu muuttuu suoraan kiinteäksi aineeksi. Esimerkiksi kosteuden tiivistyminen pakkasella suoraan vesihöyrystä jääksi tai kuuraksi vaikkapa auton tuulilasiin. Härmistymisen käänteinen ilmiö on sublimaatio. - Deposition, Desublimation
on pilvettömällä taivaalla iltahämärässä ja yöllä näkyvä heikko valo, joka ei ole revontulista johtuvaa. Ilmahehku syntyy auringon sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta. Säteily virittää ilmakehän molekyylejä (lähinnä happi) 80 - 500 km korkeudella ja näiden viritystilojen purkautuessa syntyy heikkoa valoa, tyypillisesti vihreää ja punaista. Toisin kuin revontulia, ilmahehkua havaitaan kaikkialla maapalloa. Pääosa ilmahehkusta tulee säteilyn infrapuna-alueelta. Ilmahehku on huomattavasti himmeämpi kuin revontulet, mutta se näkyy kaikissa suunnissa. Ilmahehkun ansiosta kuuton pimeä yö ei ole aivan sysimusta. - Airglow
on maapalloa ympäröivä kaasukehä. Kuivan ilman yleisimmät kaasut ovat typpi (78 %), happi (21 %), argon (1 %) ja hiilidioksidi (noin 0,04 %). Lisäksi ilma sisältää vaihtelevan määrän vesihöyryä. Vesihöyryn mahdollinen enimmäismäärä riippuu voimakkaasti lämpötilasta, pakkassään prosentin kymmenyksistä trooppisten lämpötilojen muutamaan prosenttiin.
Ilmakehästä erotetaan lämpötilan perusteella erilaisia kerroksia alhaalta ylöspäin: troposfääri (noin 0-10 km), stratosfääri (noin 10-50 km), mesosfääri (noin 50-100 km) ja termosfääri (100-500 km). Ilmakehä voidaan myös jakaa neutraaliin ilmakehään ja ionosfääriin (ionikehä). Neutraali-ilmakehässä ilman molekyylit ovat pääasiassa sähköisesti varautumattomia, ionosfäärissä (noin 60 km ylöspäin) merkittävä osa kaasuista on ionisoituneessa tilassa missä on vapaita elektroneja. Ionisaation aiheuttaa auringon lyhytaaltoinen säteily. - Atmosphere
on käsite, joka ilmaisee ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, laskeumien suuruudet, ohje-, tai raja-arvoihin vertailtuja tunnuslukuja. Ilmanlaadun mittaustulosten perusteella ilman laatu voidaan ilmoittaa joko indeksillä tai sanalla (hyvä, tyydyttävä jne.). - Air quality
on ilmakehän paine maanpintaa vastaan. Normaali-ilmanpaine on 1013 hehtopascalia (tai millibaaria käytöstä poistuneella yksiköllä ilmaistuna). - Atmospheric pressure
jaetaan pääilmansuuntiin ja väli-ilmansuuntiin. Pääilmansuunnat poikkeavat toisistaan 90°. Ne ovat pohjoinen (N), itä (E), etelä (S) ja länsi (W) (suluissa on niiden kansainvälinen lyhenne). Väli-ilmansuunta poikkeaa 45° kahdesta vierekkäisestä pääilmansuunnasta. Väli-ilmansuunnat ovat: koillinen (NE), kaakko (SE), lounas (SW) ja luode (NW). Tarkemmassa jaotuksessa, esim. laivakompassissa, erotetaan kaikkiaan 32 suuntaa. Säätiedotuksissa tuulitiedot ilmoitetaan siten, että tuulen suunta on se suunta mistä tuulee. - Cardinal points
on ilmanpaineen mittari (myös barometri tai barografi). Vanhimmat laitteet ovat elohopeailmapuntareita, joissa verrataan ilmakehän painoa elohopeapilarin painoon U-kirjaimen muotoisissa yhtyvissä astioissa. Rasiailmapuntarissa (aneroidi) mitataan peltirasian kokoonpainumista ja laajenemista ympäröivän ilman puristuksessa. - Barometer
Ilmassa olevan nestemäisen veden, eli sade- ja pilvipisaroiden, yhteenlaskettu massa maanpinnalta ilmakehän ylärajalle laskettuna maanpinnan pinta-alayksikköä kohti. Vesihöyryä ei lasketa mukaan ilmapylvään vesimäärään. - LWP, liquid water path
on jonkin paikan säämuuttujista (lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus- ja suunta, ilman kosteus jne.) laskettu pitkän ajan keskiarvo. Tyypillinen vertailukauden pituus on 30 vuotta. - Climate
Ilmastoherkkyydellä tarkoitetaan sitä maapallon ilmakehän lämpötilan muutosta, joka seuraa hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisesta. IPCC:n mukaan herkkyys on välillä 1,5—4,5°C. - Equilibrium Climate Sensitivity
Sanalla viitataan erilaisiin tekniikoihin, joilla ihmiskunta voisi tarkoituksellisesti muuttaa maapallon ilmastoa. Hiilidioksidipäästöjen aiheuttaman epätoivotun ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi on ehdotettu monia ilmastonmuokkauskeinoja, esimerkiksi pienhiukkasten levittämistä stratosfääriin auringonvaloa heijastamaan, merten lannoittamista hiilidioksidin sitomiseksi sekä pilvien määrään tai koostumukseen vaikuttamista. Tällaisia tekniikoita ei toistaiseksi ole otettu käyttöön. Ilmastonmuokkaukseen liittyy vakavia epätoivottujen sivuvaikutusten riskejä sekä poliittisia ongelmia. - Geoengineering
tarkoittaa ilmastollisten olojen vaihtelua, jota tapahtuu luonnostaan useilla aikaväleillä ja eri alueilla maapalolla. Esimerkkeinä voidaan mainita geologisten aikajaksojen vaihtelut jääkausien ja lämpimämpien jaksojen välillä 10 000 - 100 000 vuoden aikavälillä sekä muutamien vuosien välein tapahtuvat valtamerien El Nino - La Nina heilahdukset, joiden vaikutukset ulottuvat Tyyneltä Valtamereltä sen ympäristöön ja koko tropiikkiin.
1800-luvun puolivälistä lähtien maapallon lämpötila on noussut 0,3-0,6 astetta, ja ensi vuosisadalla ilmaston arvioidaan lämpenevän 1-3,5 astetta. Lämpötilan muutos vaihtelee merkittävästi alueittain. Voimakkaimmin ilmasto lämmennee lähempänä napoja.
Ilmastonmuutosta aiheutuu myös ihmisen toiminnan suoran tai epäsuoran aiheuttama muutos ilmakehän koostumukseen ja fysikaalis-kemiallisiin prosesseihin, jotka vaikuttavat mm. maapallon lämpö- ja sadeolosuhteisiin. Tunnetuin näistä ihmisen aiheuttamaista tekijöistä on kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka aiheutuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä, sademetsien hävittämisestä ja ihmisen ilmakehään päästämistä kemikaaleista.
Ihmiskunnan aiheuttamaan ilmastonmuutokseen kuuluu myös stratosfäärissa napa-alueilla tavattava otsonikato, joka vaikuttaa yläilmakehän ilmastoon 15 km korkeudelta ylöspäin. - Climate change
eli ilmaston kehityspolku on mahdollinen kehitysnäkymä tulevaisuuden ilmastosta. Se ei ole ennuste, mutta sitä voi kuvailla ehdolliseksi ennusteeksi: se kertoo, millaisia seurauksia on sillä, jos tietyt tulevaisuutta koskevat oletukset toteutuvat.
Ilmastoskenaarioita voidaan laskea useita erilaisia perustuen vaihtoehtoisiin oletuksiin esimerkiksi tulevaisuuden hiilidioksidipäästöjen määrästä ja muista ilmastoon vaikuttavista tekijöistä. - Climate Change Scenario
on vakiintunut termi ilmastokysymyksistä kiinnostuneesta henkilöstä, joka esittää ilmastotutkimuksen tiedeyhteisön vallitseviin ilmastonmuutoskäsityksiin vastakkaisia mielipiteitä ilmastonmuutoksen syistä. Erityisesti skeptikot haluavat nähdä kaiken ilmastonmuutoksen vain ilmakehän luonnollisena vaihteluna ilman ihmisen osuutta siihen kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Useimmiten ilmastoskeptikko on maallikko tai jonkin muun tieteenalan asiantuntija. Skeptikot saavat julkisuutta pääasiassa internetin keskustelusivuilla tai sanomalehtien yleisönosastoilla. - Climate sceptic
Yhteisnimitys ilmakehän sähköilmiöille lähinnä ionosfäärin (100 km) alapuolella. Tärkeimmät ilmiöt liittyvät ukkoseen ja sen ylläpitämään heikkoon sähkövirtaan ilmakehässä (1 kA eli tiheys 2 pA/m²) sekä ilman ioneihin. Maanpinnan lähellä on hyvällä säällä pystysuora sähkökenttä, voimakkuudeltaan 100-200 V/m. Neutraali-ilmakehällä on positiivinen ja maalla negatiivinen sähkövaraus, joiden takia Ionosfäärin alaosan sähköinen potentiaali maanpinnan suhteen on noin 400 kV. - Atmospheric electricity
on monialainen palvelu- ja tutkimuslaitos, joka tuottaa tietoa ilmakehän tilasta yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä elinkeinoelämän ja yleisön tarpeita varten. Se havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä ja tuottaa tietoa ilmakehän entisestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta. Laitos tekee tutkimusta meteorologian, ilmaston, ilmanlaadun, meritieteen, avaruusfysiikan, kaukokartoituksen ja geomagnetismin alueilla ja harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa Suomessa ja ulkomailla. Ilmatieteen laitos on perustettu 1838, nykyisen nimensä se sai vuonna 1969. Hallinnollisesti laitos on liikenne- ja viestintäministeriön alainen. - Finnish Meteorological Institute
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuden ylittäessä 700 nanometriä (nm) sitä sanotaan infrapuna- eli lämpösäteilyksi. Se lyhennetään tavallisesti IP tai IR (Infrared). Infrapuna-alue päättyy, kun aallonpituus on millimetrin luokkaa. Infrapunasäteilyllä on tärkeä merkitys kasvihuoneilmiössä, missä maapallo säteilee auringosta saamansa energian infrapunasäteilyn muodossa aallonpituus- alueella noin 0,01 - 0,001 millimetriä. - Infrared Radiation
eli I on maapallon magneettikenttävektorin kallistuskulma vaakatasoon nähden. Se on pohjoisella pallonpuoliskolla positiivinen ja eteläisellä negatiivinen. Suomessa tyypillinen inklinaatiokulma on noin 73°. Magneettisilla navoilla I = +90° tai -90°. - Geomagnetic inclination
on lämmin kausi jääkausien välillä, jolloin maapallon keskilämpötila voi olla noin 10°C lämpimämpi kuin jäätiköitymisen maksimiaikoina. Interglasiaalikaudet ovat lyhyempiä, kestoltaan 10 000 - 20 000 vuotta, kuin jääkaudet. Nykyinen interglasiaalikausi alkoi noin 10 000 vuotta sitten ja sen lämpimin vaihe on jo ohitettu. Edellinen interglasiaali oli noin 100 000 vuotta sitten, jolloin maapallon lämpötila oli suunnilleen sama kuin nykyään. - Interglacial Period
on aurinkotuulen mukanaan kuljettama magneettikenttä, jolla on tärkeä merkitys avaruussäähäiriöiden ja revontulien syntymisessä. - Interplanetary magnetic field, IMF
on poikkeuksellisen lämmin kausi syksyllä. - Indian Summer
eli käänteinen lämpötilan muutos. Yleensä ilman lämpötila lähellä maanpintaa (troposfäärissä) pienenee alhaalta ylöspäin. Toisinaan tapahtuu lämpötilan inversio, jolloin lämpötila nouseekin ylöspäin mentäessä. Niin sanottu maanpintainversio syntyy usein talvella selkeällä ja tyynellä säällä korkeapainetilanteessa maanpinnan voimakkaan jäähtymisen seurauksena. Kesäisin halla on tyypillinen maanpintainversion seuraus. Inversion voi havaita esim. kaukolämpöpiipuista nousevasta vesihöyryn tiivistyspatsaasta, joka taittuu vaakasuoraan inversiokerroksessa, kun se tavallisesti olisi jatkanut nousuaan. - Inversion
on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli. Ioneja syntyy, kun atomin elektronit saavat esimerkiksi sähkömagneettisesta säteilystä lisäenergiaa niin paljon, että ne irtautuvat atomin vaikutuspiiristä. Syntyy vapaita elektroneja ja ioneja, joilla on tässä tapauksessa positiivinen sähkövaraus. Elektronien yhtyessä takaisin ioniin tapahtuu rekombinaatio. Yksinkertaisin ioni on protoni, joka on ionisoitunut vetyatomin ydin. Ilmakehässä ioneja tavataan eniten ionosfäärissä noin 60 km korkeudesta lähtien. - Ion
eli ionikehä on ilmakehän kerros, jossa kaasut ovat osittain ionisoituneessa tilassa. Siellä on vapaita elektroneja ja ioneja. Vain noin 0,1 % ionosfäärin kaasuista on ionisoituneessa tilassa. Ionisaation aiheuttaa Auringon lyhytaaltosäteily (< 100 nm). Pääosa ionosfääristä esiintyy vain päiväsaikaan Auringon valaisemalla pallonpuoliskolla. Ionosfääristä erotetaan eri kerroksia ionitiheyden maksimien mukaan. Alimpana on D-kerros (60 - 90 km), missä ionitiheys on tyypillisesti 10² - 10³ hiukkasta/cm³. Seuraava kerros on E-kerros (105 - 160 km), ionitiheys 10⁵ - 10⁶ hiukkasta/cm³. Ionosfäärin ylin kerros on F-kerros (300 - 1000 km), missä ionitiheys on päivällä noin 10⁶/cm³ ja yöllä 10⁵. F-kerros jaetaan kahteen alakerrokseen F1 ja F2. Ionosfäärin ominaisuuksia (mm. elektronitiheyden pystyjakauma) tutkitaan erilaisilla radiotaajuuksilla toimivilla ionosfääritutkilla esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen STARE Hankasalmella. - Ionosphere
on hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change), jonka on kutsunut koolle YK ja WMO. Paneelin tehtäviin kuuluu mm. arvioida ilmastonmuutoksia ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä sekä erilaisia muutoksia rajoittavia toimenpiteitä. Vuonna 2007 ilmestyneessä arviointiraportissaan (Fourth Assessment Raport eli AR4) IPCC totesi, että "on olemassa uutta entistä vahvempaa näyttöä siitä, että suurin osa viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana havaitusta ilmaston lämpenemisestä on ihmiskunnan aikaansaannosta". IPCC:n raporttien valmisteluun on osallistunut tuhansia tutkijoita.Vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnosta puolet myönnettiin IPCC-järjestölle.
tarkoittaa Auringon säteilyä tarkasteltaessa tehotiheyttä (W/m²) tiettyä aallonpituutta kohden. Kun kaikkien aallonpituuksien irradianssi lasketaan yhteen saadaan Auringosta maapallolle kohdistuvan säteilyn kokonaisteho pinta-alayksikköä kohden ("aurinkovakio"). - Irradiance
on sääkartan käyrä, joka yhdistää paikkoja, joissa on sama ilmanpaine. - Isobar
on karttaan piirretty käyrä, joka yhdistää paikkoja, joilla on sama lämpötila. - Isotherm
on kansainvälinen geodesian ja geofysiikan tieteellinen unioni. IUGG järjestää kaikilla geofysiikan aloilta kansainvälisiä tieteellisiä kokouksia. Se on jakaantunut 7 alaosastoon. Meteorologiaa edustaa IAMAS (International Association of Meteorology and Atmospheric Sciences). Avaruustutkimusta ja geomagnetismia IAGA (International Association of Geomagnetism and Aeronomy). Kukin alaosasto järjestää omalta tieteenalaltaan kansainvälisen kokouksen alan tutkijoille kerran kahdessa vuodessa. Kaikki osastot kokoontuvat yleiskokoukseen kerran neljässä vuodessa, jolloin tutkijoita on koolla yleensä yli 5000. Viimeksi IUGG:n yleiskokous oli vuonna 2011 Melbournessa Australiassa. - International Union of Geodesy and Geophysics
ovat kaasumaisia alkuaineita, jotka eivät muodosta yhdisteitä ja joiden molekyylit sisältävät vain yhden atomin: helium (He), neon (Ne), argon (Ar), krypton (Kr), ksenon (Xe) ja radon (Rn). Maapallon ilmakehässä yleisin jalokaasu on argon (0,93 %). Helium on alkuaineista vedyn jälkeen kevein. Helium on yleinen aines tähdissä. Jalokaasuista radon on radioaktiivinen. Sitä kehittyy jatkuvasti maankuoressa esimerkiksi uraanipitoisissa mineraaleissa. Tämän jälkeen radon leijuu esimerkiksi kaivoksiin, kellareihin ja muihin rakennuksiin säteilemään radioaktiivisesti. - Inert gases
on geologinen jakso, jolloin jäätiköt peittävät laajoja manneralueita. Jäätiköitymiskausia voi olla useita peräkkäin, jolloin kylmien kausien välissä on lämpimämpi interglasiaaliaika. Fennoskandiassa jääkauden jäätiköityminen oli laajimmillaan 17 000-18 000 vuotta sitten. Jäätikkö oli pääosin sulanut pois noin 10 000 vuotta sitten. Viimeisten noin 2 miljoonan vuoden aikana jäätiköt ovat olleet laajimmillaan suunnilleen 100 000 vuoden välein. Niiden välinen aika (interglasiaali) on lauhempaa ja jäätiköiden määrä on pienimmillään kuten nykyisin. 100 000 vuoden jakson aikana tavataan 21 000 ja 43 000 vuoden mittaista vaihtelua lämpötiloissa. Jääkausien esiintymisien rytmittäjänäpidetään maapallon kiertoradan soikeuden muutoksia ja pyörimisakselin kallistuskulman vaihteluja Milankovichin säteilyteorian mukaan. - Ice age
on vesimolekyylien muodostama kuusikulmainen levymäinen tai neulamainen rakenne, joka syntyy vesihöyryn härmistyessä suoraan sopivien tiivistymisytimien ympärille. Isoimpien kiteiden koko on 1-2 mm. Kiteiden kasvaessa ja kiinnittyessä ilmassa toisiinsa niistä muodostuu lumihiutaleita. Ilmassa leijuvat jääkiteet aiheuttavat haloilmiön Auringon tai Kuun ympärille niiden taittaessa tai heijastaessa valonsäteitä. Tällaisia tilanteita esiintyy usein talvisen kylmän korkeapaineen aikana- Ice crystal
on kirkas ja pieni jäinen pallo, joka syntyy yleensä kun jäätävä vesisade ehtii jäätyä ennen pintaan osumista. - Ice pellet
on lähinnä kesäaikaan korkeista kuuro- tai ukkospilvistä alas satava, tavallisesti 5-10 mm kokoinen pyöreä ja osin läpikuultava jääkappale. Suurimmat rakeet Suomessa ovat olleet halkaisijaltaan noin 80 mm. Raekuurot ovat usein hyvin paikallisia ja esiintyvät tavallisesti ukkosen yhteydessä. Ne syntyvät, kun ylöspäin nousevat pienet pilvipisarat kasvavat yhteen ja jäätyvät noin 6-9 km korkeudella. Jääraekausi kestää tavallisesti maan etelä- ja keskiosassa toukokuusta syyskuuhun, pohjoisessa kausi on lyhyempi. - Hail
on napa- tai vuoristoseuduilla lumirajan yläpuolelle muodostunut jääkenttä tai -virta. Jäätiköiden kokonaispinta-alan arvioidaan olevan n. 15 milj. neliökilometriä, josta Antarktiksella on 13,1 milj. km2 ja Grönlannissa 1,8 milj. km2. Mannerjäätiköiden paksuudet ovat 1800-4000 m. Vuoristojäätiköt ovat yleensä laaksoissa virtaavia laaksojäätiköitä, jotka alkavat vuoristojen ja tunturien yläosissa olevilta kasautumisalueilta.
Napaseutujen jäätiköihin on sitoutunut vain n. 2 % maapallon kokonaisvesimäärästä, mutta jos ne kaikki sulaisivat, kohoaisi merenpinta yli 60 m. - Glacier
on veden muuttumista nestemäisestä kiinteäksi. Puhdas vesi jäätyy normaali-ilmanpaineessa 0 °C:ssa, mutta jos vesi on liikkumattomana eikä siinä ole kiteytymiskeskuksia, saattaa tapahtua useiden asteiden alijäähtyminen ennen jäätymisen alkamista. Paineen lisäys alentaa jäätymispistettä. Jäätymisessä vapautuu huomattava määrä lämpöä, joka taas sitoutuu jään sulaessa. Suolaisen meriveden jäätymispiste on alimmillaan -4 °C. Itämeren veden jäätymispiste on –0,2 ... –0,8 °C. - Icing
on pakkasella esiintyvä pienipisarainen sateen olomuoto, jossa sadepisaroiden halkaisija on yleensä 0,05-0,5 mm, ja ne ovat alijäähtyneessä tilassa. Tällöin pisaroiden lämpötila on pakkasen puolella, mutta olomuoto edelleen nestemäinen. Yleensä jäätävää tihkua sataa syksyllä ja talvella pikkupakkasella matalasta pilvestä. Kun tällaiset pisarat kohtaavat kiinteän pinnan ne jäätyvät välittömästi muodostaen liukkaan jääkuoren kohteeseensa. Maanpinnalle kertyvää jäätä kutsutaan iljanteeksi. - Freezing drizzle
syntyy kun lumisade sulaa – tyypillisesti noin 1 km korkeudella olevan lämpimämmän ilman vuoksi – ja pysyy alijäähtyneessä tilassa (nesteenä) maanpinnan läheisestä kylmemmästä ilmakerroksesta huolimatta. Vesipisaran koko on jäätävässä vesisateessa yli 0,5 mm, jäätävässä tihkussa alle 0,5 mm. Alijäähtynyt vesipisara jäätyy välittömästi osuessaan jollekin pinnalle, kuten auton tuulilasiin. Yleensä jäätävää vesisadetta esiintyy lämpimän rintaman yhteydessä syksyllä ja talvella - Freezing rain
on napajäätiköstä irronnut suuri jäälohkare, joka kelluu meressä. Veden ja jään pienestä tiheyserosta johtuen jäävuoresta jää merenpinnan yläpuolelle runsaat 10 %. Jäävuoret vaeltavat merivirtojen mukana talvella kauas etelään pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta vetäytyvät kesällä pohjoiseen. Kylmä merivirta kuljettaa jäävuoria 40 leveysasteelle etelään, mutta Islannissa 60 leveyasteella Golfvirta pitää merta jäävuorettomana. Suurimmat jäävuoret ovat satojen neliökilometrien laajuisia. - Iceberg
Taivaankappaletta ympäröivä kaasumaisten aineiden kehä. Maapallon tapauksessa puhutaan ilmakehästä. Kaasukehien kokoonpano vaihtelee suuresti tiheyden ja kaasulajien suhteen. Aurinkokunnan kuista useimmilta kaasukehä puuttuu kokonaan, samoin planeetta Merkuriukselta. Jättiläisplaneettojen (Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus) kaasukehät koostuvat pääsiasiassa vedystä ja heliumista. Marsin ja Venuksen kaasukehissä on eniten hiilidioksidia, maapallolla typpeä. Typpivoittoinen kaasukehä on myös Plutolla ja Saturnuksen Titan-kuulla. - Atmosphere
on ääni, joka on heijastunut jostakin pinnasta matkalla korvaan ja aiheuttaa siellä kuuloaistimuksen. Kaiun voimakkuus riippuu heijastavan pinnan laadusta. Lähtevän äänen ja kaiun vastaanottamisen välinen aika kertoo heijastavan pinnan etäisyyden. Kaikuja esiintyy myös erilaisissa tutkalaitteissa, joissa äänen vastineena on sähkömagneettinen aalto. Kaikusignaaleihin perustuu mm. säätutka ja ionosfäärin tutkimuksessa käytetty ionosfääriluotain. - Echo
on Suomen vanhin sääasema, joka perustettiin vuonna 1844 Kaisaniemen puistossa sijaitsevaan magneettis-meteorologisen observatorioon (nyk. Ilmatieteen laitos). Asema sijaitsee nykyisin Helsingin yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä. - Kaisaniemi ASW
on säätutka, joka käyttää sekä vaaka- että pystysuuntaan polarisoituja mikroaaltoja. Niitä vertailemalla tutka kerää tietoa heijastuksen kohteen (esim. sadepisarat) muodosta. Näin voidaan erottaa toisistaan lumihiutaleet ja sadepisarat, ja sade muista kohteista kuten linnuista. - Dual Polarization Radar
elosalama - Heat lightning
on ilmakehässä havaittava optinen ilmiö, missä horisontin lähellä oleva kohde näyttää olevan eri paikassa kuin todellisuudessa. Ilmiö johtuu siitä, että maanpinnan lähellä on eri lämpötilassa olevia kerroksia, jotka toimivat linssin tai peilin tavoin muuttaen kohteen paikkaa pystysuunnassa tai kääntäen sen ylösalaisin. - Mirage
on ilmassa olevan vesihöyryn tiivistymistulos esimerkiksi kasveissa. Kasteen muodostuksen edellytyksenä on, että lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle. - Dew
on se lämpötila, jossa ilmassa kulloinkin oleva vesihöyry riittää tekemään ilman täysin kyllästyneeksi. Suhteellinen kosteus on silloin 100 %. - Dew point
on ilmakehän alimpien osien lämpenemistä hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen(vesihöyry, metaani) johdosta. Kasvihuonekaasut päästävät auringon tulosäteilyn maanpintaan, mutta hidastavat poissäteilyä infrapuna-alueella, minkä johdosta ilmakehän lämpötila lähellä maanpintaa pysyy noin 33 °C korkeampana kuin ilman kasvihuonekaasujen vaikutusta, jolloin se olisi noin -18 °C. Kasvihuoneilmiön voimistumisella tarkoitetaan sitä, että kasvihuonekaasujen lisääntyessä niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus voimistuu. Tällä hetkellä hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on korkeampi kuin koskaan noin 600 000 vuoden aikana ylittäen kolmanneksella viime jääkauden loppukauden tason. Sen osuus on noin 0,039 % ilmakehän kaasuista. - Greenhouse effect
Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan sellaisia ilmakehässä esiintyviä kaasuja, jotka estävät maanpinnalta lähtevän lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen ja siten toimivat eräänlaisena lämpöeristeenä maapallolle aiheuttaen kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, otsoni, typpioksiduuli (ilokaasu) ja freonit.
Merkittävin kasvihuonekaasu on vesihöyry, koska sitä on ilmakehässä paljon enemmän kuin muita. Kasvihuoneilmiöstä aiheutuvassa alailmakehän lämmönoususta (noin 33 °C) 21 °C aiheutuu vesihöyrystä, 7 °C hiilidioksidista, 2 °C otsonista ja loput muista kasvihuonekaasuista. Vesihöyryn määrä ilmakehässä riippuu voimakkaasti lämpötilasta, joten vesihöyry on ilmastonmuutosta voimistava kaasu: lämpeneminen haihduttaa ilmaan lisää vettä, joka puolestaan vahvistaa kasvihuoneilmiötä entisestään. - Greenhouse gas
on se osa vuotta, jolloin kasvit kasvavat. Suomessa termisen kasvukauden katsotaan alkavan lumen sulamisen jälkeen, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy +5 °C yläpuolella. Kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +5 °C asteen alapuolelle, mutta ankarat hallat ja lumisade voivat päättää kasvukauden jo aiemmin.
Termisen kasvukauden pituus on Etelä-Suomessa noin 170 ja Pohjois-Suomessa noin 110 vuorokautta. - Growing season, Thermal growing season
Kaupunkialueilla mitataan usein vähän korkeampia lämpötiloja kuin ympäristössä, koska kaupunki muodostaa oman paikallisen mikroilmastonsa. Kaupungin kasvaessa voimakkaasti tämä kaupunkisaarekeilmiö voimistuu ja leviää laajemmalle. Siksi kaupungistuvalla alueella tehdyissä mittauksissa ilmaston lämpeneminen voi näyttää nopeammalta kuin muualla. Tämä kaupunkisaarekeilmiön vaikutus tulee arvioida ja korjata pitkiä lämpötilojen aikasarjoja tehtäessä. - Urban heat island effect
asteikko on absoluuttinen lämpötila-asteikko, jonka nollapiste on absoluuttinen nollapiste (-273,15 °C). 1 K = 1 °C. Lordi Kelvin (oik. W. Thomson, 1824-1907) englantilainen fyysikko, joka tutki termodynamiikkaa. - Absolute temperature
oli ilmastollisesti lämmin kausi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suunnilleen 100 vuotta vuoden 1000 molemmin puolin. Grönlannissa lämpökausi alkoi jo ilmeisesti 600-luvulla. Suomessa Keskiajan lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980 - 1250 j.Kr. Talvet olivat silloin erityisen lauhoja ja lumettomia Keski-Suomessa. Keskiajan lämpökausi ei kuitenkaan ole ollut maapallon laajuinen, vaan enemmän paikallinen ilmiö. Norjassa viljakasveja kasvatettiin huomattavasti pohjoisempana kuin nykyään. Islanti ja Grönlanti asutettiin Keskiajan lämpökaudella. - The medieval climatic optimum
Vuorokauden keskilämpötila on kahdeksan kolmen tunnin välein tehdyn havainnon aritmeettinen keskiarvo. Havainnot tehdään Greenwichin aikaan (UTC) 0 h - 24 h, joten Suomessa vuorokauden ensimmäinen havainto on klo. 2 (kesäaikaan klo. 3). Automaattiasemien keskiarvo lasketaan samalla tavalla 8 pistehavainnon keskiarvona. Kuukausikeskiarvo on päiväarvojen keskiarvo ja vuosikeskiarvo kuukausiarvojen keskiarvo. - Mean Temperature
Vedenkorkeuden pitkäaikainen keskiarvo. Itämeren rannoilla keskivesi muuttuu valtamerten pinnannousun, maankohoamisen ja Itämeren kokonaisvesimäärän vaihtelun vaikutuksesta.
Teoreettinen keskivesi on keskiveden odotusarvo. Ilmatieteen laitos laskee arvon etukäteen joka havaintoasemalle seuraaville vuosille. Lyhenne MW (mean water) tai MSL (mean sea level).
Yhtenäinen jääpeite, joka on kiinnittynyt saariin, kareihin tai matalikkoihin. Vedenkorkeuden vaihtelu voi nostaa tai laskea kiintojäätä, mutta se ei ajelehdi paikasta toiseen. Kiintojää voi muodostua suoraan paikalleen vedestä tai ajojäästä, joka jäätyy yhteen rannikon edustalla.
on vuonna 1997 solmittu kansainvälinen sopimus, jolla pyritään hillitsemään kasvihuonekaasujen lisääntymisestä aiheutuvaa globaalia ympäristöuhkaa. Sopimuksen mukaan EU-maat vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjään 8 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. - Kyoto Protocoll
eli litosfääri on maapallon ylin kiinteä kerros. - Lithosphere
on maapallon ilmastoa tutkiva meteorologian osa-alue, ilmasto-oppi tai ilmasto-tiede. - Climatology
Kun jää pettää lumen painosta, jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka pakkasen kiristyessä jäätyy kohvajääksi. Kohvajää sisältää usein ilmakuplia ja on himmeän vaaleaa, maitomaista, sen kiteet ovat pieniä ja raemaisia. Kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.
Magneettikompassissa vaakatasoon tasapainoitettu magnetoitunut neula asettuu magneettiseen pohjoissuuntaan. Tämä suunta poikkeaa todellisesta pohjoissuunnasta erantokulman verran. Suomessa eranto on keskimäärin 5° (~ 83 v) itään pohjoisesta. Suomessa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä erantotietokannasta saadaan maastokarttoihin ja merikortteihin erantolukema. - Compass
eli kiertovirtaus syntyy materiaan, jossa on lämpötilaeroja. Ilmakehässä tapahtuu konvektion kautta lämmön kuljetusta tavallisesti pystysuunnassa (kts. myös advektio). Konvektiota tapahtuu myös Maan sulassa nesteytimessä, jossa liikuttavina tekijöinä lämpötilaerojen lisäksi ovat tiheys- ja paine-erot. Auringossa konvektio tapahtuu pintakerroksessa, jossa kuumempi ympäristöään kevyempi materia nousee ylös ja jäähtyvä painavampi aines painuu alas. - Convection
tarkoittaa aluetta, jonne tuuli tuo enemmän ilmaa kuin vie sieltä pois. Maanpinnan lähellä syntyy silloin nousevia ilmavirtauksia ja matalapaineen alue. Konvergenssin vastakohta on divergenssi. - Convergence
on ympäristöään korkeamman ilmanpaineen alue, joka sääkartoissa on merkitty K-kirjaimella korkeapaineen keskuksen kohdalle. Kahden matalapaineen välistä aluetta sanotaan korkeapaineen selänteeksi. Korkeapainealueen keskuksessa on yleensä tyyntä tai heikkoja paikallisia tuulia. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuuli kiertää korkeapaineen alueella myötäpäivään ja suuntautuu keskuksesta viistoon poispäin. - High pressure
eli korkean selänne on pitkänomainen ympäristöä korkeamman ilmanpaineen alue, usein kahden matalapaineen välissä. Sääkartan isobaareissa selänne voi näyttää korkeapaineen alueesta ulospäin työntyvältä niemeltä. - Ridge (of high pressure)
Auringon kaasukehän uloin osa. Korona on erittäin harvaa ja kuumaa kaasua. Sillä ei ole selvää ulkorajaa, vaan se laajenee ulko-osistaan avaruuteen aurinkotuulena. Korona on nähtävissä vain täydellisen auringonpimennyksen aikana.
Koronassa oleva alue, jossa Auringon magneettikenttä on rakenteeltaan avoin eikä pidättele aurinkotuulen lähtöä. Koronan aukot ovat tavallista nopeamman aurinkotuulen virtauksen lähdealueita. Ne ovat erityisen yleisiä joitakin vuosia auringonpilkkumaksimin jälkeen, ja aiheuttavat Maassa usein pieniä magneettisia myrskyjä.
Tapahtuma, jossa Auringon pinnalta irtoaa planeettainväliseen avaruuteen tavanomaista aurinkotuulta tiheämpi magnetoitunut plasmapilvi. Maata kohti suuntautuvat massapurkaukset ovat rajuimpien avaruussäähäiriöiden aiheuttajia. Massapurkaukset liittyvät usein roihupurkauksiin. – Coronal mass ejection, CME
eli avaruussäteily on maapallolle avaruudesta aurinkokunnan ulkopuolelta saapuva korkeaenergisten hiukkasten muodostama säteily, joka koostuu pääasiassa protoneista. Se on voimakkainta noin 20 km korkeudella, missä se ionisoi ilmamolekyylejä ja synnyttää sekundäärisiä hiukkasia törmäysreaktioissa. - Cosmic radiation
Tavallisin kosteusmittari on hiuskosteusmittari. Se perustuu hiusten venymiseen ilman kosteuden vaihdellessa. Hiusten pituuden muutokset välittyvät viisarin kääntymiseksi kosteusasteikolla. Kosteus mitataan nykyisin elektronisella sensorilla joko sähkövastuksen kautta tai ohuen kalvon pinnalta kosteuden aiheuttamista sähkövarausten jännitemuutoksista. - Hygrometer
eli "jääkehä" on kokoava nimitys maapallon pinnalla kiinteässä olomuodossa esiintyvälle vedelle. Siihen kuuluvat siis jäätiköt, vesistöjen jääpeitteet, lumi ja maaperän routa. Sekä monivuotiset että kausittaiset jääpeitteen osat luetaan kuuluvaksi kryosfääriin. Sitä tutkiva tieteenala on kryologia. - Cryosphere
eli advektio on rajoitetusta lähteestä lähtevän ilmansaasteen kulkeutuminen ilmakehässä. Päästölähteenä voi olla esimerkiksi teollisuuslaitos, moottoriliikenne, ydinvoimala tai tulivuoren purkaus. Milloin kulkeutuminen tapahtuu kauas, satojen kilometrien päähän, puhutaan kaukokulkeutumisesta. - Transport
Suuria, pehmeännäköisiä pilvenhattaroita, usein valkoisen ja harmaan kirjavia varjojen takia. Kumpukerrospilvet ovat litteämpiä kuin kumpupilvet ja esiintyvät usein enemmän tai vähemmän yhtenäisinä jonoina tai lauttoina. - Stratocumulus (Sc)
Erillisiä valkoisia pilvenhattaroita, joiden alaosissa voi näkyä tummia varjoja. Isommat kumpupilvet muistuttavat muodoltaan usein kukkakaalia. Kumpupilviä syntyy, kun aurinko lämmittää maanpintaa synnyttäen nousevia ilmavirtauksia, joissa ilman kosteus tiivistyy pilvipisaroiksi. Kumpupilviä esiintyy tyypillisesti kauniina kesäpäivinä, jolloin niitä toisinaan myös poutapilviksi kutsutaan. Suureksi kasvaessaan kumpupilvi voi muuttua kuuropilveksi. - Cumulus (Cu)
Joissain tilanteissa kylmää ilmaa sisältävä matalapaineen sola voi ulottua varsinaisesta kylmän ilman alueesta hyvinkin kauas. Esimerkiksi Fennoskandiasta voi ajoittain edetä koleaa ilmaa esimerkiksi aivan Etelä-Eurooppaan saakka suuremman mittakaavan virtausten vuoksi. Jos solarakenne kuroutuu umpeen, muodostuu matalapaine, joka sisältää ympäristöönsä nähden selvästi kylmempää ilmaa. Tällöin sitä voidaan kutsua kuroutuneeksi matalapaineeksi tai kylmäksi pisaraksi.
muodostuu suoraan ilmassa olevasta vesihöyrystä härmistymällä kiinteäksi jääksi. Useimmiten kuuraa esiintyy esimerkiksi tienpinnalla tai auton tuulilasilla. Härmistymällä syntyvät jääkiteet voivat muodostaa kiinteiden pintojen reunoille – kuten oksille – "piikkejä". - frost, hoar frost
Iso korkea pilvimöhkäle, joka muistuttaa suurta kumpupilveä, mutta jonka yläosassa on lisäksi jääkiteistä koostuva pehmeäpiirteisempi osa. Tämä pilven yläosa leviää usein alasimen muotoiseksi. Kuuropilvestä tulee sadekuuroja, ja toisinaan siihen liittyy ukkosta, jolloin sitä voi kutsua myös ukkospilveksi. - Cumulonimbus (Cb)
ks. Kuroutunut matalapaine
Tasaisen harmaa paksu ja muodoton pilvikerros, josta tulee tasaista, pitkäkestoista sadetta. - Nimbostratus (Ns)
on maahan tai veteen ilmasta laskeutunutta ainetta, joka on tavallisimmin rikki- tai typpiyhdiste. Laskeuma voi olla myös radioaktiivinen. Laskeuma voi tulla joko sateen mukana (märkälaskeuma) tai kuivalaskeumana. Laskeuman happamuuden (pH-arvo) perusteella puhutaan myös happamasta laskeumasta. Kivi- ja ruskohiili ovat rikkipitoisia ja aiheuttavat siksi happamia sateita. Suurin osa haitallisesta laskeumasta on peräisin teollisuus- ja liikennepäästöistä. Luonnollisia laskeumia syntyy esimerkiksi tulivuorenpurkauksista.
Suomen rikkilaskeumasta vajaa viidennes oli vuonna 2000 peräisin Suomen omista lähteistä, typpilaskeumasta Suomen omat päästöt aiheuttivat noin kolmanneksen. Suomessa laskeumiin liittyviä mittauksia ja seurantaa tekee mm. Ilmatieteen laitos ja SYKE. - Deposition
muodostuu pienistä jääkiteistä, joita alijäähtyneiden pisaroiden ohella on pilvissä lämpötilan ollessa alle 0 °C. Pisarat syntyvät vesihöyryn tiivistyessä ilman kiinteiden ainehiukkasten pinnalle. Osa mikroskooppisista pisaroista jäätyy toimien härmistymisytiminä. Lämpötilan ollessa vain muutamia asteita alle nollan lumikiteet takertuvat helposti toisiinsa gramman miljoonasosan painoisiksi lumihiutaleiksi. Kuusisakaraiset lumikiteet kiteytyvät suoraan vesihöyrystä ja tiiviit jäärakeet vesipisaroista. - Snow
muodostuu yleensä kun jäätävä tihkusadepisara (jäätävä tihku) ehtii jäätyä ennen pintaan osumista. Joskus myös pilvipisaroita keräillyt jääkide voi muodostaa lumijyväsiä. Ulkonäöltään lumijyvänen on melko vaalea tai jopa valkoinen pieni jäinen "jyvä".- Snow grain
on valkea, läpikuultamaton ja osin timantin kidesakaroita muistuttava alle 10 mm "pallo", joita sataa alas melko matalista kuuropilvistä keväisin ja syksyisin. Lumirae syntyy verrattain usein kevätkesäisessä kylmän ilman purkauksessa, jolloin pilvissä oleva alijäähtynyt vesi takertuu (huurtuu) lumihiutaleiden pinnalle. Tällöin lumihiutaleen alkuperäistä muotoa on vaikea, jopa mahdoton havaita. Lumirae on hauraampi kuin jäärae. Lumirakeita voi sataa myös pienien jäärakeiden kanssa samanaikaisesti. - Graupel
on sylinterimäinen lumipalloa muistuttuva tuulen aikaansaama lumimuodostelma peltoaukeilla tai järvien selillä. Lumirullat muodostuvat parhaiten, jos kovettuneen lumen päälle on satanut melkein nouskaista uutta lunta. Tuulen nopeus ei saa olla liian suuri, muutoin rullat hajoavat. Jyrkille tasalumisille rinteille voi myös syntyä lumirullia, jotka painovoima on pannut liikkeelle. - Snow Roller
on maahan satanutta lunta, joka on noussut siitä uudelleen ilmaan tuulen mukana. Lumituiskua syntyy, kun lumi on riittävän kuivaa ja tuuli on tarpeeksi kova (yli 7 m/s). Lumituisku voi olla vaarallista liukkauden, huonon näkyvyyden ja hiihtäjien eksymisvaaran takia. Lentosääpalvelussa erotellaan matala tuisku ja korkea lumituisku, joista edellinen vaikuttaa alle 2 m korkeudella ja jälkimmäinen haittaa näkyvyyttä yli kahden metrin korkeudessa. - Blowing snow, drifting snow
on väli-ilmansuunta lännen ja pohjoisen välissä 45° lännestä pohjoiseen. Luode on myös vuorovesi-ilmiössä matalan veden vaihe eli laskuvesi. - Low tide, ebb
tarkoittaa yleisesti jonkin ominaisuuden mittaamista pystysuunnassa. Ilmakehän luotauksissa kyse on tavallisesti lämpötilan, kosteuden ja tuulen mittaamisesta eri korkeuksilla esimerkiksi radioluotaimella. - Sounding
antaa säätietoja nykyhetkestä korkeintaan 6 tuntia eteenpäin. - Nowcast
ilmaisee kasvihuonekaasun päästön aiheuttaman lämmitysvaikutuksen (säteilypakotteen) suhteellisen voimakkuuden tietyn ajan kuluessa verrattuna hiilidioksidiin massayksikköä kohden. Sen lukuarvo ilmaistaan GWP-kertoimena (Global Warming Potential) useimmiten 100 vuoden (GWP100) tai 20 vuoden (GWP20) ajalle. Esimerkiksi metaanin GWP100-kerroin on 21, eli metaanipäästön kumulatiivinen lämmitysvaikutus sadan vuoden ajalta laskettuna on 21 kertaa hiilidioksidipäästön vaikutuksen suuruinen. Lämmityspotentiaali ottaa huomioon paitsi kaasujen erilaiset lämpösäteilyn läpäisyominaisuudet myös niiden erilaiset viipymäajat ilmakehässä. - Global warming potential
on summa, johon joka päivä lisätään oletetun huonelämpötilan (+17°C) ja ulkoilman vuorokausikeskilämpötilan erotus, jos keskilämpötila on alle 12°C syksyllä ja alle 10°C keväällä. Saatu summa kuvaa sitä, paljonko rakennuksia on jouduttu lämmittämään. Lämmitystarveluvun määritelmä vaihtelee maasta toiseen - Heating degree-day
perustui aikaisemmin yleensä nesteiden (elohopea, sprii) lämpölaajenemiseen, mutta nykyiset lämpömittarit ovat elektronisia digitaalimittareita. Säähavaintoasemilla lämpötila mitataan elektronisesti vastuksesta, jonka sähkövastus (resistanssi) muuttuu lämpötilan mukana. Näin lämpötilaa voidaan seurata jatkuvasti ja tiedot saadaan automaattisesti tietoliikenneverkkoihin. - Thermometer
on kasvukauden aikana kertynyttä lämpöä kuvaava luku. Tehoisa lämpösumma saadaan laskemalla yhteen kesän aikana kaikkien vuorokausien keskilämpötilan + 5 °C ylittävä osa. - Degree days
on verrannollinen aineessa olevaan lämpöenergian määrään. Kylmässä aineessa energiaa on vähemmän, lämpimässä enemmän. Kaasussa, kuten ilmakehässä, tietyn paikan lämpötila kertoo kaasumolekyylien keskimääräisen liike-energian. Mitä enemmän liike-energiaa sitä korkeampi on lämpötila ja päinvastoin. Lämpömittarin lukema on siis verrannollinen sitä ympäröivän ilman molekyylien liike-energiaan. - Temperature
muodostuu pääasiassa maapallon sulan ytimen virtauksista noin 2900 km syvyydellä. Magneettikenttä muistuttaa muodoltaan keskipisteeseen kuvitellun sauvamagneetin (dipoli) kenttää maapallon ympärillä. Dipolin akseli on kääntynyt noin 11° maapallon pyörimissuuntaan nähden. Paikallisia magneettikenttiä syntyy myös maapallon kuorikerroksen magneettisesta materiasta - Earth's magnetic field
voidaan jakaa ilma-, vesi- ja kivikehään. Vesikehään kuuluvat valtameret, jäätiköt, järvet ja joet. Kivikehä jaetaan kuorikerrokseen (0 ... 50 km), vaippaan (50 ... 2900 km) ja ytimeen (2900 ... 6300 km). Maan magneettikenttä syntyy nesteytimen sähkövirroista noin 2900 km syvyydellä maanpinnasta. - Earth's structure
on kuvitteellinen energiakenttä, johon kaivonkatsojien taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisiä todisteita maasäteilyn olemassaolosta ei ole olemassa. - Earth rays
on selkeänä ja heikkotuulisena kesäyönä maalta merelle puhaltava tuuli. Se syntyy, jos maanpinnan ja meren (tai suurehkon järven) välillä vallitsee riittävä lämpötilaero meren eduksi. - Land breeze
tarkoittaa sähkövirtaa maassa. Maavirrat syntyvät ionosfäärissä tapahtuvista magneettikentän häiriöistä, jotka puolestaan saavat alkunsa Auringon aktiivisuudesta. Maavirrat ovat näin ollen laaja-alaisia, jopa mantereiden laajuisia sähkövirtajärjestelmiä. Sähköjännitteet, jotka virtoja ylläpitävät ovat tyypillisesti joitain millivoltteja kilometriä kohden. - Earth current
on maanpinnan kohta, missä magneettikenttä on pystysuorassa ja magneettikenttävektorin kärki osoittaa maanpinnasta ylöspäin. Magneettinen etelänapa sijaitsee eteläisellä 64° S ja 138° W lähellä Etelänapamantereen rannikkoa Tasmanian saaren eteläpuolella. - South magnetic pole
Avaruussäähäiriön aikana havaittavat nopeat muutokset maan magneettikentässä. Magneettinen myrsky kestää tyypillisesti muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Sen aikana kompassineula voi heilahtaa useita asteita ja magneettikentän voimakkuus muuttua kymmenkunta prosenttia pysyvästä arvostaan. Magneettinen myrsky aiheutuu Auringon hiukkaspurkauksista, jotka varastoituvat maan magnetosfääriin muodostaen maapallon ympärille laajoja sähkövirtajärjestelmiä, joiden aiheuttamat magneettikentät voidaan havaita maan pinnalla. Suomessa avaruussäähäiriöiden magneettisia muutoksia rekisteröidään jatkuvasti mm. Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven observatoriossa. - Geomagnetic storm
on maanpinnan kohta, missä magneettikenttä on pystysuorassa ja magneettikenttävektorin kärki osoittaa maanpinnasta alaspäin. Magneettinen pohjoisnapa sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla pisteessä 81°N ja 109° W Kanadan arktisen saariston pohjoisosassa. Se liikkuu tällä hetkellä noin 40 km vuodessa pohjoiseen. Magneettisesti napa edustaa etelämagnetismia, koska se vetää puoleensa kompassin pohjoiskohtiota. - North magnetic pole
Magnetosfääri (myös magneettikehä) on Maan magneettisen kentän vaikutusalue, joka ohjaa aurinkotuulen hiukkaset pääosiltaan maapallon ohi. Magnetosfääri ulottuu Auringon suunnassa 45 000 - 80 000 km päähän maapallosta. Yöpuolella magneettiset kenttäviivat ovat venyneet pitkäksi pyrstömäiseksi rakenteeksi, joka ulottuu vielä Kuun etäisyydelle Maasta. Magnetosfääri toimii suojakilpenä aurinkotuulen hiukkasia vastaan estäen niitä tunkeutumasta Maahan. Osa hiukkasista pääsee tunkeutumaan magnetosfäärin sisäpuolelle. Näistä osa joutuu magneettikentän vangeiksi säteilyvyöhykkeille (Van Allenin vyöhykkeet) ja osa ohjautuu magnetosfäärin yöpuolelle varastoituen sinne plasmalevyyn.Yöpuolen hiukkaset ajautuvat magneettikentän ohjaamina ja sähkökenttien kiihdyttäminä magneettisten napojen ympärille, missä ne aiheuttavat revontulia ja magneettisia myrskyjä eli avaruussäähäiriöitä. - Magnetosphere
Aalto, jonka etenemisnopeus on suurempi kuin tuulen nopeus. Mainingit voivat olla paikalle kulkeutuneita kaukaisen myrskyn kasvattaman aallokon jäänteitä, tai tuulen tyyntyessä muodostuvaa loivenevaa ja poiskulkeutuvaa aallokkoa.
on ilmastotyyppi, jota esiintyy keskileveyksillä sijaitsevien mantereiden sisäosissa. Kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet kylmiä ja kuivia. - Continental climate
Vedenkorkeuden mittausasema. Mareografirakennuksen sisällä on vaimennusputkella mereen yhdistetty mittauskaivo, jossa oleva kelluke nousee ja laskee vedenkorkeuden muuttuessa. Kellukkeen liikkeitä seurataan automaattisella laitteistolla, jonka keräämät tiedot siirretään Ilmatieteen laitokselle reaaliajassa.
on ympäristöään alemman ilmanpaineen alue. Sääkartalla matalapaineen keskuksen (M) ympärille muodostuu yhden tai useamman isobaarin muodostamia rengasmaisia käyriä. Mitä alempi keskuksen ilmanpaine on ympäristöönsä nähden, sitä syvempi matalapaine on. Syvenevän matalapaineen alueella ilmanpaine laskee. Matalapaineen täyttyminen tarkoittaa sitä, että ilmanpaine on alkanut kohota, jolloin matalapaine heikkenee. Matalapaineiden alueilla esiintyy usein sateita varsinkin niihin liittyvien säärintamien yhteydessä. - Low pressure
eli matalan sola on matalan keskuksen kyljessä oleva venynyt matalan ilmanpaineen alue. Sääkartalla sola näyttäytyy ulospäin työntyvänä jyrkkänä mutkana matalan keskusta kiertävissä isobaareissa. Solan kohdalla tuulen suunta kääntyy, ja siihen liittyy usein kuurosateita. Lämpötila ei kuitenkaan suuresti muutu; mikäli isobaarien mutkassa on erilämpöisten ilmamassojen raja, sitä kutsutaan rintamaksi. - Trough
tarkoittaa auringon aktiivisuuden poikkeuksellisen matalaa kautta ajanjaksolla n. 1645 - n. 1710. Aurinko oli tuona aikana lähes pilkuton ja revontulia esiintyi vain niukasti. 1600-luvun lopulla oli niin sanotun pikkujääkauden kylmimmät ajat. Auringon alhaista aktiivisuustasoa on usein pidetty syynä pikkujääkauden kylmyyteen, mutta se tuskin on ainoa tekijä. - Maunder Minimum
Välimeren alueella esiintyvä voimakas ja pienialainen matalapaine sateineen ja myrskytuulineen. Medikaani harvoin yltää trooppisen hirmumyrskyn voimakkuuteen ja myrskyn elinaika on tyypillisesti vain 2-4 päivää, mutta voi aiheuttaa trooppisen myrskyn (17-32 m/s) tasoisia tuulia ja rankkasateita. Nimen esikuvana on toiminut esiintymisalueen ja hurrikaanin yhdistelmä (Mediterranean hurricane). Medikaaneja havaitaan nykyään muutamia vuosikymmenessä, mutta ilmaston ja Välimeren pintavesien lämmetessä voi esiintymistiheys kasvaa.
(MTL) oli liikenne- ja viestintäministeriön alainen tutkimuslaitos, joka tuotti meritieteellistä tietoa päätöksenteon ja käytännön tarpeisiin. Laitoksen tutkimustoiminta kohdistui ensisijaisesti Itämereen, mutta myös polaarimerien ominaisuuksiin. MTL perustettiin vuonna 1918 ja sen toiminta lakkasi Eduskunnan päätöksellä 31.12.2008. Fysikaalinen merentutkimus ja -palvelut ja niihin liittyvät havaintotoiminnot siirrettiin osaksi Ilmatieteen laitosta meritutkimusohjelmaksi. Muut MTL:n toiminnat yhdistettiin Suomen ympäristökeskukseen. Merentutkimuksen yleisenä tavoitteena on luoda pohja meren luonnontieteellisten ominaisuuksien kokonaisvaltaiselle ymmärtämiselle. - Finnish Institute of Marine Research
on ilmastotyyppi, missä vallitsee vähäiset erot vuorokauden- ja vuodenaikaisissa lämpötilaeroissa. - Maritime climate
Merijääksi kutsutaan kaikkea merissä esiintyvää jäätä, joka on syntynyt merivedestä jäätymällä. Se on hauraampaa kuin makean veden jää, koska jään sisältämä suola heikentää sen lujuutta. Itämeren jään suolaisuus on ¼ – ½ muodostusveden suolaisuudesta. Merijään tyyppejä ovat mm. ajojää, ahtojää ja kiintojää.
Pitkäkestoinen tilanne, jossa meriveden pintalämpötila on selvästi korkeampi kuin keskimäärin kyseisenä aikana vuodesta. Ilmatieteen laitoksella on käytetty Hobdayn määritelmää, jonka mukaan alueen pintalämpötilan tulee pysyä vähintään 5 päivää lämpimämpänä kuin 90 % kyseisen ajankohdan pintalämpötiloista. Tämä 90 % raja-arvo lasketaan pitkän ajan havaintoihin tai uusanalyysiin perustuen
on sumua, jota syntyy tyypillisesti myöhään syksyllä tai alkutalvella erittäin kylmän ilmamassan (alle -15 astetta) saapuessa avoimen meren päälle. - Sea smoke
syntyy keväällä ja kesällä silloin, kun aurinko lämmittää maanpinnan rannikolla merta lämpimämmäksi. Jos yleinen ilmavirtaus ei ole voimakas niin maan ja meren lämpötilaerosta johtuen syntyy paikallinen tuuli, joka puhaltaa mereltä maalle, mutta ylemmissä (500 - 2000 m) ilmankerroksissa suunta on päinvastainen. - Sea breeze
Merivesi on suolaista, koska valtamerien veteen on aikojen kuluessa liuennut kallio- ja maaperästä sekä huuhtoutunut jokivesien mukana liukoisia aineita, erityisesti natriumkloridia. Valtamerten suolaisuus on keskimäärin 35 promillea ja se on lähes vakio. Ks. myös murtovesi
ks. Aallonkorkeus
eli hiilivety (CH₄). Tunnetaan myös nimellä suokaasu. Sitä syntyy orgaanisten aineiden mädäntyessä ja karjaeläinten suolistopäästöistä. Metaani on tärkeä kasvihuonekaasu. - Methane
tulee kreikankielisestä sanasta meteoros, jonka suomenkielinen vastine on korkea. Antiikin Kreikassa kaikkia ilmassa näkyviä ilmiöitä kutsuttiin meteoreiksi. Esimerkiksi meteorologiassa tunnetaan yhä termi hydrometeori, jolla tarkoitetaan ilmassa olevia tiivistyneen veden eri olomuotoja kuten sadepisaroita ja lumihiutaleita. Meteorilla tarkoitetaan nykyään yötaivaalla havaittavaa kirkasta korkeintaan muutaman sekunnin kestoista tähdenlentoa, joita syntyy, kun Aurinkoa kiertävät pienet kappaleet (meteoroidit) törmäävät maapallon ilmakehään palaen hetkessä olemattomiin tavallisesti 100–50 km korkeudella. Meteoriitti on maahan pudonnut meteori. - Meteor
on meteorologian alalta yliopistollisen koulutuksen saanut tutkija, joka tekee säähän, ilmastoon ja ilmakehään liittyviä tutkimuksia sekä niiden muutoksia koskevia ennusteita yleisölle ja muille käyttäjille. Meteorologien peruskoulutus tapahtuu Helsingin yliopistossa. Meteorologien pääasiallinen työllistäjä on Ilmatieteen laitos. - Meteorologist
on geofysiikkaan kuuluva tieteenala, joka tutkii maapallon ilmakehässä tapahtuviä sääilmiötä ja ilmastoa. Meteorologiaa opetetaan Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksessa. - Meteorology
Viimeisten noin miljoonan vuoden aikana maapallon jäätiköiden pinta-ala ja maapallon keskilämpötila ovat vaihdelleet noin 90 000, 42 000 ja 23 000 vuoden jaksoissa, joita kutsutaan Milankovichin jaksoiksi. Ne syntyvät maapallon kiertoradan hitaasta soikeuden muutoksesta, maapallon akselin kallistuskulman ja sen suunnan muutoksista. Milankovichin teorian mukaan jäätiköityminen lisääntyy, jos kiertoradan soikeus on sellainen, että maapallo on kauimpana auringosta pohjoisen pallonpuoliskon kesän alkaessa. Jos lisäksi akselin kaltuvuus on suuri niin silloin pohjoisen pallonpuoliskon kesä on pitkä ja viileä, eikä talvella satanut lumi ehdi sulaa, mikä lisää jäätiköitymistä. - Milutin Milankovich (1879-1958) serbialainen matemaatikko, joka kehitti jääkausiteoriansa 1920-1940-luvuilla. - Milankovich Cycles
on käytöstä poistunut ilmanpaineen yksikkö. - Millibar
on Etelä-Aasiassa puhaltava vuodenaikaistuuli, jonka suunta vaihtelee. Kesämonsuuni puhaltaa mereltä mantereelle ja aikaansaa erittäin runsaita sateita. Talvimonsuuni käy mantereelta merelle ja se on kuivaa ilmaa. - Monsoon
Makean veden ja suolaisen meriveden sekoitus, jonka suolapitoisuus on selvästi pienempi kuin valtamerten suolaisuus (3,5 %). Itämeren vesi on murtovettä.
Itämeren pääaltaan pintaveden suolaisuus on noin 1/6 valtamerten suolaisuudesta. Itämeressä suolaisuus vähenee Suomenlahden ja Pohjanlahden peräosia kohti mentäessä ja erityisesti jokisuistoissa, mutta kasvaa syvemmälle mentäessä.
eli noki syntyy polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa, jolloin polttoaineen sisältämästä hiilestä jää osa palamatta ja se joutuu päästönä ympäristöön. Mustan hiilen laskeumilla esim. napaseutujen jäätiköille on ilmastoa lämmittävä vaikutus. - Black carbon, soot
saavutetaan, kun tuulen nopeus ylittää 10 minuutin keskiarvona tietyn kynnysarvon. Suomessa se on 21 m/s (noin 76 km/h), mutta kansainvälisesti käytetään arvoa 25 m/s (90 km/h). Suomessa myrskytilanteita havaitaan lähes yksinomaan vain merialueilla ja tunturien laeilla. - Severe gale, Storm
tarkoittaa hurrikaanin keskustan lähes tyyntä ja usein pilvetöntä ympyrän muotoista aluetta, jonka halkaisija on tyypillisesti 50 - 70 km. Myrskyn silmän ympärillä tuuli, sade ja ukkonen ovat voimakkaimmillaan. Myrskyn silmän ylikulun jälkeen tuulen suunta vaihtuu vastakkaiseksi. - Eye of the Storm
Euroopan yhteisen korkeusjärjestelmän suomalainen versio. Nollakohta sidottu Amsterdamin nollapisteeseen (NAP). Itämeren valtiot käyttävät tästä myös yhteistä nimeä BSCD2000 (Baltic Sea Chart Datum 2000). Käytetään mm. merivedenkorkeuden ilmoittamiseen.
eli Pohjois-Atlantin oskillaatio on ilmastoilmiö. Se on pohjoisen pallonpuoliskon oskilloiva ilmastovaihtelu monen vuoden aikavälillä. Sitä mitataan ilmanpaine-erona Islannin ja Azorien välillä. NAO-rytmi vaikuttaa Euroopassa mm. matalapaine - korkeapaine vyöhykkeiden kulkuratoihin, tuulensuuntiin, sademääriin yms. positiivinen NAO ohjaa matalapaineita Pohjois-Eurooppaan Välimeren sijasta. Negatiivinen NAO tuo talvella kylmää ilmaa Pohjois-Eurooppaan ja kosteutta Välimeren alueelle. Positiivinen NAO on ollut vallitseva 1980-luvulta lähtien. - North-Atlantic Oscillation
tarkoittaa maapallon magneettikentän napaisuuden vaihtumista siten, että magneettinen pohjoisnapa muuttuu etelänavaksi ja päinvastoin. Napaisuuskäännös tapahtuu tyypillisesti 1-2 kertaa miljoonassa vuodessa. Käännösvaihe kestää 1000 - 20 000 vuotta. Maapallon geologisen historian ajalta käännöksiä tunnetaan tuhansia. - Geomagnetic field reversal
on 66,5° leveyspiiri pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Pohjoisella pallonpuoliskolla sen sisäpuolella aurinko ei laske tiettynä aikana tasauspäivien (noin 21.3. - 21.9.) välissä eikä nouse talvella (21.9. - 21.3.) - Polar circle, Arctic circle
Polaaripyörre - Polar vortex
(1805-1848) Ilmatieteen laitoksen edeltäjän Suomen Aleksanterin yliopiston (nyk. Helsingin yliopisto) magneettisen observatorion ensimmäinen johtaja (1838), fysiikan professori. Tutki geomagnetismia, teki magneettisia mittauksia observatoriossa, käynnisti Suomen ilmastohavainto-ohjelman.
on mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai kasvihuonekaasun pitoisuuksia välillisesti lisäävän kaasun ilmakehästä. Nieluja ovat maaperän kasvillisuus ja merien pintakerrokset, joihin sitoutuu hiilidioksidia fotosynteesissä, ja joista sitä vapautuu palamisen ja maatumisen kautta. - Sink
on suurin etäisyys, jolta horisontin taivasta vasten sijaitseva tumma kohde voidaan tunnistaa päivänvalossa. Säähavaintoasemilla näkyvyys voidaan määrittää havainnoimalla tunnettuja kohteita eri etäisyyksillä. Automaattiasemilla käytetään näkyvyysmittaria, jonka toiminta perustuu infrapunavalon sirontaan ilmassa. Infrapunavalo kohdistetaan lähettimestä noin desilitran laajuiseen ilmapakettiin, josta vastaanotin mittaa siroavan valon voimakkuuden. Ilmassa oleva veden eri olomuotojen pitoisuudet ja muut epäpuhtaudet heikentävät näkyvyyttä. Valon voimakkuuden muutos muutetaan laskennallisesti näkyvyyskilometreiksi. - Visibility
on paikka, jossa tehdään säännöllisiä ja jatkuvia havaintoja tietystä kohteesta. Ilmatieteen laitos ylläpitää meteorologista observatoriota Jokioisissa ja geofysikaalista observatoriota Nurmijärvellä. Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus tekee myös meteorologisia havaintoja ja luotauksia. Nurmijärven observatorion päätehtävä on seurata Maan magneettikentän vaihteluja.
Observatoriomittaukset ovat tieteellisesti erityisen arvokkaita, kun ne ovat kestäneet pitkään, jolloin havaittavien ilmiöiden hitaat muutokset saadaan selville. Sodankylässä on tehty meteorologisia havaintoja vuodesta 1908 lähtien, Nurmijärvellä vuodesta 1953 ja Jokioisissa vuodesta 1957. - Observatory
on säätilanne, jossa kylmä rintama saavuttaa lämpimän rintaman ja kohottaa lämpimän ilman maanpinnan yläpuolelle. Tämä on niin sanottu kylmäokluusio. Käänteinen tilanne on lämmin okluusio. - Occlusion
on meriä tutkiva geofysiikan alatiede. Sitä opetetaan Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Oseanografisia tutkimuksia ja havaintoja tehdään Suomessa myös Ilmatieteen laitoksessa. - Oceanography
on hapen kolmiatominen molekyyli (O3). Sitä syntyy toisaalla stratosfäärissä 25–30 km:n korkeudella ja toisaalla maanpinnan lähellä ilmansaasteista. Noin 90 % kaikesta otsonista sijaitsee 10–40 km:n korkeudella, loput noin 10 % troposfäärissä alle 10 km korkeudella. Stratosfäärin otsoni syntyy Auringon ultraviolettisäteilyn käynnistämistä fotokemiallisista reaktioista. Suurin osa Auringon biologiselle elämälle haitallisesta ultraviolettisäteilystä jää otsonikerrokseen. Alailmakehässä otsoni on ympäristömyrkky, jota syntyy erityisesti liikenteen päästöistä sekä metsä- ja ruohikkopaloissa.
tai otsonikerroksen ohentuma on ilmiö, joka havaittiin Etelänapamantereen yläpuolella 1980-luvulla paikallisen kevään aikana. Se aiheutuu teollisuuden käyttämistä kaasuista (mm. freonit), jotka ovat pysyvästi häirinneet otsonin luonnollista tasapainotilaa. Otsonikerros voi ohentua jopa 50 %. Pohjoisella pallonpuoliskolla tapahtuva otsonikato on heikompi, mutta kuitenkin merkittävä. Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus tekee otsoniluotauksia ja -tutkimusta. - Ozone depletion
sijaitsee 15 - 50 km korkeudella, johon suurin osa stratosfäärin otsonista on kertynyt. Otsonikerros suojelee maanpintaa liialliselta ultraviolettisäteilyltä (UV). - Ozone layer
Ihmisen aistima lämpötila ei ole sama kuin mitä lämpömittari näyttää, vaan tuuli lisää pakkasen purevuutta. Tämä johtuu siitä, että pakkasella paljaalta iholta häviää lämpöä sitä nopemmin mitä kovempi tuuli vallitsee. Myös kosteus vaikuttaa pakkasen purevuuteen paljalla iholla. Chill factor
on tieteenala, jossa tutkitaan maapallon ilmastollisia oloja ajalta ennen meteorologisilla mittalaitteilla tehtyjä havaintoja aina miljoonia vuosia ajassa taaksepäin. Paleoklimatologiassa käytetään esimerkiksi jäätikkökairauksista, merenpohjan sedimenteistä ja puulustoista saatuja epäsuoria tietoja (proksidatoja) ilmaston muutoksista - Paleoclimatology
Pikkuruisista valkoisista, varjottomista palleroista muodostuva yläpilvikerros yli 5 km korkeudessa, ”taivas rastaanrinnalla”. Pallerot ovat usein järjestyneet jonoihin tai ryhmiin. Palleroiden näennäinen koko on enintään yksi aste (pikkusormen leveys ojennetun käsivarren päässä). - Cirrocumulus (Cc)
on tieteellisesti toistaiseksi selittämätön ukkosen aikana havaittu salamankaltainen hitaasti purkautuva sähköinen ilmiö. Pallosalama leijuu vapaasti ilmassa ja kestää useita sekunteja ja liikkuu hitaasti valaisten suunnilleen kuten voimakas hehkulamppu. Se on kooltaan muutamasta senttimetristä metriin. Pallosalama voi hävitä paukahtaen tai myös äänettömästi eikä aiheuta merkittäviä tuhoja kuten varsinainen salama. Monet tutkijat pitävät kuitenkin pallosalamaa epäfysikaalisena kuvitelmana. - Ball lightning
(1898-1985). Meteorologi, Merentutkimuslaitoksen johtaja (1939-1947), Suomen Akatemian jäsen (1948-1968). Kansainvälisesti tunnetuin suomalainen meteorologian tutkija. Palmén oli 1940-luvulla keskeinen vaikuttaja Chigagon koulukunnassa, joka loi suihkuvirtauksen käsitteen. Geofysiikan Seura myöntää hänen kunniakseen hopeisen Palmén-mitalin ansioituneille geofyysikoille. Palménin mukaan Ilmatieteen laitoksen toimitalon Dynamicumin osoite on Erik Palménin aukio 1.
syntyy molemmille puolille päiväntasaajaa, kun hepoasteilla vallitsevilta korkeapainevyöhykkeiltä säännölliset planetaariset tuulet puhaltavat kohti päiväntasaajaa. Pohjoisella pallonpuoliskolla Coriolisvoiman vaikutuksesta tuulen suunta on koillinen (koillispasaati) ja eteläisellä pallonpuoliskolla se on kaakko (kaakkoispasaati). - Trade wind
on SI-järjestelmän mukainen paineyksikkö, jonka symboli on Pa. 1 Pa = 1 newton/m². Aikaisemmin käytettiin lyhennettä bar tai b; 1 bar = 10⁶ dyn/cm² (c.g.s.-järjestelmässä). Meteorologiassa on käytetty yksikköä millibaari (mb). Normaali-ilma-kehän paine on noin 1013 mb. 1000 mb ~ 750 elohopeamillimetriä (mm-Hg, torria). SI-yksiköissä 1 mb = 100 Pa = 1 hPa. Pa on pascal, joka on paineen yksikkö. Nykyään säätiedotuksissa käytetään ilmanpaineen yksikkönä hehtopascalia (hPa), vaikka SI-järjestelmän periaatteiden mukaisesti kPa olisi suosi-teltavampi. Silloin ilmanpaine olisi 100 kPa:in luokkaa. B. Pascal (1623-1662) ranskalainen filosofi, matemaatikko ja fyysikko, joka tutki mm. ilmanpainetta - Pressure, bar
ilmoittaa liuoksen happamuusasteen. Se mittaa aktiivisten vetyionien määrää. Kun pH-luku laskee yhden yksikön verran happamuus kasvaa kymmenkertaiseksi. Neutraalin liuoksen pH-luku on 7. Sitä suuremmat arvot liittyvät emäksiin (esim. lipeä eli natriumhydroksidi) pienemmät happoihin (esim. suolahappo). - pH number
eli latentti lämpö tarkoittaa vesihöyryyn sitoutunutta lämpöenergiaa, joka vapautuu ilmakehään vesihöyryn tiivistyessä esimerkiksi pilviksi ja sateeksi. Sillä on tärkeä merkitys matalapainesysteemien kehityksessä - Latent heat
on ilmastollisesti kylmä kausi, joka ajoittui suunnilleen vuosiin 1450 - 1850. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2-3 °C normaalia alempi. Pikku jääkausi oli kylmin kausi sitten jääkauden päättymisen (Suomessa noin 10000 vuotta sitten). Erityisen kylmää oli 1600-luvun viimeisellä kymmenluvulla, jolloin muun muassa Suomessa koettiin tuhoisia katokausia. Pikku jääkauden aikaan muuallakin maapalloa oli pitkiä kylmiä periodeja, mutta ei aina samanaikaisia. Pikku jääkaudella oli myös lämpimiä kausia, joten kyseessä ei ole yhtenäinen koko maapallon kattava "jääkausi", vaan ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. - Little Ice Age
on pisaroiksi tai jääkiteiksi tiivistynyttä vesihöyryä. Maanpinnalta kohoava ilma jäähtyy noin 1 °C verran sataa metriä kohden. Kun nousussa lämpötila saavuttaa kastepisteen, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi, syntyy pilvi. Jos pilvessä on jääkiteitä, vesihöyry härmistyy kiteisiin, jotka voivat kasvaa isommiksi lumikiteiksi ja sataa alas lumena. - Cloud
on tietyn aineen määrä sekoittuneena ilmaan, veteen tai maahan. Aine voi olla kaasumainen, nestemäinen tai kiinteä. Määrä ilmaistaan yleensä suhteellisina osuuksina paino- tai tilavuusyksikköä kohden esimerkiksi prosentteina (%), promilleina (‰) tai miljoonasosina (ppm). Se voidaan ilmoittaa myös paino-yksiköissä, esimerkiksi mg/l. Suurten aerosolihiukkasten osalta voidaan usein antaa hiukkasten lukumäärä tilavuusyksikössä. - Concentration
ovat maapallon ilmakehän yleiseen tuulijärjestelmään kuuluvia pysyväistuulia, kuten pasaatit ja länsituulet. - Planetary winds
on aurinkokunnan planeettoja tutkiva tieteenala. - Planetology
on ionisoitunutta kaasua. Se koostuu positiivisista ioneista ja negatiivisistä elektroneista. Plasma on kokonaisuudessaan sähköisesti neutraali, mutta johtaa hyvin sähköä. Sähkö- ja magneettikenttä vaikuttavat sen liikkeisiin. Maapallon lähiavaruudessa aurinkotuuli on plasmaa. - Plasma
on Pohjois-Atlantin merivirtajärjestelmä, jossa lämmintä merivettä virtaa pohjoiseen ja kylmää etelään. Yksi merkittävimmistä osista Pohjois-Atlantin kiertoliikettä on Golfvirta ja sen jatke Pohjois-Atlantin virta, joka tuo lämmintä merivettä Atlantin trooppisista osista Jäämerelle ja lämmittää siten myös mm. Pohjois-Eurooppaa.
kts.NAO - North-Atlantic Oscillation
tai napapyörre on ilmakehään napa-alueille talvisaikaan syntyvä 10-80 km korkeudelle napoja kiertävä koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Sen reunat ulottuvat suunnilleen leveysasteelle 60. Napapyörrettä kiertävät rajut tuulet, joiden nopeus on jopa 100 m/s. Napapyörteellä on tärkeä merkitys napaseutujen otsonikadon muodostumiseen, koska napapyörteen sisällä oleva ilma jäähtyy voimakkaasti eikä ole vuorovaikutuksessa muiden ilmamassojen kanssa. Tällöin otsonia tuhoavat kemialliset reaktiot toimivat tehokkaimmin. Pohjoisen napa-alueen (arktika) napapyörre ei ole yhtä pysyvä kuin eteläisen pallonpuoliskon pyörre. Tästä johtuen pohjoisen pallonpuoliskon otsonikato ei ole niin laaja-alainen ja syvä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. - Polar vortex
muodostuu vyöhykkeelle, missä kylmä, polaarinen merellinen ja lämmin keskileveysasteiden merellinen ilmamassa kohtaavat. Siihen muodostuu matalapaineita säärintamineen. - Polar front
esiintyvät nimensä mukaisesti talvella polaarialueiden stratosfäärissä 15–25 km korkeudella. Polaaristratosfääripilvet voidaan jakaa kahteen tyyppiin vesihöyryn härmistymislämpötilan mukaan. Härmistymislämpötilaa (noin –85 °C) kylmemmissä olosuhteissa esiintyy jääkidepilviä eli helmiäispilviä, jotka ovat pastellinsävyisiä. Lähes värittömiä polaaristratosfääripilviä voi esiintyä vielä jopa 7 °C härmistymislämpötilaa lämpimämmissä olosuhteissa.
Kun stratosfäärin lämpötila on –78 °C ... –85 °C polaaristratosfääripilvien, pilvipartikkelit voivat olla nestemäisiä (typpihappo, vesi ja rikkihappo) tai kiteisiä (typpihappo ja vesi). Nämä pilvet näkyvät vaalean tai keltaisen utumaisena ja ovat huomattavasti vaikeammin havaittavissa kuin värikkäät helmiäispilvet. Polaaristratosfääripilvet voi joskus sekoittaa myös harsopilveen. Ero troposfäärissä esiintyvien harsopilvien ja polaaristratosfääripilvien välillä on se, että polaaristratosfääripilvet näkyvät myös auringon laskun jälkeen, koska ne ovat korkeammalla ilmakehässä.
Polaaristratosfääripilvet lisäävät otsonikatoa sekä vapauttamalla klooria että poistamalla typpihappoa ilmakehästä. Vapautunut kloori tuhoaa tehokkaasti otsonia. Tilanteessa, jossa ei ole polaaristratosfääripilviä, typpihappo voi reagoida kloorin kanssa, jolloin otsonikato pysähtyy.
Kovaksi ja tiiviiksi polkeutunut lumikerros, jollainen tyypillisesti muodostuu jalankulkuväylille ja autoteille, jos niitä ei aurata lumisateen jälkeen. - Hard compressed snow layer
on selkeä tai pilvinen, mutta sateeton säätila. - Dry weather
on pitoisuusmitta, tilavuuden miljoonasosa ("parts per million"). Sitä käytetään hyvin pienten pitoisuuksien mittana. ppm on prosentin kymmenestuhannesosa. Esimerkiksi maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tällä hetkellä noin 400 ppm. - Parts per million
on esimerkiksi jäätiköistä, merenpohjan kerrostumista puun vuosilustoista mitattuja suureita, joiden avulla voidaan epäsuorasti selvittää maapallon ilmastollista historiaa (paleoklimatologia) jopa miljoonia vuosia ajassa taaksepäin. Sana proksi tulee latinakielen sanasta "proximus", joka tarkoittaa lähellä olemista. Niinpä esimerkiksi puiden vuosilustot eivät suoraan anna lämpötiloja, mutta ovat niihin läheisesti verrannollisia. - Proxy data
on aika, jonka kuluessa radioaktiivisen aineen määrä vähenee puoleen radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Tällöin puolet aineesta on muuttunut muuksi aineeksi. Jokaisella radioaktiivisella aineella on sille ominainen puoliintumisaika. Esimerkiksi radon-kaasun puoliintumisaika on noin 4 päivää, mutta uraani-235 satoja miljoonia vuosia. - Half-life
on hetkellinen tuulen nopeus, joka ylittää tuulen nopeuden 10 minuutin keskiarvon. - Gust
on ennuste, jossa ennustetaan nykyistä säätä myös tulevaisuuteen. Tämä on yksinkertaisin sääennuste, joka voidaan tehdä. Nykyiset säämallit ja monimutkaisemmat laskentamenetelmät tuottavat kuitenkin huomattavasti luotettavampaa sääennustetta. - persistence forecast
(merellä tai järvellä) Etäisyys rantaan havaintopaikalta tuulen tulosuunnassa, eli matka, jonka tuuli on saanut vapaasti kasvattaa aallokkoa.
on trooppisilla tai subtrooppisilla leveysasteilla esiintyvä myrsky. Esiintymispaikasta riippuen sitä kutsutaan hurrikaaniksi tai taifuuniksi. Pyörremyrsky on voimakas matalapaine, jossa tuulet kiertävät spiraalimaisesti myrskyn keskustaa. Trooppisen pyörremyrskyn keskimääräinen elinaika on noin viikko. Kun pyörremyrskyn suurin tuulen nopeus ylittää 33 m/s sitä sanotaan hirmumyrskyksi. - Hurricane
on ihmisen toiminnasta johtuva aineen tai energian ei-toivottu siirtymä lähteestä ympäristöön. Tunnetuimpia päästölajeja ovat teollisuuden ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasut. - Emission
Atomiytimien hajoaminen ja siihen liittyvä säteily, jota on kolmea lajia. Alfa-hiukkaset ovat helium-ytimiä, jotka pystyvät etenemään ilmassa vain senttimetrejä. Beeta-hiukkaset ovat elektroneja, jotka etenevät muutamia metrejä, ja gammasäteily etenee sadan metrin luokkaa. Yleisin luonnon radioaktiivisuuden lähde ilmassa on uraanin hajoamistuote radon-222. Ilmatieteen laitos seuraa ilman radioaktiivisuutta Suomen alueella jatkuvasti rekisteröivillä mittalaitteilla. - Radioactivity
Radiokeli eli radiosää viittaa olosuhteisiin, jotka vaikuttavat radiosignaalin etenemiseen ilmakehässä. Radiokelin hyvyyteen tai huonouteen vaikuttavat eri tekijät riippuen käytetystä aallonpituudesta. Radioamatöörien suosimilla aallonpituusalueilla kuuluvuus pitkillä etäisyyksillä perustuu signaalin kulkuun ionikehän kautta, joten radiokelin määrää ionikehän tila, joka vaihtelee vuorokaudenajan ja Auringon aktiivisuuden mukaan. TV-lähetyksiä puolestaan häiritsee toisinaan ilmakehän alaosan lämpötila- ja kosteusjakauman muodostama poikkeuksellinen radiokeli. - Radio propagation conditions
tapahtuu siten, että nostetaan joukko mittareita (lämpötila-, kosteus- ja painemittarit) ja radiolähetin kaasupallon avulla yläilmoihin. Radiolähetin lähettää tiedot vastaanottoasemalle ja näin saadaan tietoa säätilasta eri korkeuksilla (yleensä 25 - 30 km saakka). Tuulen suunta ja nopeus saadaan seuraamalla pallon liikkeitä. Ilmatieteen laitos tekee päivittäin radioluotauksia kahdella asemalla: Jokioisissa ja Sodankylässä. - Radiosonde
Rajuilma tarkoittaa voimakkaan kuuropilven aiheuttamaa säätilannetta, johon liittyy vahinkoa aiheuttavaa salamointia, rankkaa sadetta, ukkospuuskia, rakeita tai trombeja. Yksittäisessä rajuilmassa voi esiintyä yksi tai useampi edellä mainituista sääilmiöistä. Rajuilma voi kestää yksittäisellä paikalla muutamasta minuutista jopa muutamaan tuntiin. Tyypillisesti vahinkoja ja vaaraa voi aiheutua, jos tuulenpuuskat ylittävät rajuilmassa 15 m/s, rakeiden koko ylittää 2 cm tai vettä sataa alle tunnissa vähintään 20 mm. Jo yksittäinen salamanisku pilvestä maahan voi aiheuttaa vahinkoja. Salamointi voidaan luokitella rajuksi, jos maahan iskeviä salamoita havaitaan yli 25 kpl 100 neliökilometrin alueella.
ovat ilmakehän yläosan (ionosfäärin) valoilmiö noin 100 km:n korkeudesta ylöspäin. Niitä syntyy napa-alueilla magneettisten napojen ympärille sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Revontulivalo syntyy, kun aurinkotuulen hiukkaset maapallon magneettikentän ohjaamina ja sähkökenttien kiihdyttäminä törmäävät happi- ja typpimolekyyleihin. Törmäyksessä syntyy revontulivaloa, joka on tyypillisesti kellanvihreää tai punaista. Suomessa Ilmatieteen laitos on kuvannut revontulia erikoiskameroilla vuodesta 1957. - Northern lights, aurora
on soikionmuotoinen alue maapallon magneettisten napojen ympärillä, missä esiintyy aina revontulia. Se on keskimäärin noin 2000 km etäisyydellä magneettisesta navasta. Ovaali laajenee ja supistuu pohjois-eteläsuunnassa magneettisen aktiivisuuden mukaan. Keskimäärin ovaalin eteläosat ovat öiseen aikaan Suomen Lapin yläpuolella. Pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon ovaalit ovat keskenään lähes symmetriset - Auroral Oval
ks. Säärintama
Räjähdysmäinen energianpurkaus Auringon pinnalla. Roihupurkauksessa vapautuu runsaasti sähkömagneettista säteilyä erityisesti näkyvää valoa lyhyemmillä aallonpituuksilla. Myös suurienergiaisia hiukkasia voi syntyä. Suuriin roihuihin liittyy toisinaan koronan massapurkaus. – (Solar) flare
ovat ilmakehän ja valtamerien suuren mittakaavan (planetaariset tuulet) hidasta aaltoilua. Ilmakehässä Rossbyn aaltojen aallonpituus on tyypillisesti 4000 - 8000 km, valtamerissä satojen kilometrien luokkaa. Nimitys tulee ruotsalaisen meteorologin C.G. Rossbyn (1898-1957) mukaan, joka 1930-luvulla kehitti planetaaristen aaltojen teoriaa. - Rossby wave
tarkoittaa kylmässä ilmastossa esiintyvää ilmiötä, missä maan pintakerros jäätyy talvella. Mikäli routa ei sula kesälläkään, niin kyseessä on niin sanottu ikirouta (Permafrost). - Ground frost
muodostuu osittain sulaneista lumihiutaleista. - Wet snow, sleet
on käytöstä poistunut lämpötila-asteikko, missä 0 °R on veden jäätymispiste ja 80 °R sen kiehumispiste. R.A. de Réaumur (1683-1757) ranskalainen matemaatikko ja fyysikko. - Réaumur scale
on saasteista johtuva ympäristön pilaantuminen. Saastuneen maaperän, veden tai ilman fysikaaliset, kemialliset tai biologiset ominaisuudet ovat muuttuneet niin, että muutokset vaikuttavat niissä elävien eliöiden terveyteen, perimään ja hengissä säilymiseen. Saastumista on muun muassa maaperän tai veden happamoituminen. - Pollution
eli sateen määrä. Se on maahan sataneen veden määrä pinta-alaa ja aikaa kohden. Yleensä se ilmoitetaan millimetreinä pinta-alayksikköä kohden. Jos sadanta on yhdessä vuorokaudessa ollut 1 mm, se vastaa yhden millimetrin paksuista vesikerrosta neliömetriä kohden, ts. vettä on 1 litra. Suurin koskaan Suomessa mitattu vuorokautinen sademäärä on noin 200 mm. - Precipitation
muodostuu tiivistyneiden pilvipisaroiden kasvaessa liittymällä ja törmäämällä toisiinsa. Tätä edeltää riittävän suurten pilvipisaroiden muodostuminen jääkiteiden ja pienten nestemäisten pilvipisaroiden yhteisvaikutuksesta. Sadetta syntyy esimerkiksi matalapaineessa, jossa ilma on nousevassa liikkeessä. Sade voi olla kuuroittaista tai jatkuvaa. - Rain, precipation
on lyhytaikainen voimakas sade, joka tavallisesti tulee kuuropilvestä. Sadekuuron aikana voi esiintyä myös rakeita tai lunta. Voidaan puhua myös pelkästä kuurosta tai vesikuurosta. - Rain shower
syntyy, kun ukkospilven eri osien tai pilven ja maan välille syntynyt sähköjännite purkautuu äkillisesti. Kun ilma lämpenee ja laajenee nopeasti kuuman salaman (lämpötila ainakin 10 000 °C) vaikutuksesta, syntyy paineaalto, joka kuullaan ukkosen jyrinänä. Salama on sarja äärimmäisen lyhyin väliajoin toisiaan seuraavia purkauksia. Pilvestä maahan lyövä salama alkaa esisalamalla, joka saavuttuaan riittävän lähelle maata laukaisee vastasalaman, jonka jälkeen seuraa pääsalama. Esisalaman ja pääsalaman pareja eli osaiskuja voi olla yksi tai useampia. Keskimääräinen salamatiheys Suomessa on noin yksi osaisku tai puoli salamaa neliökilometrille vuodessa. Ilmatieteen laitos ylläpitää reaaliaikaista salamanpaikanninjärjestelmää, jolla nähdään salaman iskupaikat ja -ajat kaikkialla Suomessa. - Lightning
syntyy sadepisaroiden taittaessa auringonsäteet niiden tulosuuntaan nähden 42° kulmaetäisyydelle (pääkaari) tai 51° kulmaetäisyydelle (sivusateenkaari). Valo hajoaa pisaroissa eri väreiksi, jotka ovat sisältä ulospäin: violetti, sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen. Sivusateenkaaren värit ovat käänteisessä järjestyksessä. - Rainbow, Primary rainbow, Secondary rainbow
on aurinkokunnan taivaankappaletta kiertävä toinen kappale. Esimerkiksi Kuu on Maan satelliitti, mutta sanaa käytetään yleensä kuvaamaan ihmisen rakentamaa keinotekoista satelliittia, joka kiertää maapalloa tai toista planeettaa. Satelliitteja kutsuttiin aiemmin tekokuiksi. Satelliitista voidaan käyttää myös nimitystä avaruusluotain. Ensimmäinen keinotekoinen satelliitti lähetettiin Maata kiertämään vuonna 1957. - Satellite
koostuu yhdisteistä, joita muodostuu auringonvalon reagoidessa hiivetyjen ja typen oksidien kanssa. Niitä pääsee ilmaan autojen pakokaasuista ja teollisuuden päästöistä. Savusumu on ongelma suurkaupungeissa. Tunnetuin tapaus on USA:n Los Angeles ja Euroopassa Ateena. - Smog
sattuu vuoden aikana kaksi kertaa. Kesäpäivänseisaus on Juhannuksen tienoilla noin 21.6. Silloin on pohjoisella pallonpuoliskolla päivä pisimmillään, eteläisellä lyhimmillään. Käänteinen tilanne on joulun aikaan, jolloin on talvipäivän seisaus noin 22.12. - Solstice
tarkoittaa maapallon magneettikentän hidasta vuodesta toiseen tapahtuvaa suhteellisen tasaista muutosta, joka aiheutuu maapallon magneettikentän ytimessä (2900 km syvyydessä) tapahtuvista materiavirtauksista. Kokonaisuudessaan maapallon magneettikenttä heikkenee noin 0.1 % vuodessa. Suomessa esim. kompassineulan suunta muuttuu sekulaarimuutoksen vaikutuksesta noin 0,1 ° itäänpäin vuodessa. - Secular change
tapahtuu, kun ilmakehän molekyylit absorboivat valohiukkasen ja lähettävät sen välittömästi, mutta yleensä alkuperäisestä poikkeavaan suuntaan. Säteilyn aallonpituuden lyhetessä siroaminen on voimakkaampaa ja tapahtuu eniten kaikkiin suuntiin. Taivaan sinisyys on sironnutta auringonvaloa. - Scatter
on korkeus, jossa ilmanpaine (tai tiheys) on pienentynyt maanpinta-arvostaan tekijällä e (= 2,7). Se on maapallon ilmakehässä noin 8 km noin 80 km korkeuteen saakka. Jokaista 8 km korkeuden muutosta kohden paine pienenee noin 37 % - Scale Height
on nopeuden yksikkö, joka on erityisesti lento- ja laivaliikenteen käytössä. 1 solmu = 1852 m/h = 1 nm/h. Tässä nm (nautical mile) on meripeninkulma (1852 m), joka vastaa yhden kaariminuutin pituista matkaa maapallon pinnalla etelä-pohjoissuunnassa. Nopeus 10 solmua on siis noin 18,5 km/h. - Knot
on pieni mittalaite, joka tekee havaintoja ympäristöstään yleensä sellaisista kohteista, joista ei välitöntä mittausta ole muilla keinoin mahdollista tehdä. Avaruustutkimuksessa sondiksi sanotaan luotaimen mukanaan kuljettamaa pientä laitetta, joka mittaa esimerkiksi planeetan ilmakehän koostumusta. Meteorologisissa mittauksissa käytetään radiosondia (tai radioluotainta) ilmakehän suureiden pystyjakauman mittaamiseksi. Tärkein radiosondien valmistaja on Vaisala Oyj. - Sonde
ks. Ilmakehä
on olomuodon muutos, jossa kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi. Esimerkiksi keväällä voimakkaassa auringonpaisteessa lumi tai jää voi muuttua suoraan vesihöyryksi. Sublimaation vastakohta on härmistyminen. - Sublimation
on ilman sisältämän absoluuttisen kosteuden suhteellinen osuus (prosentteina) siitä vesimäärästä, mikä kyseisessä lämpötilassa voi enimmillään olla. - Relative humidity
on laaja-alaisten länsituulten vyöhykkeellä tavattava erittäin nopea, kapea ja pitkä tuulisysteemi. Pohjoisella pallonpuoliskolla suihkuvirtausten akseli on leveyspiirillä 30°N noin 12 km korkeudella, missä tuulen nopeus on tyypillisesti 40 m/s (= 144 km/h). Suihkuvirtausilmiön löytäjä on suomalainen meteorologi, akateemikko Erik Palmén (1898-1985). - Jet stream
Sulkukorkeapaine eli blocking-korkeapaine on pitkäikäinen ja hidasliikkeinen korkeapaine, jota matalapaineet joutuvat kiertämään. Se pysyy paikoillaan vähintään noin viikon verran. Sulkukorkeapaine tuo kesällä tyypillisesti pitkän hellejakson. Syksyä kohti mentäessä vahvankin korkeapaineen alueella pilvisyys ja sumut lisääntyvät, ja aurinko ei enää pääse paistamaan ja lämmittämään ilmaa. Talvella sulkukorkeapaineeseen liittyy Suomessa kireät pakkaset.
on yleisnimi ilmassa leijuville vesipisaroille. Sumua syntyy, jos ilman lämpötila laskee kastepisteeseen tai ilman kosteus nousee ja saavuttaa kyllästystilan. Ilmiötä kutsutaan sumuksi, jos näkyvyys on alle kilometrin, uduksi jos näkyvyys on 1-10 km. - Fog, mist
Harmaa, useimmiten piirteetön pilvikerros, joka on hyvin lähellä maanpintaa. Sumupilvestä voi sataa tihkua tai lumijyväsiä. - Stratus (St)
vallitsee talvella, jos ilman lämpötila nousee nolla-asteen yläpuolelle. - Thaw
eli suolapulssi on Pohjanmeren pintaveden voimakas sisäänvirtaus ltämereen. Suolavesipulssin aikana Itämereen työntyy lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200–300 km³ runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä Tanskan salmien kautta. Runsassuolainen vesi etenee pitkin Itämeren pohjia ja sekoittaa vettä myös meren syvissä osissa halokliinin alapuolella, jonne tuulen ja lämpötilavaihteluiden aikaansaama sekoittuminen ei normaalisti yllä. Suolavesipulssin tuloa edeltävät Pohjanmeren pitkäkestoiset länsimyrskyt ja Itämeren matala vedenkorkeus. Suolavesipulssien tulo on epäsäännöllistä, eikä sitä tapahdu joka vuosi.
on erittäin voimakas ja pitkäikäinen (tunteja) yhden nousu- ja kahden laskuvirtausalueen ukkospilvi, joka saa salamoinnin lisäksi aikaan rajuja sääilmiöitä: rakeita, tornadoja ja syöksyvirtauksia. Se syntyy hyvin epävakaassa tilanteessa, missä tuulen suunta muuttuu nopeasti alhaalta ylöspäin. Tuulen nopeus voi ylittää 30 m/s. - Supercell
Suomen ympäristökeskus SYKE on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tutkii ja arvioi ympäristön tilan muutoksia ja niihin vaikuttavia toimenpiteitä sekä muutosten taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. SYKE on perustetty vuonna 1995 ympäristöministeriön alaisuuteen. Työntekijöitä on noin 600. - The Finnish Environment Institute
on polaaririntamassa syntyvä liikkuva matalapaine, jossa tuuli kiertää pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään matalan keskuksen ympärillä. Eteläisellä pallonpuoliskolla tuulen suunta on vastakkainen. Trooppisilla alueilla lähinnä Intian valtameren piirissä sykloni, tarkemmin trooppinen sykloni, viittaa trooppiseen hirmumyrskyyn. - Cyclone, Tropical cyclone
havaintoverkosto tarkoittaa kansainvälisesti sovittuja samanaikaisia säähavaintoja ilmakehän eri ominaisuuksista. Synoptinen sääkartta esittää näistä havainnoista lasketut matala- ja korkeapainejärjestelmät sekä muut säätiedot omilla symboleillaan havaintoverkoston alueella. - Synoptic
on ukkospilvestä alaspäin syöksyvä voimakas kylmä ilmavirtaus, joka maan- tai vesipinnan kohdatessaan kääntyy vaakasuoraksi. Tuulen nopeus voi yltyä jopa 50 m/s, mutta ilmiö harvoin kestää muutamaa minuuttia pitempään. Suomessa mahdolliset metsätuhot rajoittuvat suhteellisen pienelle alueelle. - Downburst
on sähkö- ja magneettikenttien aaltoliikettä, jonka etenee valonnopeudella (tyhjiössä noin 300 000 km/s). Se jaetaan useisiin alalajeihin aallonpituutensa mukaan. Silmin näkyvän valon aallonpituus on noin 400-700 nm (nanometriä). Jos aallonpituus on hieman lyhyempi kuin näkyvällä valolla, kyseessä on ultraviolettisäteily (UV). Aallonpituuden edelleen lyhentyessä saavutetaan röntgen- ja gammasäteily (0,01-10 nm). Näkyvää valoa pitempiaaltoiset sähkömagneettisen säteilyn lajit ovat infrapunasäteily, mikroaallot ja radioaallot. Aallonpituuden sijasta säteilyn ominaisuuksien kuvaamiseen voidaan käyttää taajuutta, joka ilmoitetaan hertseinä (Hz). Yksi hertsi on yksi värähdys sekunnissa. Taajuus on kääntäen verrannollinen aallonpituuteen. Kvanttifysiikassa sähkömagneettisen säteilyn ajatellaan koostuvan massattomista valohiukkasista eli fotoneista. Mitä suurempi säteilyn taajuus, sitä suurempi yksittäisen fotonin energia. - Electromagnetic radiation
Kaikki kappaleet säteilevät jatkuvasti lämpöä ympäristöönsä ja myös vastaanottavat lämpösäteilyä ympäristöltään. Yleensä tuleva ja lähtevä lämpösäteily ovat likimain tasapainossa. Kuitenkin pilvettömänä yönä taivaalta tulee huomattavasti vähemmän lämpösäteilyä kuin maanpinta säteilee taivaalle. Silloin maanpinta ja taivasalla olevat esineet, erityisesti niiden vaakasuorat pinnat, jäähtyvät selvästi ilman lämpötilaa kylmemmiksi. - Radiative cooling
Ilmastosysteemiin imeytyvän auringonsäteilyn ja Maasta avaruuteen poistuvan pitkäaaltoisen säteilyn erotusta kutsutaan Maan säteilytaseeksi. Tämän taseen muutos on ilmastomuutoksen säteilypakote. Se voi aiheutua sekä lyhytaaltoisen että pitkäaaltoisen säteilyn muutoksista. Edellisessä tapauksessa kyseessä voi olla Auringosta tulevan säteilyn vaihteluista. Jälkimmäisen tapauksen aiheuttaa esimerkiksi ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien muutos. Kaikista kasvihuonekaasuista hiilidioksidi aiheuttaa noin 60 % kokonaissäteilypakotteesta - Radiative forcing
on säämuuttujien (lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus- ja suunta, ilman kosteus jne.) tila määrätyssä paikassa tiettynä hetkenä. - Weather
on ilmakehän tulevan tilan arvio eri pituisina aikaväleinä. Ennusteessa annetaan tietoja lämpötilasta, tuulesta, ilmanpaineesta, kosteudesta sateen todennäköisyydestä jne. eri alueille. Tyypillisin ennusteväli on 12-48 tuntia. Pisimmät luotettavat ennusteet ovat 5-10 päivää. Ennuste perustuu tavallisesti ilmakehän liikkeitä hallitsevaan tietokonemalliin, joka laskee säätekijöiden arvot ennustevälille lähtien niiden havaituista nykyarvoista. Yleisöä varten tietokone-ennusteen muokkaa meteorologi. - Weather Forecast
näyttää tärkeimmät meteorologiset suureet (lämpötila, ilmanpaine, tuulen suunta ja nopeus, matala- ja korkeapainealueet, säärintamat jne.) tiettynä aikana tietylle alueelle. Kartassa esimerkiksi saman ilmanpaineen alueet yhdistetään viivalla, niin sanotulla isobaarilla. - Weather Map
on puolustusvoimissa varusmies, joka on koulutettu tykistön ballistiikan säätehtäviin ja ilmavoimissa lentosääpalvelutyöhön. Koulutusta annetaan myös sääaliupseerin tehtäviin. Nykyisin koulutus tapahtuu Niinisalossa ja kestää nelisen viikkoa. - Weatherman
on kahden ominaisuuksiltaan erilaisen ilmamassan rajapinta. Kylmän säärintaman yhteydessä ilmamassa tunkeutuu kiilan tavoin lämpimän alle, lämpimän säärintaman yhteydessä lämpimämpi ilmamassa kohoaa alle kiilamaisena jäävän kylmemmän ilmamassa yläpuolelle. Kylmään rintamaan liittyy voimakkaita kuuro- ja ukkospilviä ja puuskaista tuulta, lämpimään rintamaan tasaisia tuulia. - Weather front
on joko geostationäärinen tai naparatainen. Edelliset kiertävät maapalloa päiväntasaajan tasossa samaa vauhtia kuin maapallokin noin 36 000 km korkeudella (esim. Meteosat). Jälkimmäiset kulkevat lähes napojen kautta kulkevaa rataa tyypillisesti 850 km korkeudella. Satelliiteissa on näkyvän valon ja infrapunasäteilyn mittareita. Edellisen rekisteröinneistä voidaan päätellä pilvisyyden määrä ja jälkimmäisen tuloksista lämpötila. - Weather satellite
oli Ilmatieteen laitoksen päärakennus Helsingin Kaisaniemessä (Vuorikatu 24 A) 1966-2005. Nykyinen toimitalo - Dynamicum - sijaitsee Kumpulassa. - Weather House
Säätsunamiksi tai meteotsunamiksi kutsutaan nopeita vedenkorkeusvaihteluita, jotka aiheutuvat useimmiten ilmakehän ja merenpinnan välille syntyvästä ilmapaineeseen perustuvasta vuorovaikutuksesta. Siinä meren päällä esimerkiksi ukkosrintamaan liittyvä jyrkkä ilmanpaineen muutos siirtää energiaa ilmakehästä mereen kasvattaen meressä samalla nopeudella liikkuvaa tsunamia eli tulva-aaltoa. Säätsunamit ovat harvinaisia ja niiden tuhot ovat selvästi maanjäristysten aiheuttamien tsunamien tuhoja vähäisempiä. Suurimmat havaitut säätsunamit ovat synnyttäneet usean metrin korkuisia aaltoja. Säätsunameja on havaittu matalilla merialueilla eri puolilla maapalloa, Euroopassa tunnettuja esiintymispaikkoja ovat mm. Baleaarien saaret ja Adrianmeren rannikko Välimeressä. Suomessakin niitä on havaittu. Aallonkorkeus on ollut suurimmillaan noin metrin. - Meteotsunami
on mikroaaltotutka, joka mittaa kuinka suuri osa lähetetystä signaalista heijastuu takaisin ja milloin. Mikroaallot heijastuvat sadepisaroista ja lumihiutaleista. Signaalin palaamiseen menevä aika kertoo kuinka kaukana tutkasta kaiun aiheuttanut kohde on. Lisäksi heijastuksen aiheuttajan liikenopeus saadaan selville tutkasäteiden vaihe-erosta Doppler-periaatteella. Kun antennia käännetään eri suuntiin, saadaan kartta siitä, missä sataa. Ilmatieteen laitos ylläpitää kahdeksan säätutkan verkostoa, joiden näkökenttä kattaa lähes koko Suomen. Tutkaverkon uusiminen aloitettiin vuonna 2009. Uudet tutkat toimivat kaksoispolarisaatiotutkina, jotka antavat aikaisempaa tarkempaa tietoa sateen ominaisuuksista. - Weather radar
Tyynenmeren länsiosassa esiintyvä trooppinen hirmumyrsky.
Talvisten olosuhteiden (lumisadetta ja pakkasta) paluu termisen kevään alkamisen jälkeen.
sattuu vuoden aikana kaksi kertaa. Silloin on päivä ja yö kestoltaan yhtä pitkät kaikkialla maapalloa. Kevätpäiväntasaus on noin 21.3. ja syyspäiväntasaus on noin 22.9. - Equinox
ks. Keskivesi.
eli konvektionosto syntyy auringon lämmittämän ilmapatsaan noustessa ylöspäin. Tällaisia tilanteita esiintyy erityisesti aurinkoisina kesäpäivinä mantereella. Termiikkivirtausta käyttävät hyväkseen purjelentokoneet ja suuret linnut. - Thermic Convection
määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Termisen talven alkaessa vuorokauden keskilämpötilan on alitettava pysyvästi 0°C sekä päättyessä ylitettävä pysyvästi 0°C. Terminen kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi +10°C, ja päättyy, kun se alittaa pysyvästi +10°C. Termisen kevään ja syksyn aikana vuorokauden keskilämpötila on 0 ja +10 asteen välillä. Suomessa termisistä vuodenajoista pisin on talvi ja lyhyin kevät. - Thermal seasons
Lämpötilan harppauskerros eli vyöhyke, jossa meri- tai järviveden lämpötila muuttuu paljon lyhyellä matkalla syvyyssuunnassa. Itämeressä termokliini muodostuu keväällä pintaveden lämmitessä 10–20 metrin syvyyteen ja katoaa syksyllä. Kesän aikana termokliini estää pintavettä sekoittumasta syvempien kerrosten kanssa; talvella vesi pääsee sekoittumaan halokliiniin asti. - Thermocline
ks. ilmakehä
Kirkas teräsjää muodostuu suoraan vedestä. Se on tumman sinertävää, lasimaista ja yleensä suurikiteistä. Jään kantokyky mitataan aina teräsjään mukaan. Pienin kantava teräsjään paksuus on yksin kulkevalle ihmiselle vähintään viisi senttiä.
syntyy, kun vesipisarat ovat tiheässä ja tavallista pienempiä (halkaisijaltaan 0.2 - 0.5 mm), jolloin niiden liike seuraa ilmavirtojen liikkeitä. Puhutaan jäätävästä tihkusta (Freezing Drizzle), kun talvella tihkusade osuessaan maanpintaan jäätyy siihen ohueksi kerrokseksi. - Drizzle
eli tiivistymisvana on lentokoneen perään syntyvä keinotekoinen pilvi. Lentopolttoaineen palamistuotteet ovat hiilidioksidi ja vesihöyry, joten lentokoneen pakokaasu on kosteaa. Kun pakokaasu jäähtyy ympäröivän ilman lämpötilaan, sen kosteudensitomiskyky pienenee, ja ylimääräinen kosteus tiivistyy jääkiteiksi. Pakokaasun epäpuhtaudet voivat auttaa kiteiden muodostumista toimimalla tiivistymisytiminä. Jos ympäröivä ilma on kuivaa, jääkiteet haihtuvat nopeasti, mutta sopivissa oloissa ne voivat säilyä tunteja.
Jotta tiivistymisjuova syntyisi, lentokoneen on siis lennettävä riittävän kylmässä eli riittävän korkealla, ja jotta juova olisi pitkäikäinen, ilman suhteellisen kosteuden tuolla korkeudella on oltava lähellä sataa prosenttia. - Condensation trail (Contrail)
on nopeasti (ainakin 18 m/s) pyörivä ilmapilari halkaisijaltaan tyypillisesti muutamista kymmenistä metreistä satoihin metreihin. Jos ilmapilari on kosketuksessa maahan tai veteen, se imaisee irtoainesta mukaansa, jolloin syntyy pilvestä alaspäin työntyvä suppilomainen torvimuodostelma. Merialueilla sitä kutsutaan vesipatsaaksi. Tornadon elinaika on yleensä muutamia minuutteja, mutta joskus se kestää jopa tunnin. Nimitystä tornado käytetään erityisesti Pohjois-Amerikassa. Suomessa ja monissa Euroopan maissa tavattavia tornadoja kutsutaan trombeiksi. - Tornado
on hiukkasen kulkema reitti eli ratakäyrä. Yhdestä pisteestä lähtevän tai saapuvan kaasun tai hiukkasen trajektori voidaan laskea, kun tuulet tunnetaan. Trajektorilaskuilla on tärkeä merkitys arvioitaessa vaarallisten aineiden (esim. radioaktiivinen päästö) kulkeutumisreittiä eri säätilanteissa. - Trajectory
on raju, paikallinen, suppea-alainen ja kestoltaan yleensä lyhyt paikallinen myrskypyörre, joita Suomessa tavataan kesäisin. Trombi syntyy yleensä ukkospilven yhteyteen. Pilven alapuolelle muodostuu sekä vaaka- että pystypyörteisyyttä, jotka yhdistyvät laajaksi pyörrepatsaaksi. Trombissa ilma pyörii nopeasti pystyakselinsa ympäri. Trombin pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa, mutta voi yltyä jopa hirmumyrskyksikin. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa trombit ovat voimakkaampia ja niitä kutsutaan tornadoiksi. - Tornado
Trooppisella merialueella syntyvä voimakas matalapaine, johon liittyy rankkasateita ja myrskytuulia (yli 33 m/s). Trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan Amerikan mantereen kahden puolen hurrikaaneiksi, läntisellä Tyynellämerellä taifuuneiksi ja Intian valtamerellä sykloneiksi.
on troposfäärin ja stratosfäärin rajapinta, joka on navoilla noin 8 km ja päiväntasaajalla noin 18 km korkeudella. Tropopaussiin päättyy ilmakehän lämpötilan lasku. Stratosfäärissä lämpötila pysyy melko vakiona UV-säteilyn absorptiovaikutuksesta otsonikerroksessa. - Tropopause
Ilmakehän alin kerros maanpinnalta tropopaussiin. Troposfäärissä lämpötila laskee ylöspäin noustaessa. Sen korkeus on navoilla noin 8 km ja päiväntasaajalla noin 12 km. Ks. myös ilmakehä.
eli skintillaatio on tähtien valon voimakkuuden epäsäännöllinen vaihtelu. Se johtuu ilmakehän pyörteisyydestä, joka ohjaa tähden valonsäteet hieman eri suuntiin aiheuttaen niiden tuikkimista. - Scintillation
on ilman (tai muun kaasun tai nesteen) pyörteily, joka aiheuttaa muun muassa tuulen puuskaisuuden. - Turbulence
on ilman virtausta paikasta toiseen. Tuulen ominaisuuksiin kuuluvat nopeus ja suunta. Tuulen suunnaksi sanotaan sitä ilman suuntaa, mistä päin tuuli puhaltaa. - Wind
eli tykkylumi on puun latvukseen kasaantuva raskas lumikerrostuma, joka aiheuttaa usein lumituhoja puustossa erityisesti vaaraseutujen lakialueilla. - Crown snow-load
Typen oksidit ovat typen ja hapen kemiallisia yhdisteitä, joita on useita.
Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävin on dityppioksidi eli ilokaasu eli typpioksiduuli N₂O. Sitä syntyy lähinnä maa- ja metsätalouden prosesseissa. Noin 6 % kasvihuonekaasujen säteilypakotteista tulee ilokaasusta.
Ilmanlaadun kannalta merkittäviä ovat typpimonoksidi NO ja typpidioksidi NO₂. Niistä käytetään usein myös yhteisnimitystä NOₓ. Typpimonoksidia syntyy moottoreissa ja lämmityksessä, runsaimmin dieselmoottoreissa. Se hapettuu ilmassa otsonin vaikutuksesta nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on kaasumainen ympäristömyrkky, jolla on keskeinen osuus kaupunkien savusumuilmiön muodostumisessa. - Nitrogen oxide
on ilmakehän yleisin kaasu (N₂). - Nitrogen
on lyhennys sanoista Unidentified Flying Object eli suomeksi tunnistamaton lentävä esine, jolle havaitsijat tai asiantuntijat eivät ole pystyneet antamaan luonnollista selitystä. Valtaosa näistä havainnoista ovat lentokoneita, tekokuita, lintuja ja muita lentäviä esineitä, ilmakehän valoilmiöitä tai tähtitieteellisiä ilmiöitä. Havainnot on usein tehty tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa. Ilmiöt jäävät tunnistamatta useimmiten puutteellisten (tai jopa vääristeltyjen) havaintojen vuoksi. - Unidentified Flying Object
Kun ukkospilvi sähköistyy niin paljon, että sen varaukset purkautuvat salamoina, pilvestä on tullut ukkospilvi. Ukkonen voidaan ilmiönä määritellä salamoiden esiintymiseksi. Ukkonen viittaa myös salamoiden tuottamaan ääneen. Ukkonen on myös ajallisesti ja paikallisesti rajoitettu tapahtuma, johon liittyy pilven tai yhtenäisen pilvirykelmän kehittyminen, salamointi ja laantuminen. - Thunder, thunderstorm
on puhekielessä ja sanomalehdissä käytetty nimitys voimakkaasta ukkosesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosmyrsky-sanaa tulisi välttää, jotta ei syntyisi sekaannusta virallisten myrskyvaroitusten (kun tuulen nopeuden arvioidaan ylittävän 21 m/s) kanssa. - Thunderstorm
Kuuropilveä kutsutaan usein ukkospilveksi silloin, kun siinä esiintyy ukkosta. Kyseessä on suurimmillaan lähes koko troposfäärin korkuinen usein tornimainen pilvi, jolla on kehityksen alkuvaiheessa kukkakaalimainen huippu. Ikääntyessään kuuropilven huippu muuttuu monesti kuituiseksi ja leviää tasaisena alasimen muotoisena pilvenä ylätuulten suuntaan. Pilven sisällä tapahtuvat ilmavirtaukset kuljettavat vesipisaroita ja jääkiteitä ylös ja alas. Sähköisiä varauksia syntyy pilveen pienten jääkiteitten törmätessä pilvessä oleviin lumirakeisiin. Tuolloin pilveen syntyy positiivisia ja negatiivisia sähkövarauksia. Koska varaukset ovat kuitenkin pilven eri kohdissa, syntyy pilven eri osien ja maanpinnan väliin varausten välille jännite-ero, joka purkautuu äkillisesti salamaniskuna. Salamoista noin 80 % on pilven sisällä tapahtuvia purkauksia, ja noin 20 % lyö pilvestä kohti maata. - Cumulonimbus cloud
(UV) on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus (L) on lyhyempi kuin näkyvän valon, 10 - 400 nm (nanometriä). UV-säteily jaetaan vielä osiin UVC, L < 280 nm, UVB, 280 nm < L < 315 nm ja UVA 315 nm < L < 400 nm. Suurin osa Auringon UV-säteilystä imeytyy stratosfääriin. Biologisen elämän kannalta vaarallisin aallonpituuskaista on UVB. - Ultraviolet radiation
Pitkistä, ohuista valkoisista kuiduista muodostuneita pilviä, jotka muistuttavat usein koukkuja, raitoja tai kalanruotomaisia rakenteita. Untuvapilvet koostuvat jääkiteistä ja kuuluvat yläpilviin. - Cirrus cloud
on niin sanottu maailmanaika eli paikallinen kellonaika nollameridiaanilla (Greenwichin meridiaani). Suomessa talviaika on 2 tuntia edellä UTC:stä ja kesäaika 3 tuntia. UTC:tä käytetään samanaikaisissa geofysikaalisissa havainnoissa eri puolilla maapalloa. - Universal Time Coordinated
Ohutta sumua, jossa näkyvyys on 1–10 km.
ultraviolettisäteilyn lyhenne.
eli UVI ilmoittaa auringon haitallisen ultraviolettisäteilyn (UV) tehon yhdellä kokonaisluvulla ilman ylärajaa olevalla asteikolla. UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua kun UV-indeksi ylittää arvon 3. UVI:n arvo 6 ja sen ylittävät arvot tarkoittavat voimakasta ja 8 ja siitä ylöspäin hyvin voimakasta säteilyä. Keskikesällä ja keskipäivällä UV-indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa pilvettömänä päivänä 5 - 6 välillä. - UV-Index
on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Keskeiset asiakasryhmät ovat ilmatieteen laitokset, tutkimuslaitokset, puolustusvoimat, lento- ja tieliikenneviranomaiset, luonnonvaroja valvovat viranomaiset, vakuutusyhtiöt ja energialaitokset sekä teollisuus. Vaisala on maailmanlaajuinen markkinajohtaja yläilmahavainnoissa, lento- ja tiesääjärjestelmissä sekä ammattikäyttöön tarkoitetuissa suhteellisen kosteuden ja barometrisen paineen mittauslaitteissa. Yhtiöllä on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Japanissa ja Australiassa. Yhtiö on perustettu vuonna 1944 ja sen henkilöstön määrä on noin 1200. Vaisala Oyj:n perusti Prof. Vilho Väisälä.
ovat kesäöinä pohjoisella taivaalla auringonlaskun jälkeen havaittavia kirkkaita harsomaisia pilvimuodostelmia. Ne koostuvat mesosfäärissä noin 80 km:n korkeudella leijailevista jääkiteistä. Näissä erittäin kylmissä oloissa (alle -120 °C) tiivistyy pieniä jääkiteitä (noin 0,3 μm) pienten pölyhiukkasten ympärille. Pilvet ovat ohuita, vain 0,5 - 2 km, mutta laajuudeltaan jopa moninkertaisesti Suomen pinta-alaa suurempia. - Noctilucent clouds
ilmoittaa valolähteiden valomäärän. Sen mittana käytetään luksi-yksikköä (lx) siten, että yksi luksi (joskus kirjoitetaan lux) vastaa 0,00146 watin säteilytehoa neliömetriä kohden mitattuna säteilyn aaltopituuden 555 nanometrin kohdalta.
Muutamia luksi-arvoja: suora auringonvalo 100 000 lx, kirkas päivänvalo 10 000 lx, hämärä 10 lx, täysikuu 0,1 lx, normaali sisävalaistus 100 lx. - Amount of light
Alue, jolta vedet virtaavat puheena olevaan vesistöön (esim. järveen tai mereen).
on ilmakehän kasvihuoneilmiöstä johtuva pitkäaaltoinen lämpösäteily, joka kohdistuu maanpintaan, sen lähteinä ovat pilvet ja kasvihuonekaasut (lähinnä vesihöyry ja hiilidioksidi). Paikallisesti vastasäteily riippuu voimakkaasti lämpötilasta ja kosteudesta, mutta maapallon laajuisessa keskiarvossa se on mittausten mukaan noin 330 wattia neliömetriä kohden. Vastasäteilyn voimakkuutta seurataan sääsemilla yleisesti erityisellä lämpösäteilymittarilla. - Counterradiation, Backradiation
Meren tai järven pinnan korkeus maan suhteen. Merenpinnan vedenkorkeus ilmoitetaan yleisimmin suhteessa teoreettiseen keskiveteen ja sitä mitataan mareografeilla.
Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat sääolot, erityisesti tuuli ja ilmanpaineen vaihtelut. Vuoroveden merkitys on vähäinen. Suomen rannikolla vedenkorkeus vaihtelee enimmillään hieman yli 3 metriä, vaihteluiden suuruus riippuu paikkakunnasta.
Tasainen harmaa pilvikerros, jonka alaraja on 2–5 km korkeudessa. Aurinko häämöttää usein himmeästi verhopilven läpi. Verhopilvi on ohuempi kuin laaja sadepilvi mutta paksumpi kuin harsopilvi. - Altostratus (As)
on ilmastotutkimuksissa käytetty 30 vuoden jakso, johon esimerkiksi yksittäisen vuoden ilmastollisia keskiarvoja (esim lämpötila) verrataan haluttaessa tietoa onko keskiarvo yli vai alle pitkän ajan keskiarvon. Viimeisin vertailukausi kattaa aikavälin 1981–2010. - Climatological Normal Period
on veden kaasumainen olomuoto. Sitä ei voi nähdä muun ilman joukossa. Vesihöyryn tiivistyessä lämpötilan laskiessa syntyy vesipisaroita kuten kastetta. - Water vapour
eli hydrosfääri muodostuu maapallon pintavesistä, jäätiköistä ja pohjavesistä. - Hydrosphere
on harvinainen välähdyksen kaltainen valoilmiö, jonka voi nähdä Auringon ollessa juuri häviämässä horisontin taakse aavalla merellä tai tasangolla. Kyseessä on kangastuksen kaltainen ilmiö, ja sen näkymiseksi vaaditaan, että ilma on puhdas ja kirkas.
Auringon valon eri värit taipuvat ilmakehässä hieman eri tavalla. Taipuminen on voimakkainta lähellä horisonttia. Puna-keltaiset värit taipuvat enemmän kuin sini-vihreät, joten Auringon kuvan puna-keltainen osa katoaa horisontin taa hieman aiemmin ja Auringon vihreän kuvan yläreuna, ns. vihreä välähdys, näkyy muutaman sekunnin ennen kuin sekin katoaa horisonttiin.
on se laskennallinen (virtuaalinen) lämpötila, joka kuivalla ilmalla pitäisi vallita, jotta sen tiheys ja paine olisivat samat kuin vallitsevassa kosteassa ilmassa. Yleensä virtuaalilämpötila on korkeintaan muutaman asteen korkeampi kuin oikea lämpötila. Näin eliminoidaan kosteuden vaikutus tietyissä ilmakehän tilaa kuvaavissa fysikaalisissa laeissa. - Virtual temperature
Virvatulet eli aarnivalkeat ovat tulia tai valonlähteitä, joita havaitaan yleensä pimeässä asumattomilla alueilla lähellä maan- tai vedenpintaa tai aivan pinnassa. Virvatuli on muodoltaan liekin kaltainen. Soilla havaittu sininen tai vihertävä liekki johtuu teorian mukaan suokaasuista (metaani), joita syntyy eloperäisen aineksen lahoamisesta. Liekit ovat ilmeisesti kylmempiä kuin tavallinen tuli, eivätkä polta ympäristöään. - Will-o'-the-wisp
muodostuu ukkospilven keskiosasta ylöspäin suuntautuvasta kartionmuotoisesta salamasta. Se etenee nopeudella noin 100 km/s ja sen isku kestää alle sekunnin. Salama ehtii nousta 40-50 km korkeuteen maanpinnasta. Viuhkasalamoita on nähty korkealla lentävistä lentokoneista, mutta myös maanpinnalta valokuvattuna. - Blue Jet
on eri vuodenaikojen (esim. kesä) yleistä säätilaa kuvaava pitkäaikaisennuste. Niitä laatii mm. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF). Niissä arvioidaan esimerkiksi, onko ajanjakson lämpötila tai sademäärä saman ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon ylä- vai alapuolella. Pitkien ennusteiden käytettävyyteen vaikuttavat mm. vuodenaika, säätyyppi, maantieteellinen sijainti sekä korkeus ilmakehässä. Ennusteiden käyttöarvo on kuitenkin vielä yleensä alhainen. - Seasonal Forecast
on vuorovesi-ilmiössä korkean veden vaihe eli nousuvesi. - High tide
on Kuun ja Auringon vetovoimavaikutuksesta aiheutuva ilmiö valtamerissä, joka näkyy rannikoilla säännöllisenä veden korkeuden vaihteluina. Korkean veden (vuoksi) ja matalan veden (luode) vaiheet toistuvat kaksi kertaa vuorokauden aikana noin 12 tunnin välein. Vuorovesi-ilmiö havaitaan myös maapallon ilma- ja kivikehässä. - Tide
Ukkospilven edessä oleva, matalalle ulottuva makkaramainen pilvi, joka syntyy ukkospilvestä laskeutuvan, maanpinnalla leviävän kylmän ilmavirtauksen alueen etuosaan. - Arcus cloud
(1889-1969). Vilho Väisälä kehitti vuonna 1931 radioluotaimen, jolla mitataan ilman lämpötilaa, painetta, kosteutta ja tuulen nopeutta. Toimi Helsingin yliopiston meteorologian professorina 1948-1956. Vilho Väisälä perusti vuonna 1944 Vaisala Oy:n valmistamaan ja kehittämään sääoloja mittaavia laitteita. Väisälän nimi liittyy erottamattomasti kotimaassa ja kansainvälisesti aerologisen mittaustekniikan kehitykseen. Teoreettisella puolella hänen nimensä tulee liittymään ilmakehän ja valtamerien dynamiikassa keskeiseen, kerrostuneisuutta kuvaavaan Väisälä (tai Brunt-Väisälä) taajuuteen, jonka V. Väisälä esitti vuonna 1925. Kyseinen taajuus on myös käytössä maapallon ionosfäärin, Auringon ja tähtien kerrosrakenteiden tutkimuksissa.
on YK:n alainen maailman ilmatieteellinen järjestö (World Meteorological Organization), jonka keskuspaikka on Genevessä. WMO on toiminut vuodesta 1950 lähtien.
on salamatyyppi, joka syntyy voimakkaiden ukkosten aikana ukkospilvien yläpuolella 50-90 km korkeuteen. Tunnetuin on ns. keijusalama, joka on kymmeniä kilometriä korkea ja leveä. Muita yläsalamoita ovat muotonsa mukaan luokiteltuina kajo- ja viuhkasalama. Yläsalamia on kuvattu lentokoneista ja avaruussukkulasta. Syy niiden ilmaantumiseen ei ole varmuudella tiedossa. - Red sprite
on silloin, kun ilman lämpötila laskee pakkasen puolelle maanpinnasta aina kahden metrin korkeuteen, missä virallinen ilmatieteellinen lämpötila mitataan. Jos nolla-asteen lämpötila-alue jää 2 m alapuolelle, kyseessä on halla. - Severe night frost
ovat pimeään aikaan havaittavia pilvimuodostelmia, jotka hohtavat auringonvaloa. Niitä havaitaan parhaiten muutamia tunteja ennen tai jälkeen auringon laskua. Tunnettuja pilvimuotoja ovat helmiäispilvet ja ns. valaisevat yöpilvet. Ne esiintyvät huomattavasti tavallisia pilviä korkeammalla 20-80 km korkeudella. - Night clouds
tarkoittaa taivaanlakea eli kohtaa suoraan havaitsijan yläpuolella. - Zenith
luonnehtii sellaisia ilmastollisia oloja, joissa ilmastomuuttujat (esim. lämpötila, sateisuus, tuulisuus jne.) saavuttavat muutamien vuosien välein lähes ennätyssuuria arvoja.
Käynnissä olevan ilmastonmuutoksen myötä ilmaston äärevyyden uskotaan kasvavan Suomessakin lähivuosikymmeninä.
on tietyn meteorologisen muuttujan suurin tai pienin arvo tietyllä aikavälillä. Tavallisimpia ääriarvoja ovat havaintopaikan vuorokauden ylin ja alin lämpötila.