Kysymyksiä ja vastauksia

Valitse alavalikosta itseäsi kiinnostava aihepiiri ja tutustu asiantuntijoidemme vastauksiin.

Esimerkkejä kysymyksistä ja vastauksista

Miksi pakkasella kävellessä lumi narskuu kenkien alla?

Kovalla pakkasella lumikiteissä on paljon sakaroita jotka murtuvat jalan alla ja särkyvät. Lauhemmalla sakaroita on vähemmän, ja nollaa lähestyttäessä paine jalan alla sulattaa osan sakaroista vedeksi, joka toimii narskumista vähentävänä liukasteena.

Ovatko alkusyksyn revontulet epätavallisia?

Revontulet ovat syksyllä yleisiä, mutta pohjoisessa yöt voivat olla vielä liian valoisia niiden havaitsemiseen.

Alkusyksyllä, kun yöt pimenevät, ollaan jo lähellä syyspäiväntasausta. Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin Maan asento aurinkotuulessa on otollisimmillaan sille, että aurinkotuulen energiaa siirtyy tehokkaasti Maan magneettikehään. Niinpä magneettisia myrskyjä esiintyy syksyllä ja keväällä keskimäärin enemmän kuin kesällä ja talvella.

Alkusyksyn (ja loppukevään) yöt ovat Lapissa liian valoisia, mutta eteläisen Suomen taivas on jo sen verran pimeä, että revontulia voidaan havaita. Alkusyksyn voimakkaiden magneettisten myrskyjen aikaan revontulia havaitaan siksi erityisesti Etelä-Suomen taivaalla.

Miksi Paikallissääsivun Sää tuntuu kuin –hahmo on välillä oranssi tai sininen?

Sää tuntuu kuin -lukemaa havainnollistetaan Paikallissääennusteessa hahmolla, jonka väri vaihtelee valkoisen, oranssin ja sinisen välillä. Värien tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa ennusteen luettavuutta.

Pääsääntöisesti tuntuu kuin -hahmo on valkoinen. Hahmo vaihtaa väriä oranssiksi, mikäli tuntuu kuin sää on vähintään 2 astetta lämpimämpi kuin ennustettu lämpötila. Mikäli sää tuntuu vähintään 5 astetta kylmemmältä kuin ennustettu lämpötila, hahmo muuttuu siniseksi.

Tuntuu kuin -lukemassa huomioidaan sekä tuulen viilentävä vaikutus että ilmankosteus. Lukema kertoo miltä sää tuntuisi tyynellä säällä, ilman ollessa suhteellisen kuivaa. Yksilölliset vaihtelut kylmän tai lämpimän aistimisessa ovat suuria.

Mitkä ovat yleisimmät tutkakuviin häiriöitä aiheuttavat tekijät?

Tutkan tuottamassa datassa on aina mukana myös kaikuja, jotka eivät ole sadetta. Yleisölle näytettävistä tutkatuotteista häiriöitä pyritään poistamaan monin keinoin.

Kesällä häiriöitä voivat aiheuttaa linnut, hyönteiset, aallot tai esimerkiksi merisavun yläreunasta tiivistyvät pisarat. Kuvissa voi näkyä myös lentokoneita, tuulivoimaloita tai muista tutkan taajuusalueella toimivista radiolaitteista johtuvia häiriöitä. Erityisesti Paikallissääsivun pieni 5 minuutin välein päivittyvä kuva on muita herkempi häiriöille, koska siinä sateen kynnysarvo on säädetty hyvin alhaiseksi.

On hyvä muistaa, että osa häiriöistä voi olla osalle katsojista hyödyllisiä. Tällaisia ryhmiä ovat vaikkapa maanviljelijät, lintuharrastajat ja tutkijat.

Miten lasketaan salaman etäisyys?

Valo etenee 300 000 km sekunnissa, joten välähdys nähdään käytännössä heti. Jyrinä myös alkaa samalla hetkellä, mutta äänen nopeus on vain miljoonasosa valon nopeudesta, noin 330 m/s. Näin ääneltä kuluu kilometriin 3 sekuntia.

Sääntö salaman etäisyyden määrittämiseksi on siis: Välähdyksestä aletaan laskea sekunteja, ja kun jyrinä alkaa, jaetaan saatu sekuntimäärä kolmella, jolloin saadaan etäisyys kilometreissä.