FINNARP 2019 -tutkimusretkikunta lähtee Etelämantereelle
KUVA: FINNARP ArkistoSeuraava Etelämantereelle suuntaava FINNARP-retkikunta on valmiina lähtöön. Vuoden 2019 retkikunta aloittaa matkansa 15. joulukuuta ja palaa Suomeen ensi vuoden helmikuun alussa.
Retkikunnan kuuden hengen etujoukko kerää automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden keräämää dataa. Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, maan- ja jään järistyksiä mittaava seismometri, geodeettisia tutkimuksia tukeva GPS-asema sekä lumen ja jään fysikaalisia ominaisuuksia mittaavia asemia.
Tammikuun alussa Aboalle matkustaa lisäksi kaksi Maanmittauslaitoksen tutkijaa, jotka tekevät geodeettisia tutkimuksia. Retkikuntaan kuuluu yhteensä kahdeksan henkilöä: retkikunnan johtaja, erikoisuunnittelija, tekninen asiantuntija, emäntä, konemestari, lääkäri sekä kaksi tutkijaa.
"Työskentely Etelämantereella kaukana muusta maailmasta on vaativaa, ja ennakkovalmistelut ovat onnistumisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Erityisesti henkilöstön valintaan ja valmentautumiseen kiinnitetään paljon huomiota", kertoo retkikunnan johtaja Mika Kalakoski, joka on työskennellyt Etelämanner-operaatioissa 20 vuoden ajan.
Geodeettisia mittauksia ja pienempää hiilijalanjälkeä
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat suorittavat Etelämantereella monenlaisia geodeettisia mittauksia, joiden avulla tutkitaan läntisen Kuningatar Maudin maan maankuoren liikkeitä. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa tavoitteena on ymmärtää paremmin erityisesti alueella tapahtuvaa maannousua.
"Etelämantereen maannousumallinnusta tarvitaan, kun määritetään ilmastonmuutoksen vaikutusta jäätiköiden tilavuuteen ja Etelämantereen vaikutusta merenpinnan nousuun", sanoo tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, joka on tehnyt vastaavia mittauksia eri puolilla Etelämannerta useissa retkikunnissa.
FINNARP 2019 -retkikunta kartoittaa lisäksi mahdollisuuksia tutkimusmatkojen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Retkikunta arvioi liikkumista, energiantuotantoa, ruoka- ja jätehuoltoa sekä muita arkipäiväisiä toimia ja kehittää niitä ympäristöystävällisemmiksi. Aboa-tutkimusasemalle asennetaan auringon säteilyenergiaa mittaavia laitteita, joista saatava tieto auttaa parantamaan aseman energiatehokkuutta. Tällä on suuri vaikutus myös toiminnan taloudellisuuteen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseen.
Retkikunta työskentelee Aboalla vuosittain
Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta ja noin 5 000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on rakennettu Etelämantereen kesän 1988–1989 aikana. Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Tutkimusaiheet ovat liittyneet muun muassa ilmakehätieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan. Suomi on Etelämanner-sopimuksen jäsen. Sen edellytyksenä on merkittävän tutkimustoiminnan toteuttaminen alueella.
Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP ylläpitää tutkimusasema Aboaa ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. Tutkimusmatkoja tehdään vuosittain noin kahden kuukauden ajan marras- ja helmikuun välisenä aikana, jolloin Etelämantereella on kesä ja lämpötila pysyttelee 0–20 pakkasasteessa. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä voimakkaat lumimyrskyt.
Lisätietoja:
FINNARP 2019 -retkikunta
Ilmatieteen laitos / FINNARP-operaatiot:Päällikkö Mika Kalakoski, puh. 050 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fi
Geodeettiset tutkimukset
Paikkatietokeskus / MaanmittauslaitosTutkimuspäällikkö Jyri Näränen, puh. 050 435 7258, jyri.naranen@maanmittauslaitos.fi