WHO:n tiukentuneet ilmanlaatusuositukset asettavat Suomellekin uusia haasteita
Maailman terveysjärjestö WHO on päivittänyt ilmanlaatua koskevat ohjearvonsa. Terveyden suojelemiseksi annetut uudet ohjearvot ovat tiukat myös hyvästä ilmanlaadusta tunnetulle Suomelle. Esimerkiksi typpidioksidin pitoisuudet suurimmissa suomalaiskaupungeissa ovat paikoin jopa kaksin-kolminkertaiset WHO:n uusiin ohjearvoihin nähden. Myös pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten ja otsonin pitoisuudet ovat Suomessa laajalti ihmisten terveydelle haitallisella tasolla.
Ohjearvojen päivitystä varten WHO analysoi vuoden 2005 jälkeen kertyneen uuden tutkimustiedon ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Ohjearvot ovat globaaliin käyttöön. Pahasti saastuneita maita varten WHO antaa kannustusmielessä useita välitavoitteita.
Suomessa uusien ohjearvotasojen tavoittelu on realistista
Suomessa ilmanlaatu on kansainvälisten vertailujen mukaan hyvä, mutta ilmansaasteet voivat heikentää ilmanlaatua ajoittain täälläkin.
"Suomessa jopa näiden uusien, tiukempien ohjearvotasojen tavoittelu on realistista. Pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksiin tosin vaikuttaa vahvasti kaukokulkeutuminen, ja näiden pitoisuuksien alentaminen on mahdollista vain Euroopan laajuisilla ja globaaleilla päästörajoitustoimilla", sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta.
Sen sijaan tieliikenteestä peräisin olevat typpidioksidi eli pakokaasut ja hengitettävät hiukkaset eli katupöly ovat paikallinen ongelma. Niiden pitoisuuksia on mahdollista alentaa paikallisilla toimilla. WHO:n ohjearvot ylittyvät erityisesti suurten kaupunkien vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Esimerkiksi Helsingin keskustan vilkkaimmilla kaduilla typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat noin kolminkertaisia ohjearvoon verrattuna.
"Pakokaasujen päästöt ovat laskusuunnassa uusien vähäpäästöisten ajoneuvojen myötä, mutta katupöly säilyy ongelmana myös tulevina vuosikymmeninä. Myös puun pienpolton hiukkaspäästöjen vähentäminen on hidasta", sanoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
WHO suosittelee myös mustan hiilen ja hiukkasten lukumääräpitoisuuksien mittaamista, vaikka niille ei annettu vielä ohjearvoja. Suomessa näitä on mitattu jo pitkään Ilmatieteen laitoksen tausta-asemilla, Helsingin yliopiston tutkimusasemilla ja pääkaupunkiseudulla HSY:n mittausasemilla. Mustan hiilen pitoisuuksia nostavat erityisesti puun pienpoltto ja vanhojen dieselautojen päästöt.
Näyttö ilmanlaadun terveysvaikutuksista pienillä pitoisuustasoilla on vahvistunut
Kun ilmanlaatu on globaalisti parantunut, on saatu lisää vahvistusta sille, että ilmansaasteet aiheuttavat terveysvaikutuksia jo alhaisilla pitoisuuksilla.
"WHO:n päivitetyt ohjearvot perustuvat vahvaan näyttöön pitkäaikaisen altistumisen terveyshaitoista, kun pitoisuuksien ohjearvot ylittyvät. Terveyshaittoja on kuitenkin havaittu myös ohjearvoja alhaisemmilla pitoisuustasoilla", toteaa erikoistutkija Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Ilmatieteen laitos on koostanut selvityksen Suomen ilmanlaadun tilanteesta suhteessa WHO:n uusiin ohjearvoihin. Selvitys perustuu lakisääteisiin, laatuvarmistettuihin ilmanlaadun seurantatuloksiin. Seurannasta vastaavat kaupungit paikoin yhteistyössä teollisuuden kanssa sekä tausta-alueilla Ilmatieteen laitos.
Lisätietoa:
WHO:n ilmanlaatuohjearvot 2021 -raportti
Yhteenveto ilmanlaadun säädöksistä
Erikoistutkija Pia Anttila, Ilmatieteen laitos, pia.anttila@fmi.fi, puh. 050 368 6420 Ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, hanna.manninen@hsy.fi, puh. 050 4017826 Erikoistutkija Otto Hänninen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, otto.hanninen@thl.fi, puh. 029 524 6471
