Vaikea tykkylumitilanne jatkuu Kainuussa

Tykkylumitilanne jatkuu vaikeana Kainuussa. Ilmatieteen laitoksen torstaina 4.1. tekemän ennusteen mukaan Kainuussa sataa lisää lunta perjantain ja lauantain aikana, minkä myötä tykkytilanne tulee entisestään vaikeutumaan. Viiden vuorokauden sademäärä vedeksi muutettuna on 10–20 millimetriä, mikä tarkoittaa 10–20 kilon lisälumikuormaa neliömetriä kohti.

Perjantaina nuoskalunta sataa hiljalleen lähes koko päivän ajan. Vuorokausikertymä on vedeksi muutettuna 4–8 millimetriä. Lauantaina sateessa voi olla taukoja, mutta silloinkin vuorokausikertymä on vedeksi muutettuna viitisen millimetriä.

Sunnuntaina lännenpuoleinen tuuli voimistuu nopeasti, ja puuskat ovat päivällä voimakkaimmillaan noin 15 m/s avoimilla paikoilla. Tykkyä on puissa erittäin runsaasti ja tiukasti kiinnittyneenä, mutta tuulen voima riittänee ainakin paikoin ravistamaan lunta pois. Lisäksi heikoimmat puut saattavat katketa tuulen voimasta.

Kuva: Wilma Klippel

Edellisen kerran raskas lumi aiheutti vahinkoja joulukuun 2017 puolivälissä, kun maan eteläosassa satoi lyhyessä ajassa paikoin 20 senttimetriä lunta. Myös talvella 2014–2015 runsas tykkylumi aiheutti vahinkoja, aluksi maan eteläosassa ja alkuvuodesta 2015 maan keskiosassa. Marraskuussa 2015 raskasta lunta satoi jopa yli 30 senttimetriä Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajaseudulla. Lähiaikojen merkittävin tykkylumitapaus oli kuitenkin Pyry-myrsky marraskuussa 2001. Maan keskiosassa runsaan lumisateen kerryttämä nuoskatykky jäätyi kiinni puihin ja altisti puut kaatumiselle lumipyryä seuranneessa voimakkaassa tuulessa.

Tykkylumi on puuhun kasaantuva lumikerrostuma

Tykkylumeksi kutsutaan puihin lujasti kiinni tarttunutta lumikertymää, joka on syntynyt lumihiutaleiden lisäksi muusta kiinteässä olomuodossa olevasta vedestä. Tykyn syntymiseksi vaaditaan suuri määrä ilmassa olevaa kosteutta, yleensä sumua ja sumupilveä, joka ulottuu ylempänä maastossa olevaan puustoon. Lisäksi tarvitaan fysikaalinen tarttumismekanismi, joka kiinnittää veden puustoon. Tykyn kaksi päälajia ovat huurretykky ja nuoskatykky.

Tuulella on tykkyyntymisessä kaksijakoinen rooli. Kertymisvaiheessa kohtalainen (3–6 m/s) tuuli edesauttaa kertymän kasvua. Tuulen voimistuessa navakaksi alkaa jo syntynyttä lumikertymää varista oksistosta maahan. Tuulen lisäksi sään lämpeneminen selvästi suojan puolelle puhdistaa latvuksia.

Tykkylumi aiheuttaa puustotuhoja ja haittaa sähkönjakelua. Pisimmillään tykyn aiheuttamat sähkökatkokset ovat kestäneet useita vuorokausia.

Ilmastonmuutos voi lisätä lumituhoriskiä Itä- ja Pohjois-Suomessa

Ilmastonmuutoksen seurauksena talvien ennakoidaan sekä lauhtuvan että muuttuvan sateisemmiksi. Talviset suojasäät muuttuvat siten entistä yleisemmiksi ja aiempaa suurempi osuus talvisateista tulee vetenä. Toisaalta keskitalvella lämpötila on suurimmassa osassa Suomea edelleen enimmän aikaa selvästi pakkasen puolella ja lumituhojen kannalta oleellisinta on runsaiden lumisateiden esiintyminen ilman lämpötilan ollessa nollan paikkeilla.

Etelä- ja Länsi-Suomessa lumituhojen riski pienenee talvien lauhtuessa, mutta Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla riski näyttäisi kasvavan. Alueet, joilla lumituhoriski kasvaa, ovat siten samat, joilla lumituhoja esiintyy jo nykyilmastossakin eniten. Näillä alueilla lumituhoriskiin vaikuttaa oleellisesti muuta Suomea kylmempien talvien lisäksi myös jonkin verran korkeampi ja kumpuilevampi maasto.

Lisätietoja:

Miten tykkylumi syntyy? http://ilmatieteenlaitos.fi/tykky-eli-tykkylumi

Väitös: Metsäpalot ja tykkylumi uhkaavat Suomen metsiä tulevaisuudessa http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/400027259

Tutkija Ilari Lehtonen, ilari.lehtonen@fmi.fi