Tykky eli tykkylumi

Tykky eli tykkylumi on puun latvukseen ja oksille kasaantuva raskas lumikerrostuma.

Tykkylumeksi kutsutaan puihin lujasti kiinni tarttunutta lumikertymää, joka on syntynyt lumihiutaleiden lisäksi muusta kiinteässä olomuodossa olevasta vedestä.

Talvisessa maisemassa lunta kertynyt puihin tykyksi. Kuva Eija Vallinheimo

Kuva: Eija Vallinheimo

Tykyn synty

Tykyn syntymiseksi vaaditaan:

  1. Suuri määrä ilmassa olevaa kosteutta, yleensä sumua ja sumupilveä, joka ulottuu ylempänä maastossa olevaan puustoon ja
  2. fysikaalinen tarttumismekanismi, joka kiinnittää veden puustoon.

Tuulella on tykkyyntymisessä kaksijakoinen rooli. Kertymisvaiheessa kohtalainen (3-6 m/s) tuuli edesauttaa kertymän kasvua. Tyynemmällä säässä latvukseen törmää aikayksikössä paljon vähemmän tarttuvia partikkeleita. Tuulen voimistuessa navakaksi alkaa jo syntynyttä lumikertymää varista oksistosta maahan. Tuulen lisäksi sään lämpeneminen selvästi suojan puolelle puhdistaa latvuksia.

Tykyn päälajit

Lumi voi päätyä puun oksistoon useiden eri mekanismien kautta. Runsaita lumikertymiä syntyy kuitenkin kahdella pääasiallisella tavalla:

  • huurtumalla
  • sadepartikkeleiden, erityisesti kostean lumen tarttumisen ja jäätymisen seurauksena.

Tykyn kaksi päälajia on huurretykky ja nuoskatykky.

Huurretykky
on tykkylunta, joka on syntynyt suurimmalta osaltaan huurrekertymästä ja huurteen sitomista ns. tavallisia lumihiutaleita ja jääkiteitä. Huurre syntyy pilvi- ja sumupisaroista, joiden halkaisija on alle 0,1 mm.
 
Nuoskatykystä voidaan puhua silloin, kun tykkymassasta yli puolet on syntynyt kosteana satavasta lumesta tai kostean lumen sitomasta ns. tavallisista lumihiutaleista. Nuoskatykkykertymää kasvattaa myös vesisade (pisaran halkaisija yli 0,1 mm). Nuoskätykkyä syntyy tehokkaimmin kun lämpötila on 0 ja +0,5 asteen välillä. Lyhyet käväisyt pakkasen puolella voimistavat kertymän kasvua.

 Lunta ja kosteutta muodostanut isoja tykkymuodostelmia, kuvaaja Eija Vallinheimo

Kuva: Eija Vallinheimo

Tykkylumi aiheuttaa puustotuhoja ja haittaa sähkönjakelua

Tykkylumen aiheuttamat vahingot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: suoriin puustovahinkoihin ja puustovahingoista johtuviin muihin vahinkoihin. Jälkimmäisistä merkittävimpiä ovat haitat sähkönjakelulle. Pisimmillään tykyn aiheuttamat sähkökatkokset ovat kestäneet useita vuorokausia. Harvinaisia tykkyvahinkoja ovat putoavien lumi- ja jääkuormien aiheuttamat vahingot. Tiettävästi yksikään ihminen ei ole kuitenkaan joutunut putoavan tykkylumikuorman surmaamaksi.

Lähde: Petri Hoppula, 2005. Tykkylumi ja otolliset säätilanteet sen aiheuttamille puustovaurioille. Pro gradu-tutkielma, HY, Meteorologian suuntautumisvaihtoehto.