Föhn-tuuli Suomessa

Määritelmänsä mukaan föhn on lämmin ja kuiva laskutuuli. Suomessa Skandit-vuoriston itäpuolella föhnin vaikutus on vähäisempää kuin Alpeilla ja Kalliovuorilla, mutta toisinaan föhn aikaansaa meilläkin aurinkoisen ja lauhan talvisään.

Suomessa föhn vaikuttaa voimakkaan länsivirtauksen yhteydessä. Klassisen föhn-teorian mukaan ilma on Skandien itäpuolella kuivempaa, kun se on sateen myötä menettänyt suuren osan kosteudestaan noustessaan pakotettuna ylös Norjan rannikolla. Kun ilmavirtaus on ylittänyt Skandit, se pyrkii palaamaan maanpinnalle kohti tasapainoasemaansa. Tällöin ilmamassa lämpenee tehokkaasti, kun sen kosteussisältö on vuoriston tuulenpuolen sateissa vähentynyt. Suomessa talvisen länsituulen lämmitysvaikutusta tehostaa lisäksi sula Atlantti.

Riittävän voimakas länsituuli föhniä ajatellen syntyy tyypillisesti vasta kun Keski-Euroopassa on korkeapaine ja Jäämerellä matalapaine. 

 

Föhn-tilastoja

Föhnin toistuvuus tiedot, aivan lännessä yli 4 päivää/vuosi, idässä alle 2. Föhnillä on merkitystä enimmilään non 6 astetta tammi-helmikuussa.


Föhnin määritelmänä on käytetty, että havaintoasemalla on lämpötila noussut yli nollan asteen ja samanaikaisesti suhteellinen kosteus laskenut alle 70 prosentin.

Föhnin vaikutus on suurimmillaan Länsi-Lapissa ja Pohjanmaalla, jossa föhn esiintyy tyypillisesti viitisen kertaa talven aikana. Maan itärajalla föhn vaikuttaa keskimäärin vain kerran talven aikana. Föhn vaikuttaa Suomessa lämpötiloihin lähinnä vain talviaikaan ja "föhn-kauden" voidaan sanoa kestävän Suomessa marraskuusta maaliskuuhun. Pitkän ajan keskilämpötiloihin föhnillä ei juuri ole merkitystä. Kuitenkin talviaikaan föhnin voidaan arvioida nostavan kuukausikeskilämpötiloja parhaimmillaan noin 0,5 astetta. Föhnien runsas määrä ja lauhat talvet kulkevat usein käsi kädessä. 

Esimerkki Föhn-tuulen lämmittävästä vaikutuksesta Pellossa 20.2.2004


Lämpötilakäppyrä Pellon lämpötiloista, jossa näkee, kun Föhnin vaikutuksesta lämpötila on noussut pakkaselta noin +8 asteeseen helmikuussa.

Lämpötila kartat Suomen osalta peräkkäisinä päivinä. Niissä näkyy, että 20.2. on Länsi-.Lapissa ollut lämmintä

Kuva 3: Tornionjokilaaksossa Pellossa mitattiin 20.2.2004 ylimmäksi lämpötilaksi +8,5 astetta.
 

Lähde: Hyrkkänen Juhana (2004), Pro Gradu. Tilastotarkastelu föhn-ilmiön vaikutuksesta Suomen säähän ja ilmastoon. Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osasto.

Föhn-tuulen idea yksinkertaistettuna.