Sää vaikuttaa lintujen muuttoon

Linnut pyrkivät hyödyntämään myötätuulta aina kun mahdollista. Kova tuuli, sumu ja sade vähentävät muuttoaktiivisuutta. Lämpötila ei ole tärkein tekijä. Joidenkin lintulajien on huomattu hyödyntävän myös nousevia ilmavirtauksia: ne kulkevat kuin purjelentäjät.

Huonolla säällä muuttolinnut odottelevat sään paranemista

Jos sää on kovin huono lajin tyypillisenä päämuuttoaikana, linnut kerääntyvät lepopaikoille odottamaan sään paranemista. Jos huono sää jatkuu 5-10 päivää, sen päättyessä havaitaan erittäin suuria määriä muuttolintuja yhtaikaa.

Tuuli ja ilmavirtaukset

Tärkein muuttoa säätelevä säätekijä on tuulen suunta, sillä linnut tunnistavat ja hyödyntävät myötätuulen tehokkaasti. Jos tuuli käy vinosti haluttuun lentosuuntaan nähden, lintujen reitti muuttuu. Jos tuuli on kohtalaista tai kovaa ja suoraan sivulta tai jopa vastatuulta, monet linnut jäävät odottamaan sen kääntymistä.

Kova ja puuskainen tuuli haittaa lentämistä, vaikka se olisi myötätuultakin, sillä turbulenssi haittaa lentoonlähtöä. Kun tuulimittarit näyttävät 16 m/s tai enemmän, muuttolintuja ei juuri liiku. 

Konvektiomuuttajille, kuten kurjille ja haukoille, ovat purjelento-olosuhteet tärkeitä. Tällaiset muuttajat lentävät päivällä, kun aurinko lämmittää maata ja lämmennyt ilma kohoaa korkeuksiin. Kaartelemalla nousuvirtauksessa linnut pääsevät tyypillisesti  500 metrin korkeudelle, sieltä ne liitelevät alaspäin  ja etsivät samalla uutta nostopaikkaa.

Näkyvyyttä haittaavat sääilmiöt

Muuttolinnut haluavat säilyttää näköyhteyden parven muihin jäseniin, mahdollisiin petoihin ja useimmiten myös maanpintaan. Laaja-alainen sakea sumu estää tehokkaasti muuttoa. Ohut läpikultava sumukerros ei lintuja juuri haittaa. Jos lähtöalueella on hyvä sää, mutta lentoreitillä on sumua, esimerkiksi advektiosumua Suomenlahdella, suuri osa muuttajista jatkaa sumukerroksen yläpuolella mikäli olosuhteet siellä ovat muuten hyvät.

Pilvet hillitsevät muuttoa merkittävästi vain silloin, kun yhtenäisen paksun pilven alaraja roukkuu matalalla eli alle 300 metrin korkeudessa. Kaukaa tuleva arktinen muutto voi olla voimakasta alapilvien ala- tai yläpuolella, jos lintujen lähtöpaikalla ei ole alapilviä, mutta ne kohtaavat muuttomatkalla pilvikerroksia. Silloin ne eivät keskeytä muuttoa vaan hakeutuvat joko pilvien ylä- tai alapuolelle.

Laajat, voimakkaat sateet heikentävät muuttoa. Hyvässä säässä liikkeelle lähteneet lintuparvet pysähtyvät kohdatessaan sadealueen. Erityisesti yöllä ja aamulla muuttavat pikkulinnut keskeyttävät muuton herkästi. Poikkeuksena ovat arktiset muuttajat, jotka nimenomaan lähtevät helposti liikkeelle, jos lumipyryinen koillisvirtaus yllättää Vienanmeren seudun lokakuun alussa. Keväällä sakeassa lumipyryssä muutto on pysähdyksissä tai maan peittyessä uuteen lumeen havaitaan jopa paluumuuttoa etelään.

Lämpötila vaikuttaa lumeen ja jäähän

Vaikka linnut muuttavat keväällä sään lämmettyä, itse lentomatkan lämpötilalla ei ole niille juuri väliä. Lentämiseen kuluva energia riippuu paljon enemmän tuulesta kuin pakkasesta. Kylminä alkukevään aamuina ne linnut, jotka tavallisesti muuuttavat aamuisin, lykkäävät lähtöään joitakin tunteja.

Lämpötila vaikuttaa muuttolintujen käyttäytymiseen epäsuorasti lumi- ja jääpeitteen kautta. Sulilta alueilta alkanut maalintujen kevätmuutto pysähtyy usein  kokonaan lumirajalle. Jotkut vesilinnut voivat sen sijaan lentää varsin kauas yksinäisiin sulapaikkoihin keskelle muuten talvista maisemaa.

Linnut tutkakuvissa

Lintumuutto Suomen alueen tutkakuvassa.
Suuret muuttoon liittyvät lintujoukot näkyvät tutkakuvassa laajoina, epätasaisina kiekkoina tutkan lähistöllä.

Linnut heijastavat tutkan lähettämiä mikroaaltoja siinä kuin sadepisaratkin. Yksittäinen lintu näkyy mittausdatassa pisteenä, jonka siivousjärjestelmät usein poistavat verkossa esitettävistä tutkakuvista.