Hirmumyrskyt

Hirmumyrsky on yleisnimitys myrskylle, jossa keskituulen nopeus on vähintään 33 m/s. Näin suuria keskituulen nopeuksia ei ole Suomen merialueilla mitattu.

Hirmumyrskyn määritelmä

Hirmumyrsky on yleisnimitys matalapaineelle, jossa 10 minuutin keskituulen nopeus on vähintään 33 m/s. Tämä raja voidaan ylittää niin trooppisissa hirmumyrskyissä kuin niin sanotuissa keskileveysasteiden hirmumyrskyissä. Suomessa ei trooppisia hirmymyrskyjä esiinny meidän pohjoisen sijainnin ja viileiden merivesien vuoksi. Sen sijaan meille tutuissa rintamarakenteen omaavissa matalapaineissa voidaan tietyissä tapauksissa ylittää 33 m/s raja.

Tällaisia keskituulen nopeuksia ei ole mitattu Suomen merialueilla - ainoastaan tunturien huipuilla olevissa mastoissa on silloin tällöin päästy yli 33 m/s lukemiin keskituulien osalta. Merellä Suomen suurin keskituulen nopeus 31 m/s on mitattu muutamaan otteeseen kuten esimerkiksi Valassaarilla 25.2.1971 ja Korsnäsin Moikipäässä 15.12 1975 sekä 23.12.1975.

Voimakkaiden tuulien syntyminen keskileveysasteilla

Suomeenkin laaja-alaiset sateet tuovat keskileveysasteiden matalapaineet syntyvät karkeasti ottaen 30°-60° leveysasteilla pohjoisella pallonpuoliskolla. Ne kehittyvät kahden ilmamassan rajavyöhykkeelle, jossa lämpötilaerot ovat suuria. Tropiikin ulkopuoliset matalapaineet saavat energiansa tästä lämpötilaerosta, jota ne muuntavat liike-energiaksi.

Matalapaineessa esiintyy laaja-alaista nousevaa liikettä, joka alentaa pinnassa ilmanpainetta. Mitä alempi ilmanpaine matalan keskustassa, sitä suuremmaksi tyypillisesti ilmanpaine-ero muodostuu matalan ja sen ympäristön välillä. Tasapainon säilyttämiseksi ilmaa alkaa virrata korkeapaineesta kohti matalapainetta. Maapallon pyörimisliikkeen, kitkan ja muiden tekijöiden vuoksi ilma  ei kuitenkaan virtaa kohtisuoraan korkeapaineesta matalapaineeseen, vaan pikemminkin matalapainetta vastapäivään kiertäen. Kuitenki karkea sääntö kuuluu, että mitä suurempi paine-ero tietyllä matkalla on, sitä suurempi on tuulen nopeus.

Tietyissä tapauksissa on olemassa otolliset olosuhteet matalapaineen äkilliselle syvenemiselle ja/tai paine-eron kasvamiselle. Esimerkiksi voimakas suihkuvirtaus 7-12 km korkeudella sekä lämmin/kostea alusta kylmän ilman alla muiden tekijöiden ohella edesauttavat matalapaineiden voimistumista.

Keskileveysasteiden hirmumyrskyjen syntyyn vaikuttaa vielä suuri joukko muitakin tekijöitä, joten varsin monimutkaisesta järjestelmästä on kyse. Kaikkein voimakkaimmissa tapauksissa voidaan merellä vähäisemmän kitkan vuoksi havaita 10 metrin korkeudella 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 33 m/s eli hirmumyrskylukemia. Maa-alueilla kitka heikentää tuulta melko tehokkaasti ja niinpä mantereella ei päästä yhtä suuriin tuulen nopeuksiin. Tosin lyhytikäiset puuskat voivat maa-alueillakin olla hirmumyrskyluokkaa.

Hirmumyrskyksi yltyviä matalapaineita koetaan pohjoisella pallonpuoliskolla tyypillisesti talvikuukausina, jolloin pohjois-etelä-suuntainen lämpötilaero on suurimmillaan. Tällöin matalapaineilla on eniten energiaa voimistua.

Kuva: Pauli Jokinen

Lähialueiden hirmumyrskyjä

Vaikka Suomen merialueilla ei hirmumyrskylukemiin ole päästy, eivät ne mahdottomia meilläkään ole. Muun muassa Ruotsin ja Tanskan merialueilla on mitattu hirmumyrskytuulia. Esimerkiksi vuoden 2005 tammikuussa Gudrun-myrskyn yhteydessä mitattiin Ruotsin edustalla Hanön saaressa keskituuleksi 33 m/s. Tanskan rannikolla mitattiin 3.12.1999 keskituulen nopeudeksi jopa 38 m/s.

Mahdollinen hirmumyrsky Suomessa vuonna 1890

Vaikka Suomen merialueilla ei ole mitattu hirmumyrskylukemia, on niitä saattanut meilläkin olla. Elokuun 28. päivä 1890 maan eteläosissa riehui erittäin voimakas matalapaine, joka kaatoi laajalti puita. Eri maista kerättyjen ilmanpainehavaintojen perusteella kyseisen matalapaineen tuulia pystyttiin arvioimaan jälkikäteen. Tuolloin Pohjois-Itämerellä 10 minuutin keskituulen nopeuden on arvioitu olleen 30-35 m/s eli kyseessä on mahdollisesti ollut hirmumyrsky (ks. alla oleva kuva).

Arvio 10 minuutin keskituulen nopeudesta (varjostettu) ja merenpintapaineesta (mustat viivat) Pohjois-Itämerellä iltapäivällä 28. elokuuta 1890. Rannikoiden vaikutusta ei ole otettu huomioon. Kuva: Pauli Jokinen

Tuulen nimitys

Tuulen nopeus (m/s) Tuulen nimitys
< 1 Tyyntä
1-3 Heikkoa
4-7 Kohtalaista
8-13 Navakkaa
14-20 Kovaa
21-32 Myrskyä
≥ 33 Hirmumyrskyä