Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 06.11.2017. Hakusanoja on 396 kpl. Uusin sana on "Sulkukorkeapaine".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

Hadleyn kiertoliike

syntyy, kun kevyt lämmin ilma tropiikissa nousee ylös kiertyen molemmille pallonpuoliskolle. Paluuvirta tropiikkiin tapahtuu maanpinnalla subtrooppisilla alueilla, missä coriolisvoima kääntää pohjoisen pallonpuoliskona virtaukset koillispasaatiksi ja eteläisellä pallonpuoliskolla kaakkoispasaatiksi. Tätä kiertoliikettä kutsutaan Hadleyn soluksi, millä on tärkeä merkitys maapallon ilmastollisiin oloihin. Hadleyn solun laskeva ilmavirtaus aiheuttaa subtropiikkiin lähes pysyvät hepoasteiden korkeapaineet, missä ilma on kuivaa ja minne siis syntyy aavikoita. Nousevan solun alueella on taas voimakkaita sateita. Georg Hadley (1685-1768) oli englantilainen meteorologi. - Hadley cell

Hahtuvapilvi

Valkoisia pienehköjä hattaroita tai levymäisiä pilviä keskipilvien korkeudella, 2–5 kilometrissä. Järjestyvät usein ryhmiin tai jonoihin. Hahtuvapilvet ovat yleinen pilvisuku, johon kuuluu monia hyvinkin erinäköisiä lajeja. Myös mm. vuoristojen lähellä esiintyvät linssinmuotoiset mantelipilvet kuuluvat hahtuvapilvien sukuun. - Altocumulus (Ac)

Haihtuminen

on veden muuttumista vesihöyryksi kiehumispistettä alemmassa lämpötilassa. Haihtumisessa raskaampi aine (vesi) muuttuu kevyemmäksi (höyry). Haihtumisen käänteinen ilmiö on tiivistyminen. Haihdunta on haihtumista kuvaava meteorologinen suure (esim. millimetriä vuorokaudessa). - Evaporation

Halen jakso

on kaksinkertainen auringonpilkkujakso kestoltaan noin 22 vuotta. Sen aikana Auringon laaja-alainen magneettikenttä vaihtaa napaisuuttaan kahdesti. Auringon yleinen magneettikenttä vaihtaa napaisuuttaan hieman auringonpilkkujen maksimiajankohdan jälkeen. - G. E. Hale (1868 - 1938) amerikkalainen astrofyysikko, joka tutki auringon fysiikkaa. - Hale-periodicity

Halla

syntyy, kun ilman lämpötila maanpinnan tasalla laskee pakkasen puolelle (termisen) kasvukauden aikana. - Night frost

Hallitusten välinen ilmastopaneeli

IPCC - IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change

Halo

Taivaalla näkyvä valoilmiö, joka syntyy valon (esim. Auringon tai Kuun) taittuessa ja heijastuessa ilmassa leijuvista jääkiteistä. Tavallisimmin ne syntyvät 5-10 km korkeudella. Ne näkyvät renkaina, kaarina ja läiskinä. Tavallisin halo-ilmiö on renkaan muotoinen valomuoto, joka muodostuu Kuun tai Auringon ympärille siten, että renkaan säde on 22 kulma-astetta. - Halo

Halogenoidut hiilivedyt

ovat kasvihuonekaasuja, joissa osa tai kaikki vedystä on korvattu kloorilla, fluorilla tai bromilla. Niitä ei esiinny luonnostaan ilmakehässä, joten niiden pitoisuudet ovat täysin ihmisen aiheuttamia. Klooria ja bromia sisältävät hiilivedyt myös hajottavat otsonikerrosta. Halogenoituja hiilivetyjä ovat myös CFC:t eli kloorifluorihiilivedyt (freoni). - Haloalkane

Halokliini

Suolaisuuden harppauskerros eli vyöhyke, jossa meriveden suolapitoisuus muuttuu paljon lyhyellä matkalla syvyyssuunnassa. Itämeressä halokliini on tyypillisesti 50–80 metrin syvyydessä. Pohjanlahdella ei ole selvää suolaisuuskerrostuneisuutta ja Suomenlahden kerrostuneisuuden voimakkuus vaihtelee. Itämeren vesimassa sekoittuu vain pinnalta halokliiniin asti. Halokliinin alapuolinen vesimassa uudistuu vain Pohjanmereltä satunnaisesti työntyvien suolavesipulssien vaikutuksesta.
Ks. myös: termokliini
- Halocline

Hankikanto

Hankikannosta eli hankikantosista, kantohangesta tai hankiaisesta puhutaan, kun hangelle muodostuu kova pintakerros, joka kestää ihmisen kävellä. Ilmiö syntyy, kun hangen pintakerros ensin osittain sulaa ja tiivistyy raskaaksi vetiseksi lumeksi, joka sitten ilman jäähdyttyä jäätyy kovaksi kuoreksi. Tyypillisesti hankikantoa esiintyy keväisin selkeällä säällä, kun lämpimät aurinkoiset päivät ja pakkasyöt vuorottelevat. – Crusted snow

Happamoituminen

on maaperän tai vesistöjen happamuusluvun (pH) muuttuminen selvästi pienemmäksi kuin normaalissa sadevedessä. Happamuutta aiheuttavat muun muassa ilmassa oleva rikkihappo, -hapoke ja typen vastaavat yhdiseet, joita joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan tuloksena. Rikkiä ja typpeä kulkeutuu ilmakehään kivihiiltä ja öljyä poltettaessa. Ne laskeutuvat sadeveden mukana maanpinnalle. Happamoituminen voi johtaa yksittäisen järven ekosysteemien perusteelliseen muuttumiseen jopa kuolemaan. - Acidification

Happi

Ilmakehän toiseksi yleisin kaasu, joka esiintyy kahden happiatomin muodostamana molekyylinä (O2). Kolmimolekyylinen muoto (O3) on nimeltään otsoni. Ilmakehän kaasuista noin 21 % on happea. - Oxygen

Happosade

on rikki- tai typpihappoa merkittävästi sisältävä sade. Hapot syntyvät muun muassa teollisuuden rikki- ja typpidioksidin päästöistä, kun ne muodostavat ilmassa olevan vesihöyryn kanssa rikki- ja typpihappoa. Hapan laskeuma sateen tai sumun muodossa lisää mm. vesistöjen happamuutta, mutta on myös haitallinen historiallisille rakennuksille niiden pintojen reagoidessa happojen kanssa. - Acid rain

Harppauskerros

(meressä tai järvessä) Kerros, jossa jokin veden ominaisuus muuttuu nopeasti syvyyssuunnassa. Lämpötilan harppauskerrosta kutsutaan termokliiniksi ja suolaisuuden harppauskerrosta halokliiniksi. Harppauskerros estää yläpuolisen pintaveden sekoittumista alapuoliseen alusveteen.

Harsopilvi

Ohut, valkoinen, tasainen tai hieman kuituinen pilviharso yli 5 km korkeudessa. Aurinko ja Kuu näkyvät sen läpi. Harsopilvi koostuu jääkiteistä ja siinä näkyy usein haloilmiöitä. - Cirrostratus (Cs)

Helle

Kesäpäivä luokitellaan Pohjoismaissa hellepäiväksi, jos päivän ylin lämpötila on yli 25 °C. - Hot day

Helmiäispilvet

ovat pääasiassa jääkiteistä muodostuneita usein mantelinmuotoisia pilviä stratosfäärissä 15-25 km korkeudella. Ne näkyvät parhaiten aamu- tai iltahämärän aikaan tammi-helmikuussa pohjoisilla leveysasteilla. Parhaiten helmiäispilviä havaitaan vuoristoalueilla (esim. Skandit) alatuulen puolella. Valaisevat yöpilvet - Nacreous Clouds

Helteen tukaluus

Suhteellisen kosteuden kasvu lisää helteen tukaluutta samoin kuin auringonpaiste. Tuuli pienentää helteen tukaluutta.

Hepoasteet

sijaitsevat molemmilla puolilla päiväntasaajaa leveysasteiden 30° - 35° välisellä vyöhykkeellä. Siellä Hadleyn kiertoliikkeeseen liittyvä korkeapaine aiheuttaa pilvettömän, kuivan ja vähätuulisen säätyypin. - Horse latitudes

Hiilidioksidi

on hapen palamiskaasu (CO2), jota syntyy pääasiassa orgaanisten aineiden palamistuotteena. Fossiilisten aineiden kuten kivihiilen ja öljyn poltto kasvattaa sen määrää ilmakehässä.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ilmoitetaan usein miljoonasosina (ppm). Vuonna 2017 sen pitoisuus on noin 405 ppm (eli noin 0,04 %) ja se kasvaa noin 2,5 ppm vuodessa.

Hiilidioksidi on tärkeä kasvihuonekaasu. Sen elinikä ilmakehässä on pitkä, yli 100 vuotta, mikä selittää osaltaan sen, miksi kasvihuoneilmiön voimistumisen pysäyttäminen vaatii huomattavia maailmanlaajuisia päästörajoituksia. - Carbon dioxide

Hiilidioksidiekvivalentti

Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla. - Carbon dioxide equivalent

Hiilimonoksidi

häkä

HIRLAM

on usean Euroopan maan (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Hollanti, Irlanti ja Espanja ) ilmatieteen laitosten yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää nykyaikaista numeerista sääennustusjärjestelmää jäsenmaiden käyttöön. Jokainen jäsenmaa saa mallin käyttöönsä ja ajaa päivittäiset sääennusteensa itsenäisesti. Ensimmäinen HIRLAM-malli otettiin Ilmatieteen laitoksessa käyttöön vuonna 1990. - High Resolution Limited Area Model

Hiukkassäteily

on radioaktiivisen aineen lähettämää, auringon säteilyn tai kosmisen säteilyn sisältämää ionisoivaa säteilyä, joka voi koostua alfahiukkasista, beetahiukkasista, neutroneista, elektroneista, protoneista tai muista ydinhiukkasista. - Particle radiation

Hivenkaasu

on kaasu, jota ilmakehässä on vain vähän. Tällaisia ovat mm. kaikki kasvihuonekaasut, joiden pitoisuudet ovat huomattavasti alle prosentin. - Trace gas

Holoseeni

tarkoittaa viimeisimmän jääkauden jälkeistä noin 10 000 vuotta kestänyttä ilmastollisesti lämmintä ajanjaksoa. - Holocene

Hurrikaani

Trooppisilla alueilla esiintyy voimakkaita matalapaineita, joilla on erilaisia nimiä sekä merialueen että tuulen nopeuden mukaan. Trooppinen hirmumyrsky on Atlantilla nimeltään hurrikaani, mutta Tyynen Meren länsiosissa se tunnetaan taifuunina ja Intian Valtamerellä syklonina. - Hurricane

Huurre

syntyy, kun sumu- tai pilvipisarat tarttuvat puihin tai rakennuksiin ja jäätyvät saman tien. Huonoissa olosuhteissa huurre kasvaa paksuksi tykyksi, joka katkoo paksujenkin puiden latvoja, kuura. - Frost

Häkä

eli hiilimonoksidi (CO) on hiilen epätäydellinen palamistuote. Se on vaarallinen ympäristömyrkky, jota esiintyy muun muassa autojen pakokaasuissa. - Carbon monoxide

Hämärtyminen

on maapallonlaajuinen ilmiö, joka on vähentänyt auringon säteilyn määrä tasaisesti 1950-luvulta lähtien. Se johtuu ihmisen aiheuttamista pienhiukkaspäästöistä (esim noki), jotka samentavat ilmaa ja estävät auringon säteilyä. Hämärtymisen on arvioitu vähentäneen auringon säteilyä 4 % noin kolmessa vuosikymmenessä. Ilmiö heikentää ilmakehän kasvihuoneilmiön vahvistumisesta johtuvaa lämpenemistä. - Global dimming

Hämärä

on valon määrää kuvaava ilmaus auringon yläreunan ollessa korkeintaan 6 astetta horisontin alapuolella. Tästä ajanjaksosta käytetään myös nimitystä "porvarillinen" hämärä. Auringon ollessa 6-12 astetta horisontin alapuolella puhutaan nauttisesta hämärästä eli merimieshämärästä, jolloin horisontti vielä erottuu alusta navigoitaessa. Kun asteväli on 12-18 kyseessä on astronominen hämärä. Kun auringon korkeuskulma on enemmän kuin 18 astetta horisontin alapuolella alkaa pimein yö. - Twilight

Härmistyminen

on olomuodon muutos, jossa kaasu muuttuu suoraan kiinteäksi aineeksi. Esimerkiksi kosteuden tiivistyminen pakkasella suoraan vesihöyrystä jääksi tai kuuraksi vaikkapa auton tuulilasiin. Härmistymisen käänteinen ilmiö on sublimaatio. - Deposition, Desublimation