Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 04.10.2016. Hakusanoja on 395 kpl. Uusin sana on "Roihupurkaus".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

Kaasukehä

Taivaankappaletta ympäröivä kaasumaisten aineiden kehä. Maapallon tapauksessa puhutaan ilmakehästä. Kaasukehien kokoonpano vaihtelee suuresti tiheyden ja kaasulajien suhteen. Aurinkokunnan kuista useimmilta kaasukehä puuttuu kokonaan, samoin planeetta Merkuriukselta. Jättiläisplaneettojen (Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus) kaasukehät koostuvat pääsiasiassa vedystä ja heliumista. Marsin ja Venuksen kaasukehissä on eniten hiilidioksidia, maapallolla typpeä. Typpivoittoinen kaasukehä on myös Plutolla ja Saturnuksen Titan-kuulla.
- Atmosphere

Kaiku

on ääni, joka on heijastunut jostakin pinnasta matkalla korvaan ja aiheuttaa siellä kuuloaistimuksen. Kaiun voimakkuus riippuu heijastavan pinnan laadusta. Lähtevän äänen ja kaiun vastaanottamisen välinen aika kertoo heijastavan pinnan etäisyyden. Kaikuja esiintyy myös erilaisissa tutkalaitteissa, joissa äänen vastineena on sähkömagneettinen aalto. Kaikusignaaleihin perustuu mm. säätutka ja ionosfäärin tutkimuksessa käytetty ionosfääriluotain. - Echo

Kaisaniemen sääasema

on Suomen vanhin sääasema, joka perustettiin vuonna 1844 Kaisaniemen puistossa sijaitsevaan magneettis-meteorologisen observatorioon (nyk. Ilmatieteen laitos). Asema sijaitsee nykyisin Helsingin yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä. - Kaisaniemi ASW

Kaksoispolarisaatiotutka

on säätutka, joka käyttää sekä vaaka- että pystysuuntaan polarisoituja mikroaaltoja. Niitä vertailemalla tutka kerää tietoa heijastuksen kohteen (esim. sadepisarat) muodosta. Näin voidaan erottaa toisistaan lumihiutaleet ja sadepisarat, ja sade muista kohteista kuten linnuista. - Dual Polarization Radar

Kalevantuli

elosalama - Heat lightning

Kangastus

on ilmakehässä havaittava optinen ilmiö, missä horisontin lähellä oleva kohde näyttää olevan eri paikassa kuin todellisuudessa. Ilmiö johtuu siitä, että maanpinnan lähellä on eri lämpötilassa olevia kerroksia, jotka toimivat linssin tai peilin tavoin muuttaen kohteen paikkaa pystysuunnassa tai kääntäen sen ylösalaisin. - Mirage

Kaste

on ilmassa olevan vesihöyryn tiivistymistulos esimerkiksi kasveissa. Kasteen muodostuksen edellytyksenä on, että lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle. - Dew

Kastepiste

on se lämpötila, jossa ilmassa kulloinkin oleva vesihöyry riittää tekemään ilman täysin kyllästyneeksi. Suhteellinen kosteus on silloin 100 %. - Dew point

Kasvihuoneilmiö

on ilmakehän alimpien osien lämpenemistä hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen(vesihöyry, metaani) johdosta. Kasvihuonekaasut päästävät auringon tulosäteilyn maanpintaan, mutta hidastavat poissäteilyä infrapuna-alueella, minkä johdosta ilmakehän lämpötila lähellä maanpintaa pysyy noin 33 °C korkeampana kuin ilman kasvihuonekaasujen vaikutusta, jolloin se olisi noin -18 °C. Kasvihuoneilmiön voimistumisella tarkoitetaan sitä, että kasvihuonekaasujen lisääntyessä niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus voimistuu. Tällä hetkellä hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on korkeampi kuin koskaan noin 600 000 vuoden aikana ylittäen kolmanneksella viime jääkauden loppukauden tason. Sen osuus on noin 0,039 % ilmakehän kaasuista. - Greenhouse effect

Kasvihuonekaasu

Tärkeimpiä kasvihuoneilmiötä ylläpitäviä ja sitä voimistavia ilmakehän kaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, otsoni, typpioksiduuli (ilokaasu) ja freonit. Kaikkein voimakkain kasvihuonekaasu on vesihöyry. Kasvihuoneilmiöstä aiheutuvassa alailmakehän lämmönoususta (noin 33 °C) 21 °C aiheutuu vesihöyrystä, 7 °C hiilidioksidista, 2 °C otsonista ja loput muista kasvihuonekaasuista. - Greenhouse gase

Kasvukausi

on se osa vuotta, jolloin kasvit kasvavat. Suomessa termisen kasvukauden katsotaan alkavan lumen sulamisen jälkeen, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy +5 °C yläpuolella. Kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +5 °C asteen alapuolelle, mutta ankarat hallat ja lumisade voivat päättää kasvukauden jo aiemmin.

Termisen kasvukauden pituus on Etelä-Suomessa noin 170 ja Pohjois-Suomessa noin 110 vuorokautta. - Growing season, Thermal growing season

Kaupunkisaarekeilmiö

on kaupunkialueilla tapahtuva ympäristöseutuja nopeampi ilmaston lämpiäminen. Ilmiö johtuu siitä, että säähavainnot tehdään kaupungin alueella, jossa lämpötila havaintojen mukaan voi olla useita asteita korkeampi kuin maaseutualueilla lähiseuduilla. Kaupunkisaarekeilmiöstä aiheutuva virhe lämpötilan kasvihuonekaasujen kasvun aiheuttamaan globaalimuutokseen ei ole kuitenkaan merkitsevä. Tutkijat arvioivat, että sen osuus maapallonlaajuisessa lämpötilan kasvussa on noin 0,06 °C satavuotiskaudella 1900-2000 eli alle kymmenesosan havaitusta lämpötilan kokonaismuutoksesta. - Urban heat island

Kelvin

asteikko on absoluuttinen lämpötila-asteikko, jonka nollapiste on absoluuttinen nollapiste (-273,15 °C). 1 K = 1 °C. Lordi Kelvin (oik. W. Thomson, 1824-1907) englantilainen fyysikko, joka tutki termodynamiikkaa. - Absolute temperature

Keskiajan lämpökausi

oli ilmastollisesti lämmin kausi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suunnilleen 100 vuotta vuoden 1000 molemmin puolin. Grönlannissa lämpökausi alkoi jo ilmeisesti 600-luvulla. Suomessa Keskiajan lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980 - 1250 j.Kr. Talvet olivat silloin erityisen lauhoja ja lumettomia Keski-Suomessa. Keskiajan lämpökausi ei kuitenkaan ole ollut maapallon laajuinen, vaan enemmän paikallinen ilmiö. Norjassa viljakasveja kasvatettiin huomattavasti pohjoisempana kuin nykyään. Islanti ja Grönlanti asutettiin Keskiajan lämpökaudella. - The medieval climatic optimum

Keskilämpötila

Vuorokauden keskilämpötila on kahdeksan kolmen tunnin välein tehdyn havainnon aritmeettinen keskiarvo. Havainnot tehdään Greenwichin aikaan (UTC) 0 h - 24 h, joten Suomessa vuorokauden ensimmäinen havainto on klo. 2 (kesäaikaan klo. 3). Automaattiasemien keskiarvo lasketaan samalla tavalla 8 pistehavainnon keskiarvona. Kuukausikeskiarvo on päiväarvojen keskiarvo ja vuosikeskiarvo kuukausiarvojen keskiarvo. - Mean Temperature

Keskivesi

Vedenkorkeuden pitkäaikainen keskiarvo. Suomen rannikoilla keskivesi muuttuu valtameren pinnan nousun, maankohoamisen ja Itämeren kokonaisvesimäärän vaihtelun vaikutuksesta.

Ns. teoreettinen keskivesi vastaa vedenkorkeuden pitkäaikaisen keskiarvon odotusarvoa. Ilmatieteen laitos vahvistaa arvon. Mitatut vedenkorkeusarvot ilmoitetaan yleisimmin suhteessa teoreettiseen keskiveteen.

Kiintojää

Yhtenäinen jääpeite, joka on kiinnittynyt saariin, kareihin tai matalikkoihin. Vedenkorkeuden vaihtelu voi nostaa tai laskea kiintojäätä, mutta se ei ajelehdi paikasta toiseen. Kiintojää voi muodostua suoraan paikalleen vedestä tai ajojäästä, joka jäätyy yhteen rannikon edustalla.

Kioton sopimus

on vuonna 1997 solmittu kansainvälinen sopimus, jolla pyritään hillitsemään kasvihuonekaasujen lisääntymisestä aiheutuvaa globaalia ympäristöuhkaa. Sopimuksen mukaan EU-maat vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjään 8 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. - Kyoto Protocoll

Kivikehä

eli litosfääri on maapallon ylin kiinteä kerros. - Lithosphere

Klimatologia

on maapallon ilmastoa tutkiva meteorologian osa-alue, ilmasto-oppi tai ilmasto-tiede. - Climatology

Kohvajää

Kun jää pettää lumen painosta, jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka pakkasen kiristyessä jäätyy kohvajääksi. Kohvajää sisältää usein ilmakuplia ja on himmeän vaaleaa, maitomaista, sen kiteet ovat pieniä ja raemaisia. Kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.

Kompassi

Magneettikompassissa vaakatasoon tasapainoitettu magnetoitunut neula asettuu magneettiseen pohjoissuuntaan. Tämä suunta poikkeaa todellisesta pohjoissuunnasta erantokulman verran. Suomessa eranto on keskimäärin 5° (~ 83 v) itään pohjoisesta. Suomessa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä erantotietokannasta saadaan maastokarttoihin ja merikortteihin erantolukema. - Compass

Konvektio

eli kiertovirtaus syntyy materiaan, jossa on lämpötilaeroja. Ilmakehässä tapahtuu konvektion kautta lämmön kuljetusta tavallisesti pystysuunnassa (kts. myös advektio). Konvektiota tapahtuu myös Maan sulassa nesteytimessä, jossa liikuttavina tekijöinä lämpötilaerojen lisäksi ovat tiheys- ja paine-erot. Auringossa konvektio tapahtuu pintakerroksessa, jossa kuumempi ympäristöään kevyempi materia nousee ylös ja jäähtyvä painavampi aines painuu alas. - Convection

Konvergenssi

tarkoittaa aluetta, jonne tuuli tuo enemmän ilmaa kuin vie sieltä pois. Maanpinnan lähellä syntyy silloin nousevia ilmavirtauksia ja matalapaineen alue. Konvergenssin vastakohta on divergenssi. - Convergence

Korkeapaine

on ympäristöään korkeamman ilmanpaineen alue, joka sääkartoissa on merkitty K-kirjaimella korkeapaineen keskuksen kohdalle. Kahden matalapaineen välistä aluetta sanotaan korkeapaineen selänteeksi. Korkeapainealueen keskuksessa on yleensä tyyntä tai heikkoja paikallisia tuulia. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuuli kiertää korkeapaineen alueella myötäpäivään ja suuntautuu keskuksesta viistoon poispäin. - High pressure

Korkeapaineen selänne

eli korkean selänne on pitkänomainen ympäristöä korkeamman ilmanpaineen alue, usein kahden matalapaineen välissä. Sääkartan isobaareissa selänne voi näyttää korkeapaineen alueesta ulospäin työntyvältä niemeltä. - Ridge (of high pressure)

Korona

Auringon kaasukehän uloin osa, joka on myös avaruussäätä aiheuttavan aurinkotuulen lähde.

Koronan aukko

Koronassa oleva alue, jossa Auringon magneettikenttä on rakenteeltaan avoin eikä pidättele aurinkotuulen lähtöä. Koronan aukot ovat nopean aurinkotuulen virtauksen lähdealueita. Ne ovat erityisen yleisiä joitakin vuosia auringonpilkkumaksimin jälkeen, ja aiheuttavat Maassa usein pieniä magneettisia myrskyjä. – Coronal hole

Koronan massapurkaus

Tapahtuma, jossa Auringon pinnalta irtoaa planeettainväliseen avaruuteen tavanomaista aurinkotuulta tiheämpi magnetoitunut plasmapilvi. Maata kohti suuntautuvat massapurkaukset ovat rajuimpien avaruussäähäiriöiden aiheuttajia. Massapurkaukset liittyvät usein roihupurkauksiin. – Coronal mass ejection, CME

Kosminen säteily

eli avaruussäteily on maapallolle avaruudesta aurinkokunnan ulkopuolelta saapuva korkeaenergisten hiukkasten muodostama säteily, joka koostuu pääasiassa protoneista. Se on voimakkainta noin 20 km korkeudella, missä se ionisoi ilmamolekyylejä ja synnyttää sekundäärisiä hiukkasia törmäysreaktioissa. - Cosmic radiation

Kosteusmittari

Tavallisin kosteusmittari on hiuskosteusmittari. Se perustuu hiusten venymiseen ilman kosteuden vaihdellessa. Hiusten pituuden muutokset välittyvät viisarin kääntymiseksi kosteusasteikolla. Kosteus mitataan nykyisin elektronisella sensorilla joko sähkövastuksen kautta tai ohuen kalvon pinnalta kosteuden aiheuttamista sähkövarausten jännitemuutoksista. - Hygrometer

Kryosfääri

on maapallon jäätiköiden peittämä kerros. Sitä tutkiva geofysiikan ala on glasiologia. - Cryosphere

Kulkeutuminen

eli advektio on rajoitetusta lähteestä lähtevän ilmansaasteen kulkeutuminen ilmakehässä. Päästölähteenä voi olla esimerkiksi teollisuuslaitos, moottoriliikenne, ydinvoimala tai tulivuoren purkaus. Milloin kulkeutuminen tapahtuu kauas, satojen kilometrien päähän, puhutaan kaukokulkeutumisesta. - Transport

Kumpukerrospilvi

Suuria, pehmeännäköisiä pilvenhattaroita, usein valkoisen ja harmaan kirjavia varjojen takia. Kumpukerrospilvet ovat litteämpiä kuin kumpupilvet ja esiintyvät usein enemmän tai vähemmän yhtenäisinä jonoina tai lauttoina. - Stratocumulus (Sc)

Kumpupilvi

Erillisiä valkoisia pilvenhattaroita, joiden alaosissa voi näkyä tummia varjoja. Isommat kumpupilvet muistuttavat muodoltaan usein kukkakaalia. Kumpupilviä syntyy, kun aurinko lämmittää maanpintaa synnyttäen nousevia ilmavirtauksia, joissa ilman kosteus tiivistyy pilvipisaroiksi. Kumpupilviä esiintyy tyypillisesti kauniina kesäpäivinä, jolloin niitä toisinaan myös poutapilviksi kutsutaan. Suureksi kasvaessaan kumpupilvi voi muuttua kuuropilveksi. - Cumulus (Cu)

Kuura

härmistyminen

Kuuropilvi

Iso korkea pilvimöhkäle, joka muistuttaa suurta kumpupilveä, mutta jonka yläosassa on lisäksi jääkiteistä koostuva pehmeäpiirteisempi osa. Tämä pilven yläosa leviää usein alasimen muotoiseksi.  Kuuropilvestä tulee sadekuuroja, ja toisinaan siihen liittyy ukkosta, jolloin sitä voi kutsua myös ukkospilveksi. - Cumulonimbus (Cb)