Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta ja geofysiikasta. Kunkin selitysosan lopussa on hakusanan englanninkielinen vastine, jonka avulla voi etsiä lisätietoja esim. internetistä.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 07.11.2012. Hakusanoja on 365 kpl. Uusin sana on "Ilmastonmuokkaus".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki 

Maapallon magneettikenttä  

muodostuu pääasiassa maapallon sulan ytimen virtauksista noin 2900 km syvyydellä. Magneettikenttä muistuttaa muodoltaan keskipisteeseen kuvitellun sauvamagneetin (dipoli) kenttää maapallon ympärillä. Dipolin akseli on kääntynyt noin 11° maapallon pyörimissuuntaan nähden. Paikallisia magneettikenttiä syntyy myös maapallon kuorikerroksen magneettisesta materiasta - Earth's magnetic field

Maapallon rakenne  

voidaan jakaa ilma-, vesi- ja kivikehään. Vesikehään kuuluvat valtameret, jäätiköt, järvet ja joet. Kivikehä jaetaan kuorikerrokseen (0 ... 50 km), vaippaan (50 ... 2900 km) ja ytimeen (2900 ... 6300 km). Maan magneettikenttä syntyy nesteytimen sähkövirroista noin 2900 km syvyydellä maanpinnasta. - Earth's structure

Maasäteily  

on kuvitteellinen energiakenttä, johon kaivonkatsojien taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisiä todisteita maasäteilyn olemassaolosta ei ole olemassa. - Earth rays

Maatuuli  

on selkeänä ja heikkotuulisena kesäyönä maalta merelle puhaltava tuuli. Se syntyy, jos maanpinnan ja meren (tai suurehkon järven) välillä vallitsee riittävä lämpötilaero meren eduksi. - Land breeze

Maavirta  

tarkoittaa sähkövirtaa maassa. Maavirrat syntyvät ionosfäärissä tapahtuvista magneettikentän häiriöistä, jotka puolestaan saavat alkunsa Auringon aktiivisuudesta. Maavirrat ovat näin ollen laaja-alaisia, jopa mantereiden laajuisia sähkövirtajärjestelmiä. Sähköjännitteet, jotka virtoja ylläpitävät ovat tyypillisesti joitain millivoltteja kilometriä kohden. - Earth current

Magneettinen etelänapa  

on maanpinnan kohta, missä magneettikenttä on pystysuorassa ja magneettikenttävektorin kärki osoittaa maanpinnasta ylöspäin. Magneettinen etelänapa sijaitsee eteläisellä 64° S ja 138° W lähellä Etelänapamantereen rannikkoa Tasmanian saaren eteläpuolella. - South magnetic pole

Magneettinen myrsky  

Avaruussäähäiriön aikana havaittavat nopeat muutokset maan magneettikentässä. Magneettinen myrsky kestää tyypillisesti muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Sen aikana kompassineula voi heilahtaa useita asteita ja magneettikentän voimakkuus muuttua kymmenkunta prosenttia pysyvästä arvostaan. Magneettinen myrsky aiheutuu Auringon hiukkaspurkauksista, jotka varastoituvat maan magnetosfääriin muodostaen maapallon ympärille laajoja sähkövirtajärjestelmiä, joiden aiheuttamat magneettikentät voidaan havaita maan pinnalla. Suomessa avaruussäähäiriöiden magneettisia muutoksia rekisteröidään jatkuvasti mm. Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven observatoriossa. - Geomagnetic storm

Magneettinen pohjoisnapa  

on maanpinnan kohta, missä magneettikenttä on pystysuorassa ja magneettikenttävektorin kärki osoittaa maanpinnasta alaspäin. Magneettinen pohjoisnapa sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla pisteessä 81°N ja 109° W Kanadan arktisen saariston pohjoisosassa. Se liikkuu tällä hetkellä noin 40 km vuodessa pohjoiseen. Magneettisesti napa edustaa etelämagnetismia, koska se vetää puoleensa kompassin pohjoiskohtiota. - North magnetic pole

Magnetosfääri  

Magnetosfääri (myös magneettikehä) on Maan magneettisen kentän vaikutusalue, joka ohjaa aurinkotuulen hiukkaset pääosiltaan maapallon ohi. Magnetosfääri ulottuu Auringon suunnassa 45 000 - 80 000 km päähän maapallosta. Yöpuolella magneettiset kenttäviivat ovat venyneet pitkäksi pyrstömäiseksi rakenteeksi, joka ulottuu vielä Kuun etäisyydelle Maasta. Magnetosfääri toimii suojakilpenä aurinkotuulen hiukkasia vastaan estäen niitä tunkeutumasta Maahan. Osa hiukkasista pääsee tunkeutumaan magnetosfäärin sisäpuolelle. Näistä osa joutuu magneettikentän vangeiksi säteilyvyöhykkeille (Van Allenin vyöhykkeet) ja osa ohjautuu magnetosfäärin yöpuolelle varastoituen sinne plasmalevyyn.Yöpuolen hiukkaset ajautuvat magneettikentän ohjaamina ja sähkökenttien kiihdyttäminä magneettisten napojen ympärille, missä ne aiheuttavat revontulia ja magneettisia myrskyjä eli avaruussäähäiriöitä. - Magnetosphere

Mannerilmasto  

on ilmastotyyppi, jota esiintyy keskileveyksillä sijaitsevien mantereiden sisäosissa. Kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet kylmiä ja kuivia. - Continental climate

Matalapaine  

on ympäristöään alemman ilmanpaineen alue. Sääkartalla matalapaineen keskuksen (M) ympärille muodostuu yhden tai useamman isobaarin muodostamia rengasmaisia käyriä. Mitä alempi keskuksen ilmanpaine on ympäristöönsä nähden, sitä syvempi matalapaine on. Syvenevän matalapaineen alueella ilmanpaine laskee. Matalapaineen täyttyminen tarkoittaa sitä, että ilmanpaine on alkanut kohota, jolloin matalapaine heikkenee. Matalapaineiden alueilla esiintyy usein sateita varsinkin niihin liittyvien säärintamien yhteydessä. - Low pressure

Matalapaineen sola  

eli matalan sola on matalan keskuksen kyljessä oleva venynyt matalan ilmanpaineen alue. Sääkartalla sola näyttäytyy ulospäin työntyvänä jyrkkänä mutkana matalan keskusta kiertävissä isobaareissa. Solan kohdalla tuulen suunta kääntyy, ja siihen liittyy usein kuurosateita. Lämpötila ei kuitenkaan suuresti muutu; mikäli isobaarien mutkassa on erilämpöisten ilmamassojen raja, sitä kutsutaan rintamaksi. - Trough

Maunderin minimi  

tarkoittaa auringon aktiivisuuden poikkeuksellisen matalaa kautta ajanjaksolla n. 1645 - n. 1710. Aurinko oli tuona aikana lähes pilkuton ja revontulia esiintyi vain niukasti. 1600-luvun lopulla oli niin sanotun pikkujääkauden kylmimmät ajat. Auringon alhaista aktiivisuustasoa on usein pidetty syynä pikkujääkauden kylmyyteen, mutta se tuskin on ainoa tekijä. - Maunder Minimum

Merentutkimuslaitos  

(MTL) on entinen liikenne- ja viestintäministeriön alainen tutkimuslaitos, joka tuotti meritieteellistä tietoa päätöksenteon ja käytännön tarpeisiin. Laitoksen tutkimustoiminta kohdistui ensisijaisesti Itämereen, mutta myös polaarimerien ominaisuuksiin. Laitos perustettiin vuonna 1918. MTL:n toiminta lakkasi Eduskunnan päätöksellä 31.12.2008. Fysikaalinen merentutkimus ja -palvelut ja niihin liittyvät havaintotoiminnot siirrettiin osaksi Ilmatieteen laitosta meritutkimusohjelmaksi. Muut MTL:n toiminnat yhdistettiin Suomen ympäristökeskukseen. Merentutkimuksen yleisenä tavoitteena on luoda pohja meren luonnontieteellisten ominaisuuksien kokonaisvaltaiselle ymmärtämiselle. - Finnish Institute of Marine Research

Meri-ilmasto  

on ilmastotyyppi, missä vallitsee vähäiset erot vuorokauden- ja vuodenaikaisissa lämpötilaeroissa. - Maritime climate

Merisavu  

on sumua, joka syntyy myöhään syksyllä tai alkutalvella erittäin kylmän ilmamassan (alle -15 astetta) saapuessa avoimen meren päälle. - Sea smoke

Meritiede  

oseanografia

Merituuli  

syntyy keväällä ja kesällä silloin, kun aurinko lämmittää maanpinnan rannikolla merta lämpimämmäksi. Jos yleinen ilmavirtaus ei ole voimakas niin maan ja meren lämpötilaerosta johtuen syntyy paikallinen tuuli, joka puhaltaa mereltä maalle, mutta ylemmissä (500 - 2000 m) ilmankerroksissa suunta on päinvastainen. - Sea breeze

Merkitsevä aallonkorkeus  

ks. Aallonkorkeus

Mesosfääri  

ilmakehä

Metaani  

eli hiilivety (CH4). Tunnetaan myös nimellä suokaasu. Sitä syntyy orgaanisten aineiden mädäntyessä ja karjaeläinten suolistopäästöistä. Metaani on tärkeä kasvihuonekaasu. - Methane

Meteori  

tulee kreikankielisestä sanasta meteoros, jonka suomenkielinen vastine on korkea. Antiikin Kreikassa kaikkia ilmassa näkyviä ilmiöitä kutsuttiin meteoreiksi. Esimerkiksi meteorologiassa tunnetaan yhä termi hydrometeori, jolla tarkoitetaan ilmassa olevia tiivistyneen veden eri olomuotoja kuten sadepisaroita ja lumihiutaleita. Meteorilla tarkoitetaan nykyään yötaivaalla havaittavaa kirkasta korkeintaan muutaman sekunnin kestoista tähdenlentoa, joita syntyy, kun Aurinkoa kiertävät pienet kappaleet (meteoroidit) törmäävät maapallon ilmakehään palaen hetkessä olemattomiin tavallisesti 100–50 km korkeudella. Meteoriitti on maahan pudonnut meteori. - Meteor

Meteorologi  

on meteorologian alalta yliopistollisen koulutuksen saanut tutkija, joka tekee säähän, ilmastoon ja ilmakehään liittyviä tutkimuksia sekä niiden muutoksia koskevia ennusteita yleisölle ja muille käyttäjille. Meteorologien peruskoulutus tapahtuu Helsingin yliopistossa. Meteorologien pääasiallinen työllistäjä on Ilmatieteen laitos. - Meteorologist

Meteorologia  

on geofysiikkaan kuuluva tieteenala, joka tutkii maapallon ilmakehässä tapahtuviä sääilmiötä ja ilmastoa. Meteorologiaa opetetaan Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksessa. - Meteorology

Meteotsunami  

Meteotsunamiksi kutsutaan nopeita vedenkorkeusvaihteluita, jotka aiheutuvat useimmiten ilmakehän ja merenpinnan välille syntyvästä ilmapaineeseen perustuvasta voimakkaasta vuorovaikutuksesta. Siinä meren päällä esimerkiksi ukkosrintamaan liittyvä jyrkkä ilmanpaineen muutos siirtää energiaa ilmakehästä mereen kasvattaen meressä samalla nopeudella liikkuvaa tsunamia eli tulva-aaltoa. Meteotsunamit ovat harvinaisia ja niiden tuhot ovat selvästi maanjäristysten aiheuttamien tsunamien tuhoja vähäisempiä. Suurimmat havaitut meteotsunamit ovat synnyttäneet usean metrin korkuisia aaltoja. Meteotsunameja on havaittu matalilla merialueilla eri puolilla maapalloa, Euroopassa tunnettuja esiintymispaikkoja ovat mm. Baleaarien saaret ja Adrianmeren rannikko Välimeressä. Suomessakin niitä on havaittu. Aallonkorkeus on ollut suurimmillaan puolisen metriä. Meteotsunameista ei ole vaaraa ihmisille. - Meteotsunami

Milankovichin jaksot  

Viimeisten noin miljoonan vuoden aikana maapallon jäätiköiden pinta-ala ja maapallon keskilämpötila ovat vaihdelleet noin 90 000, 42 000 ja 23 000 vuoden jaksoissa, joita kutsutaan Milankovichin jaksoiksi. Ne syntyvät maapallon kiertoradan hitaasta soikeuden muutoksesta, maapallon akselin kallistuskulman ja sen suunnan muutoksista. Milankovichin teorian mukaan jäätiköityminen lisääntyy, jos kiertoradan soikeus on sellainen, että maapallo on kauimpana auringosta pohjoisen pallonpuoliskon kesän alkaessa. Jos lisäksi akselin kaltuvuus on suuri niin silloin pohjoisen pallonpuoliskon kesä on pitkä ja viileä, eikä talvella satanut lumi ehdi sulaa, mikä lisää jäätiköitymistä. - Milutin Milankovich (1879-1958) serbialainen matemaatikko, joka kehitti jääkausiteoriansa 1920-1940-luvuilla. - Milankovich Cycles

Millibaari  

on käytöstä poistunut ilmanpaineen yksikkö. - Millibar

Monsuuni  

on Etelä-Aasiassa puhaltava vuodenaikaistuuli, jonka suunta vaihtelee. Kesämonsuuni puhaltaa mereltä mantereelle ja aikaansaa erittäin runsaita sateita. Talvimonsuuni käy mantereelta merelle ja se on kuivaa ilmaa. - Monsoon

Musta hiili  

syntyy polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa, jolloin polttoaineen sisältämästä hiilestä jää osa palamatta ja se joutuu päästönä ympäristöön. Mustan hiilen laskeumilla esim. napaseutujen jäätiköille on ilmastoa lämmittävä vaikutus. - Black carbon, soot

Myrsky  

saavutetaan, kun tuulen nopeus ylittää 10 minuutin keskiarvona tietyn kynnysarvon. Suomessa se on 21 m/s (noin 76 km/h), mutta kansainvälisesti käytetään arvoa 25 m/s (90 km/h). Suomessa myrskytilanteita havaitaan lähes yksinomaan vain merialueilla ja tunturien laeilla. - Severe gale, Storm

Myrskyn silmä  

tarkoittaa hurrikaanin keskustan lähes tyyntä ja usein pilvetöntä ympyrän muotoista aluetta, jonka halkaisija on tyypillisesti 50 - 70 km. Myrskyn silmän ympärillä tuuli, sade ja ukkonen ovat voimakkaimmillaan. Myrskyn silmän ylikulun jälkeen tuulen suunta vaihtuu vastakkaiseksi. - Eye of the Storm

 

Itämeri-sanakirja

Itämeri-sanakirja selventää Itämereen ja meren tilaan liittyviä käsitteitä.

Tutustu Itämeri-sanakirjaan Itämeriportaalissa