Sanastoa on päivitetty viimeksi 07.11.2012. Hakusanoja on 365 kpl. Uusin sana on "Ilmastonmuokkaus".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki 

Radioaktiivisuus  

Atomiytimien hajoaminen ja siihen liittyvä säteily, jota on kolmea lajia. Alfa-hiukkaset ovat helium-ytimiä, jotka pystyvät etenemään ilmassa vain senttimetrejä. Beeta-hiukkaset ovat elektroneja, jotka etenevät muutamia metrejä, ja gammasäteily etenee sadan metrin luokkaa. Yleisin luonnon radioaktiivisuuden lähde ilmassa on uraanin hajoamistuote radon-222. Ilmatieteen laitos seuraa ilman radioaktiivisuutta Suomen alueella jatkuvasti rekisteröivillä mittalaitteilla. - Radioactivity

Radiokeli  

Radiokeli eli radiosää viittaa olosuhteisiin, jotka vaikuttavat radiosignaalin etenemiseen ilmakehässä. Radiokelin hyvyyteen tai huonouteen vaikuttavat eri tekijät riippuen käytetystä aallonpituudesta. Radioamatöörien suosimilla aallonpituusalueilla kuuluvuus pitkillä etäisyyksillä perustuu signaalin kulkuun ionikehän kautta, joten radiokelin määrää ionikehän tila, joka vaihtelee vuorokaudenajan ja Auringon aktiivisuuden mukaan. TV-lähetyksiä puolestaan häiritsee toisinaan ilmakehän alaosan lämpötila- ja kosteusjakauman muodostama poikkeuksellinen radiokeli. - Radio propagation conditions

Radioluotaus  

tapahtuu siten, että nostetaan joukko mittareita (lämpötila-, kosteus- ja painemittarit) ja radiolähetin kaasupallon avulla yläilmoihin. Radiolähetin lähettää tiedot vastaanottoasemalle ja näin saadaan tietoa säätilasta eri korkeuksilla (yleensä 25 - 30 km saakka). Tuulen suunta ja nopeus saadaan seuraamalla pallon liikkeitä. Ilmatieteen laitos tekee päivittäin radioluotauksia kolmella asemalla (Jokioinen, Jyväskylä ja Sodankylä). - Radiosonde

Rajuilma  

on paikallinen säätila, missä esiintyy voimakasta ukkosta salamoineen ja tuulen puuskineen sekä sadetta ja raekuuroja. - Thunderstorm

Revontulet  

ovat ilmakehän yläosan (ionosfäärin) valoilmiö noin 100 km:n korkeudesta ylöspäin. Niitä syntyy napa-alueilla magneettisten napojen ympärille sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Revontulivalo syntyy, kun aurinkotuulen hiukkaset maapallon magneettikentän ohjaamina ja sähkökenttien kiihdyttäminä törmäävät happi- ja typpimolekyyleihin. Törmäyksessä syntyy revontulivaloa, joka on tyypillisesti kellanvihreää tai punaista. Suomessa Ilmatieteen laitos on kuvannut revontulia erikoiskameroilla vuodesta 1957. - Northern lights, aurora

Revontuliovaali  

on soikionmuotoinen alue maapallon magneettisten napojen ympärillä, missä esiintyy aina revontulia. Se on keskimäärin noin 2000 km etäisyydellä magneettisesta navasta. Ovaali laajenee ja supistuu pohjois-eteläsuunnassa magneettisen aktiivisuuden mukaan. Keskimäärin ovaalin eteläosat ovat öiseen aikaan Suomen Lapin yläpuolella. Pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon ovaalit ovat keskenään lähes symmetriset - Auroral Oval

Rintama  

ks. Säärintama

Rossby-aallot  

ovat ilmakehän ja valtamerien suuren mittakaavan (planetaariset tuulet) hidasta aaltoilua. Ilmakehässä Rossbyn aaltojen aallonpituus on tyypillisesti 2000 - 3000 km, valtamerissä satojen kilometrien luokkaa. Nimitys tulee ruotsalaisen meteorologin C.G. Rossbyn (1898-1957) mukaan, joka 1930-luvulla kehitti planetaaristen aaltojen teoriaa. - Rossby wave

Routa  

tarkoittaa kylmässä ilmastossa esiintyvää ilmiötä, missä maan pintakerros jäätyy talvella. Mikäli routa ei sula kesälläkään, niin kyseessä on niin sanottu ikirouta (Permafrost). - Ground frost

Räntä  

muodostuu osittain sulaneista lumihiutaleista. - Wet snow, sleet

Réaumur  

on käytöstä poistunut lämpötila-asteikko, missä 0 °R on veden jäätymispiste ja 80 °R sen kiehumispiste. R.A. de Réaumur (1683-1757) ranskalainen matemaatikko ja fyysikko. - Réaumur scale