Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 06.11.2017. Hakusanoja on 396 kpl. Uusin sana on "Sulkukorkeapaine".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

Radioaktiivisuus

Atomiytimien hajoaminen ja siihen liittyvä säteily, jota on kolmea lajia. Alfa-hiukkaset ovat helium-ytimiä, jotka pystyvät etenemään ilmassa vain senttimetrejä. Beeta-hiukkaset ovat elektroneja, jotka etenevät muutamia metrejä, ja gammasäteily etenee sadan metrin luokkaa. Yleisin luonnon radioaktiivisuuden lähde ilmassa on uraanin hajoamistuote radon-222. Ilmatieteen laitos seuraa ilman radioaktiivisuutta Suomen alueella jatkuvasti rekisteröivillä mittalaitteilla. - Radioactivity

Radiokeli

Radiokeli eli radiosää viittaa olosuhteisiin, jotka vaikuttavat radiosignaalin etenemiseen ilmakehässä. Radiokelin hyvyyteen tai huonouteen vaikuttavat eri tekijät riippuen käytetystä aallonpituudesta. Radioamatöörien suosimilla aallonpituusalueilla kuuluvuus pitkillä etäisyyksillä perustuu signaalin kulkuun ionikehän kautta, joten radiokelin määrää ionikehän tila, joka vaihtelee vuorokaudenajan ja Auringon aktiivisuuden mukaan. TV-lähetyksiä puolestaan häiritsee toisinaan ilmakehän alaosan lämpötila- ja kosteusjakauman muodostama poikkeuksellinen radiokeli. - Radio propagation conditions

Radioluotaus

tapahtuu siten, että nostetaan joukko mittareita (lämpötila-, kosteus- ja painemittarit) ja radiolähetin kaasupallon avulla yläilmoihin. Radiolähetin lähettää tiedot vastaanottoasemalle ja näin saadaan tietoa säätilasta eri korkeuksilla (yleensä 25 - 30 km saakka). Tuulen suunta ja nopeus saadaan seuraamalla pallon liikkeitä. Ilmatieteen laitos tekee päivittäin radioluotauksia kolmella asemalla (Jokioinen, Jyväskylä ja Sodankylä). - Radiosonde

Rajuilma

Rajuilma tarkoittaa voimakkaan kuuropilven aiheuttamaa säätilannetta, johon liittyy vahinkoa aiheuttavaa salamointia, rankkaa sadetta, ukkospuuskia, rakeita tai trombeja. Yksittäisessä rajuilmassa voi esiintyä yksi tai useampi edellä mainituista sääilmiöistä. Rajuilma voi kestää yksittäisellä paikalla muutamasta minuutista jopa muutamaan tuntiin. Tyypillisesti vahinkoja ja vaaraa voi aiheutua, jos tuulenpuuskat ylittävät rajuilmassa 15 m/s, rakeiden koko ylittää 2 cm tai vettä sataa alle tunnissa vähintään 20 mm. Jo yksittäinen salamanisku pilvestä maahan voi aiheuttaa vahinkoja. Salamointi voidaan luokitella rajuksi, jos maahan iskeviä salamoita havaitaan yli 25 kpl 100 neliökilometrin alueella.

Revontulet

ovat ilmakehän yläosan (ionosfäärin) valoilmiö noin 100 km:n korkeudesta ylöspäin. Niitä syntyy napa-alueilla magneettisten napojen ympärille sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Revontulivalo syntyy, kun aurinkotuulen hiukkaset maapallon magneettikentän ohjaamina ja sähkökenttien kiihdyttäminä törmäävät happi- ja typpimolekyyleihin. Törmäyksessä syntyy revontulivaloa, joka on tyypillisesti kellanvihreää tai punaista. Suomessa Ilmatieteen laitos on kuvannut revontulia erikoiskameroilla vuodesta 1957. - Northern lights, aurora

Revontuliovaali

on soikionmuotoinen alue maapallon magneettisten napojen ympärillä, missä esiintyy aina revontulia. Se on keskimäärin noin 2000 km etäisyydellä magneettisesta navasta. Ovaali laajenee ja supistuu pohjois-eteläsuunnassa magneettisen aktiivisuuden mukaan. Keskimäärin ovaalin eteläosat ovat öiseen aikaan Suomen Lapin yläpuolella. Pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon ovaalit ovat keskenään lähes symmetriset - Auroral Oval

Rintama

ks. Säärintama

Roihupurkaus

Räjähdysmäinen energianpurkaus Auringon pinnalla. Roihupurkauksessa vapautuu runsaasti sähkömagneettista säteilyä erityisesti näkyvää valoa lyhyemmillä aallonpituuksilla. Myös suurienergiaisia hiukkasia voi syntyä. Suuriin roihuihin liittyy toisinaan koronan massapurkaus. – (Solar) flare

Rossby-aallot

ovat ilmakehän ja valtamerien suuren mittakaavan (planetaariset tuulet) hidasta aaltoilua. Ilmakehässä Rossbyn aaltojen aallonpituus on tyypillisesti 2000 - 3000 km, valtamerissä satojen kilometrien luokkaa. Nimitys tulee ruotsalaisen meteorologin C.G. Rossbyn (1898-1957) mukaan, joka 1930-luvulla kehitti planetaaristen aaltojen teoriaa. - Rossby wave

Routa

tarkoittaa kylmässä ilmastossa esiintyvää ilmiötä, missä maan pintakerros jäätyy talvella. Mikäli routa ei sula kesälläkään, niin kyseessä on niin sanottu ikirouta (Permafrost). - Ground frost

Räntä

muodostuu osittain sulaneista lumihiutaleista. - Wet snow, sleet

Réaumur

on käytöstä poistunut lämpötila-asteikko, missä 0 °R on veden jäätymispiste ja 80 °R sen kiehumispiste. R.A. de Réaumur (1683-1757) ranskalainen matemaatikko ja fyysikko. - Réaumur scale