Terminen kasvukausi 2006

Terminen kasvukausi 2006 oli ennätyksellisen lämmin, mutta sateet jäivät vähiin.

Termisen kasvukauden alkamis- ja päättymispäivämäärät

Terminen kasvukausi 2006 käynnistyi huhtikuun puolella maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänin länsiosassa. Alkamisen ajankohta oli pitkän ajan keskiarvojen mukaan tavanomainen laajasti maan eteläosassa, mutta tavanomaista aikaisempi Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Oulun läänin länsiosassa sekä Perämeren pohjukassa. Terminen kasvukausi päättyi Lapissa syyskuussa hyvin tavanomaiseen aikaan, mutta venyi muualla tavallista myöhempään.



Termisen kasvukauden 2006 lämpösummat ennätyksellisen suuria

Termisen kasvukauden 2006 lämpösummat ovat monin paikoin ajanjakson 1961-2006 korkeimpia. Tehoisan lämpötilan summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Silloin lasketaan yhteen viiden asteen yläpuolella oleva osa. Summaa kertyy termisen kasvukauden aloituspäivästä, jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella + 5 asteen alapuolelle, summaa ei kerry eikä vähene.

Kasvukauden sateet kaikkialla alle keskiarvon

Sateet jakautuneet kovin eri lailla

Lämpö-, sade- ja haihduntasumman kehitys kasvukaudella 2006

Haihdunta suurta ja sateet vähäisiä

Koko kesän kestänyt kuivuus näkyy selvästi maastossa ja vesistöissä suuressa osassa maata. Kuivuutta on kasvatti erityisen paljon heinäkuun alkupuolen yli 30 asteen helteet. Kuivuutta voidaan seurata sadannan vajauksen avulla. Sadannan vajaus lasketaan kunkin havaintoaseman mittausten avulla siten, että laskentamallilla saadaan kokonaishaihdunta-arvio (potentiaalinen evapotranspiraatio), josta vähennetään sademäärä.

Kuvissa on esitetty kullekin paikkakunnalle pylväinä kasvukauden 2006 alusta lähtien kertynyt sadannan vajaus ja viivalla pitkän ajan keskiarvo (Lähde: Venäläinen,A., Nordlund A.,1988: Kasvukauden ilmastotiedotteen sisältö ja käyttö. IL, raportteja N:o 1988:6).

Koko alkuvuoden sadekertymä tavallista pienempi

Kuvissa on vihreillä pylväillä merkitty vuoden alusta lähtien kunkin kuukauden loppuun mennessä kertynyt kokonaissademäärä (mm). Ruskealla on merkitty vastaavan sadekertymän vertailuarvo kaudella 1971-2000.
 

Paikoin Länsi- ja Keski-Suomessa satoi toukokuussa sen verran runsaasti, että sadekertymän keskiarvoon päästiin. Kuivan kesän jälkeen sadekertymät ovat kuitenkin eri puolilla Suomea tavallista pienempiä.

Ankara halla koetteli kasvustoa alkukesästä

Ankaraa hallaa 17.-18.5. kahtena yönä

Ilman ankaraa hallaa ei päästy tänäkään vuonna kuten ei 2004. Luonto oli jo puhjennut, ja mustikoiden kukinta jo paikoin alkanut, kun ankaraa hallaa (alin lämpötila maanpinnan lähellä alle -4 astetta) esiintyi laajasti. Taulukossa ovat vain -8 asteen alle pudonneet hallalukemat.

Hallat toukokuussa, loppukesällä ei lainkaan

Heinäkuussa 2006 lievää hallaa muutamaan otteeseen

Hallaa mitattiin kuukauden alussa paikoin Savon maakunnissa. Rovaniemen Apukassa ja Ruukki Revonlahdessa hallaa oli 16. heinäkuuta 1,6 ja 1,0 asteen verran.
Itäisessä Lapissa halla vei hilloja 20.-22.7. öinä, joskin tuolloin alin hallalukema, -1,1 astetta mitattiin Pohjois-Savossa Vesannolla. Ahvenanmaalla Jomalassa hallaa oli -0,5 asteen verran. Alajärvi Möksyssä oli kahden metrin korkeudella yön alin lukema -0,4 astetta. Muutamana loppukuun yönä Pohjois-Suomen länsiosassa oli hallaa. Kuukauden alin hallalukema, -2,5 astetta sattui Kiittilän Pokassa ja -2,3 astetta Sodankylän Lokassa.

Halla on heinäkuussa harvinaista jopa hallanaroilla alavilla mailla. Kuitenkin Suomenselällä ja Lapin läänissä hallaa mitataan kylmillä mittauspaikoilla heinäkuussa useammin kuin joka toinen vuosi.

Termiset vuodenajat vaihtuivat 2006 tiiviisti

Maan eteläosaa edustaa Jokioisten havaintoasema Forssan lähellä hyvin. Lämpötilamittausten mukaan termisen kevään, termisen kasvukauden ja termisen kesän alkamiset tapahtuivat tavallista nopeammin vuonna 2006. Ko. vuodenaikojen keskimääräiset alkupäivät vertailukaudella 1971-2000 ovat Jokioisilla: 28.3. , 28.4. ja 20.5.