Kevätsään tilastot

Terminen kevät on vuodenajoista lyhin kestäen vain kuudesta yhdeksään viikkoa. Meren viileyden takia kevät kestää pisimpään rannikoilla ja saaristossa.

Termisen kevään aikana vuorokauden keskilämpötila on 0 ja +10 asteen välillä. Lisätietoa termisten vuodenaikojen määrittämisestä löydät teematietoa-osiostamme. Kolmen kuukauden tilastoissa kevääseen kuuluvat maalis- huhti- ja toukokuu. Kevään aikana lumet sulavat ja terminen kasvukausi pääsee alkuun.

Aukeilta mailta lumipeite häviää 2-3 viikon kuluttua termisen kevään alkamisesta ja metsistä keskimäärin kaksi viikkoa myöhemmin. Lumen sulamiseen vaikuttaa lämpötilan vuorokausivaihtelu. Lämpötila noustessa päivisin nollan yläpuolelle lumi sulaa jo varsin vauhdikkaasti. Yöpakkaset kuitenkin pysäyttävät sulamisen ja seuraavana aamupäivänä tarvitaan paljon lämpöenergiaa, että sulaminen käynnistyy uudelleen. Kevättulvien kannalta hitaasti etenevä kevät on edullisempi kuin lämpöaallon synnyttämä nopea ympärivuorokauden jatkuva sulaminen.

Jäät lähtevät sisävesistä yleensä pian kasvukauden alkamisen jälkeen, Lounais-Suomessa siis jo huhtikuussa, sisämaa-alueilla toukokuussa ja Lapissa kesäkuussa.

Maalis- ja huhtikuun lämpöaallot virittävät meidät jo kesänkin odotukseen. "Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta-" siirrymme lopulta toukokuussa nopeasti keväästä kesään.

Termisen kevään alku

Kuluvan vuoden termisen kevään ja kesän alkamispäivämäärät mustalla. Värilliset vyöhykkeet kuvaavat termisen kevään ja kesän keskimääräistä alkamisajankohtaa vertailukaudella 1981-2010.
 

Termisen kevään alku vaihtelee tyypillisesti pari viikkoa keskiarvoajankohdasta. Lauhoina talvina sää voi Etelä-Suomessa olla keväistä jo tammi- ja helmikuussakin. Maan keskivaiheilla kevät on alkanut aikaisimmillaan vuodesta 1961 alkaen jo ennen maaliskuun puoliväliä ja Lapissakin jo huhtikuun alussa, viimeksi vuosina 2010 ja 2011. Myöhäisimillään kevät on Etelä-Suomessa alkanut vasta huhtikuun puolivälin jälkeen ja Lapissa kevättä on saatu pisimmillään odottaa toukokuun puoliväliin asti.

Joskus kevät alkaa lähes koko maassa samaan aikaan. Vuosina 1965, 1994 ja 2011 kevät alkoi Käsivarren Lappia lukuunottamatta koko maassa muutaman päivän sisällä.

Termiset keväät viime vuosina

Kyseisen vuoden termisen kevään alkamispäivämäärät mustalla. Värilliset vyöhykkeet kuvaavat termisen kevään keskimääräistä alkamisajankohtaa. Vuosien 2013 ja 2012 kartoisssa vertailukausi on 1981-2010 ja vuoden 2011 kartassa vertailukausi on 1971-2000.

Kevään 2014 lämpötila- ja sadekartat

Kesäisiä päiviä, mutta myös takatalvea huhti- ja toukokuussa

Huhtikuun puolella on toisinaan ensimmäiset kesäpäivät, kun vuorokauden keskilämpötila nousee tilapäisesti +10 asteen yläpuolella. Päivälämpötilat ovat toukokuussa jo usein 20 asteen yläpuolelle maan etelä- ja keskiosassa.

Kevääseemme kuuluu usein myös takatalvi. Se on käsitteenä hiukan epämääräinen, mutta sellainen voi säiden puolesta sattua, kun terminen kevät on jo päässyt hyvään alkuun. Takatalven tunnuksia ovat yöpakkanen ja myös lumisade.

Lämpimät ja koleat keväät

Kevään (maalis-toukokuun)keskilämpötilat Helsingissä vuodesta 1900 ja Sodankylässä vuodesta 1908 lähtien. Vasemmalla viisi koleinta kevättä ja oikealla viisi lämpimintä kevättä. Sarakkeessa 1981-2010 ovat vertailukauden 1981-2010 keskiarvot.

Kevään keskilämpötiloja 1951 lähtien

Kevään (maalis-toukokuun) keskilämpötilat Jyväskylässä. Punainen poikkiviiva kuvaa vertailukauden 1981-2010 keskiarvoa.
 

Keskilämpötilan ero vertailukauden 1981-2010 keskiarvosta Helsingissä ja Sodankylässä.

Kevään sademäärä 1951 lähtien