Tutkimus- ja sääpäivystystyö työllistävät eniten. Sen lisäksi osa meteorologiaa opiskelleista kehittää palveluita tai hoitaa hallinnollisia asioita tai asiakasyhteistyötä. Jonkin verran on konsulttitehtäviä koti- ja ulkomailla.

Muiden kuin päivystävien meteorologien työ on virka-aikaista ja päivittäiset tehtävät vaihtelevat. Tutkimuksessa työnkuvaan kuuluu matkustusta sekä kotimaassa että ulkomaille.

 

 

 

 

Päivittäiseen meteorologin työhön voi liittyä esimerkiksi sääennustusmallista tulevien tietojen muokkausta, sääkarttojen tekoa, ennustetekstien kirjoitusta, puhelinpalvelua ja ennen kaikkea vallitsevan sään seurantaa. Sää on joka päivä erilainen, mikä tarjoaa haastetta ja jatkuvuutta meteorologin työhön.

Ennustavan meteorologin työ on muuttunut ja edelleen muuttumassa automaation myötä. Nykyään tehdään vähemmän lopputuotteita (esimerkiksi ennustetekstejä) ja enemmän keskitytään tuotantoketjun alkuosaan, jossa on oleellista ennustusmallien antamien tietojen valinta ja muokkaus. Tuotteet syntyvät meteorologin muokkaamista tiedoista entistä automaattisemmin.
 
Päivystystä on vuorokauden ympäri vuoroissa, jotka voivat olla aamu-, ilta- tai yöpainotteisia. Monet päivystystyötä tekevät ovat jonkin verran töissä myös virka-aikaan, jolloin osallistutaan projekteille ja tutkimukseen. Tyypillisesti päivystävällä meteorologilla on n. 4–5 vuoroa töitä ja sen jälkeen 2–3 vuorokautta vapaata. Vuorosarja päättyy usein yövuoroon, joita on yleensä 3–5 kertaa kuukaudessa.

 

 

Jos ennustetaan vaarallista säätä (esimerkiksi voimakkaita tuulia tai lumipyryä) tulee meteorologille huomattavasti kiireisempi työpäivä. Sään seuranta vie tavallista enemmän aikaa, ja lisäksi on ylimääräisiä tehtäviä, esimerkiksi viranomaisille tehdään erityistiedotteita. Tällöin voi päivystysvuoroissa olla tavallista enemmän väkeä.

Vaarallisen sään lisäksi on myös muita kiireisiä erityistilanteita, esimerkiksi tuetaan meripelastusta ajelehtimislaskelmien avulla tai säteilytilanteissa lasketaan säteilyn leviämistä.

Päivystyksen asiakkaita ovat viranomaiset, elinkeinoelämä, siviili-ilmailu, puolustusvoimat ja ennen kaikkea suuri yleisö eli kansalaiset. Meteorologit antavat myös asiantuntijalausuntoja muun muassa tiedotusvälineille.

 

Tärkeä ominaisuus päivystävälle meteorologille on kyky tehdä nopeita päätöksiä. Myös kiireen- ja stressinsietokykyä tarvitaan. Yleisesti meteorologin on kyettävä paitsi itsenäiseen työskentelyyn myös yhteistyöhön kollegojen ja asiakkaiden kanssa. Viestintätaitojen merkitys kasvaa koko ajan.

Vuorotyöläiselle hyvä fyysinen kunto ei myöskään ole pahitteeksi ja työhön sopiva terveys on välttämätön. Päivystävä meteorologi ja hänen läheisensä joutuvat myös hyväksymään, että vapaapäivät ja -ajat eivät ole samaan aikaan kuin perinteistä työaikaa noudattavilla. Joustavuutta tarvitaan, kun kollega sairastuu ja joutuu lyhyellä varoitusajalla paikkaamaan hänen vuorojansa.
 
Ala on hyvin kansainvälinen, joten kielitaidosta on apua etenkin tutkimuksessa ja konsulttitehtävissä. Tuotekehityspuolella korostuu taas tietotekninen asiantuntemus.

 

 

 

Meteorologiaa voi lukea Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelupaikkaa haetaan fysiikan laitokselta, jossa pääaineeksi voi valita meteorologian. Meteorologia kuuluu ilmakehätieteiden osastoon.

 

Opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi. Nykyään monet tutkijat jatkavat tohtoreiksi asti.