Tiedotearkisto: 2003

Otsonikatoa ei ole vielä lannistettu

16.9.2003 12:00

Elokuusta loka-marraskuulle kestävä otsonikerroksen katoaminen Etelämantereen ilmakehästä on jälleen käynnistynyt. Kuluvana otsonikatokautena on Etelämantereella havaittu poikkeuksellisen nopea otsoniaukon muodostuminen. Otsonikadon odotetaankin saavuttavan tänä vuonna lähes saman tason kuin otsonikadon ennätysvuonna 2000.

Otsonimittausten vastaanottoantenni Lapin ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa Sodankylässä. Kuva: Nanni Akkola

Arktisten alueiden otsonikato on ollut Etelämantereen otsonikatoa huomattavasti heikompaa. Erityisen kylmien talvien jälkeen pohjoisen pallonpuoliskon napa-alueilla otsonista on hävinnyt noin kolmannes. Tällöinkin suurin osa otsonista palautuuu kesän kuluessa. Koska otsonikadon perusedellytys on äärimmäisen kylmät lämpötilat noin 20 kilometrin korkeudella ja koska ilmastonmuutoksen odotetaan nimenomaan kylmentävän otsonikerrosta, voidaan jo seuraavien 10-20 vuoden aikana odottaa myös Arktisilla alueilla toistuvampia otsonikatoepisodeja. Laajuudeltaan, voimakkuudeltaan ja kestoltaan näiden oletetaan kuitenkin olevan Etelämantereen otsonikatoon verrattuna huomattavasti heikompia.

Otsonikatoa aiheuttavien pitkäikäisten klooriyhdisteiden määrän arvioidaan olevan saavuttamassa huippuarvonsa, mutta klooriyhdisteiden tapaan otsonikerrokselle haitallisten bromiyhdisteiden pitoisuuksien arvioidaan kasvavan edelleen. Uusimmat otsonikerrosta kuvaavat tietokonemallitulokset ennustavat, että otsonikatoa aiheuttavien klooriyhdisteiden määrä putoaa ilmakehässä otsonikerroksen kannalta turvallisemmalle tasolle vuoden 2050 tienoilla. Tämä ennuste edellyttää sitä, että otsonikerrokselle haitallisten yhdisteiden käyttöä rajoittavaa Montrealin Protokollaa noudatetaan. Epäonnistuminen sopimuksen noudattamisessa pitkittää otsonikerroksen palautumista.

Suomalaiset mukana otsonitutkimuksessa
Kansainvälinen, EU:n rahoittama otsoniluotauskampanja on parhaillaan käynnissä Etelämantereen alueella. Kampanja keskittyy otsonikadon muodostumisen nopeuden tutkimiseen ja sen odotetaan lisäävän ymmärtämystämme otsonikadon kehittymisestä ja vuorovaikutuksista. Ilmatieteen laitoksen osuus kampanjassa on liittynyt erityisesti Argentiinan ja Suomen väliseen otsoniluotausyhteistyöhön Etelämantereen niemimaalla Marambiossa.

Vuonna 2001 laukaistu Odin-satelliitti ja 2002 laukaistu Envisat-satelliitti mittaavat maailmanlaajuisesti ilmakehän kemiallista tilaa. Odinin OSIRIS-instrumenttia ja Envisatin GOMOS-instrumenttia ovat olleeet kehittämässä muiden suomalaisten toimijoiden ohella myös Ilmatieteen laitoksen tutkijat. Syksyn 2002 Etelänapamantereen otsoniaukon yllättävä hajoaminen saatiin tutkittua tarkasti näiden instrumenttien avulla. Ilmakehän korkeatasoiset mittaukset ja ilmekehämallien parantuminen antavat tiedeyhteisölle tulevaisuudessa mahdollisuuden tehdä ilmakehän kemiallisia ennustuksia.

Tänään 16. syyskuuta vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä otsonikerroksen suojelupäivää. Tänä päivänä vuonna 1987 allekirjoitettiin otsonikerrokselle haitallisten yhdisteiden käyttöä säätelevä Montrealin Protokolla.

Lue lisää otsonista, otsonikadosta ja ultraviolettisäteilystä

Lue lisää otsonipäivästä englanniksi

Lisätietoja:

tutkimusprofessori Esko Kyrö gsm 040 552 7438 esko.kyro@fmi.fi