Tiedotearkisto: 2003

Salamoiden paikallinen jakautuminen Suomessa

3.10.2003 12:00

Ilmatieteen laitoksen nykyinen maasalamanpaikannin on havainnut Suomen salamointia kesän 1998 ukkoskaudesta lähtien. Aluksi Keski- ja Pohjois-Lappi jäivät havaintoalueen ulkopuolelle, mutta pohjoismaisen paikanninverkon ansiosta Lappikin on katettu kokonaan vuodesta 2002 lähtien.

Kuva: Jarmo Koistinen

Internet-sivuilta löytyy nyt kartta, josta on nähtävissä salamoiden alueellinen jakautuminen Suomessa kuuden vuoden jaksona 1998-2003. Vertailun vuoksi on nähtävissä myös viiden vuoden jakson 1998-2002 kartta. Salamamäärät on sijoitettu kartalle 10 km ruudukkoon viidellä värein ilmaistulla tasolla.

Viiden vuoden jaksolla salamointi oli runsainta Kaakkois-Suomessa, erikoisesti Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2003 salamointi oli hyvin runsasta ja lisäksi keskittynyt poikkeuksellisesti Pohjanmaalle. Vaikka Pohjanmaalla oli merkittävää salamointia myös vuosina 1998 ja 2002, se ei juuri erotu viiden vuoden keskiarvossa. Sen sijaan kuuden vuoden keskiarvossa Pohjanmaan salamatiheys vetääkin vertoja Kaakkois-Suomelle.

Salpausselän eteläpuolisella alueella salamoita on paikannettu keskimäärin vähän. Heinäkuun 2001 runsaasta salamoinnista huolimatta kuuden vuoden keskiarvo jää tällä alueella melko alhaiseksi. Myös Länsi-Suomessa Vaasan eteläpuolella salamoita on havaittu vähän. Lapin todellinen salamointi lienee vähintään samaa tasoa kuin näillä alueilla, koska toistaiseksi alhainen keskiarvo ei edusta koko jaksoa.

Salama-alttiutta ei voida vielä arvioida
Vuosittaiset erot salamoiden esiintymisessä Suomessa ovat huomattavia sekä ajallisesti että paikallisesti ja heijastavat sääolojen vaihtelevuutta. Vaihtelujen takia kartoista ei toistaiseksi voida päätellä tiettyjen paikkojen suurempaa tai pienempää salama-alttiutta edes maakunnallisessa mittakaavassa, kuten karttojen ero osoittaa: ukkosen tulo jollekin alueelle riippuu enemmän säätilasta kuin paikallisista tekijöistä. Mutta kun ukkospilvi on sitten johonkin kehittynyt, maasto voi vaikuttaa siihen, minkä kohteen salama valitsee. Esimerkiksi korkea mäki on alttiimpi kuin alava suo.

Tarpeeksi pitkällä aikavälillä 10 km tai tarkempikin erottelu voi tuoda esiin maaston vaikutusta salamoiden esiintymiseen. Johtopäätösten tekoon tarvitaan kuitenkin vähintään kymmenen vuoden salamahavainnot, ehkä paljon enemmänkin.

Salamat 10 km karttaruudukossa

Lisätiedot
Tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi, puh. (09) 1929 4667
sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi