Tiedotearkisto: 2006

Ilmatieteen laitos tuottaa lähes reaaliaikaista tietoa otsonikerroksesta ja UV-tilanteesta

14.3.2006 12:00

Otsonikerroksen paksuudesta ja maanpinnalle saapuvan UV-säteilyn määrästä on tiistaista 14.3. alkaen mahdollista saada lähes reaaliaikaista tietoa. EOS-Aura-satelliitin OMI-mittalaitteen tietoja prosessoidaan Ilmatieteen laitoksen satelliittidatakeskuksessa Sodankylässä niin, että ne ovat hyödynnettävissä jo 15 minuuttia satelliitin ylilennon jälkeen.

OMI-vastaanottoasema Lapin ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa Sodankylässä.

Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen satelliittidatakeskuksessa vastaanotetaan OMI-laitteen tekemät mittaukset reaaliaikaisesti EOS-Aura-satelliitin ylilennon aikana. Tiedon prosessointi on nyt kehitetty niin nopeaksi, että jo 15 minuutin kuluttua ylilennosta pystytään julkaisemaan havainnolliset kuvat koko Pohjois-Euroopan ilmakehän otsonikerroksen paksuudesta sekä maanpinnalle saapuvan UV-säteilyn määrästä. Kuvat ovat nähtävissä internetissä osoitteessa http://omivfd.fmi.fi.

Ajantasaista tietoa voidaan hyödyntää mm. otsoni- ja UV-tutkimuksessa sekä sääennusteiden mallilaskelmissa. Nyt avatulla www-sivustolla on otsonijakautuman lisäksi esitetty karttakuvat UV-indeksin ja UV-päiväannoksen jakaumista. Kuvat kertovat käyttäjälle UV-suojaustarpeesta meillä ja muualla Euroopassa.

UV-indeksi kuvaa haitallisen ultraviolettisäteilyn määrää keskipäivällä pilvettömissä olosuhteissa. Päiväannos puolestaan kuvaa ultraviolettisäteilyn määrää vuorokaudessa maan pinnalla huomioiden pilvisyyden. Otsonikuvat näyttävät kokonaisotsonin määrän ilmakehässä.

OMI avaruuteen vuonna 2004
OMI (Ozone Monitoring Instrument) laukaistiin EOS-Aura-satelliitin mukana avaruuteen kesällä 2004. Laite mittaa maan pinnasta ja ilmakehästä heijastunutta Auringon säteilyä. Näistä mittauksista saadaan tietoa ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta, kuten otsonista, typen oksideista, aerosoleista ja muista pienkaasuista.

OMI:n tärkein ero edeltäjiinsä on sen laaja kuvauskulma, jonka ansiosta koko maapallon ilmakehä voidaan kattaa yhden vuorokauden aikana aiemman kahden vuorokauden sijaan. Myös kuvaustarkkuus on aiempia instrumentteja parempi.

OMI on ollut hollantilais-suomalainen laiterakennushanke. Mittalaitteen tehonjakeluyksikön on toimittanut Patria, optiset ilmaisinyksiköt VTT ja mittaustiedon käsittelyohjelmiston maa-asemille Space Systems Finland.

Ilmatieteen laitos on johtanut suomalaista laiterakennuskonsortiota ja koordinoinut suomalaisyhteistyötä hollantilaisten kumppaneiden ja NASAn kanssa. Prosessointialgoritmit on kehitetty Ilmatieteen laitoksessa, Alankomaiden meteorologisessa laitoksessa (KNMI) ja NASAssa. Suomessa päärahoittajana on ollut Tekes. OMIa operoi ja sen tiedeohjelmaa johtaa KNMI.

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Seppo Hassinen
puh. (09) 1929 4675
Satelliittitoimintojen päällikkö Osmo Aulamo
puh. 040 518 1541
Ryhmäpäällikkö Aapo Tanskanen
puh. (09) 1929 4156

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi