Tiedotearkisto: 2006

Kuuluotain päättää tutkimusmatkansa törmäämällä Kuun pintaan

1.9.2006 12:00

Kuva: ESA

Euroopan avaruusjärjestön kuuluotain Smart-1 päättää tutkimusmatkansa iskeytymällä Kuun pintaan 3. syyskuuta. Matkalla Kuuhun luotain testasi uudenlaista moottoria, joka kuluttaa hyvin vähän polttoainetta. Luotain on kartoittanut koko Kuun ja ottanut erittäin tarkkoja kuvia Kuun pinnasta.
Mittalaitteilla on tutkittu muun muassa Kuun pinnan mineraaleja.
Suomalaiset ovat rakentaneet Smart-1:een kaksi mittalaitetta.

Syyskuun 3. päivä, aamuvarhaisella Suomen aikaa Euroopan avaruusjärjestön SMART-1-luotain päättää tutkimusmatkansa iskeytymällä Kuun pintaan.
Törmäyksen arvioidaan tapahtuvan klo 8.41 Suomen aikaa. Avaruusalus laskeutuu ensin 300 kilometrin päähän Kuusta ja pääsee tutkimaan pintaa lähietäisyydeltä. Lopuksi luotain törmää Kuuhun ja synnyttää noin 3-10 metriä leveän kraatterin.

Suomalaista huipputeknologiaa ja huipputiedettä

Smart-1 on pieni miehittämätön avaruusalus. Se painaa 366 kiloa ja mahtuu kuutioon, jonka läpimitta on vain metrin. Euroopan avaruusjärjestö laukaisi luotaimen vuoden 2003 syyskuussa.

Smart-1:ssä on kaksi suomalaista mittalaitetta. XSM (X-Ray Solar Monitor)-mittalaitteen on suunnitellut Helsingin yliopiston Observatorion suurenergia-astrofysiikan tutkimusryhmä yhdessä suomalaisen Oxford Instruments Analytical Oy:n kanssa. XSM-röntgenspektrometri tutkii kuun pintaan kohdistuvaa Auringon röntgensäteilyä ja määrittää brittiläisen kuun pinnasta emittoituvaa röntgensäteilyä mittaavan D-CIXS-laitteen kanssa kuun pinnan koostumusta. Laitteiden avulla on havaittu Kuussa muun muassa magnesiumia ja kalsiumia. XSM:n mittaamia Auringon spektrejä käytetään myös Auringon koronan ilmiöiden tutkimuksessa, mihin tämä erittäin korkealuokkainen data soveltuu erinomaisesti. Lennon aikana kerätty yhteensä useiden viikkojen mittainen data-aineisto sisältääkin tarkkaa tietoa muun muassa suuresta määrästä erilaisia Auringon roihupurkauksia, joiden seulominen ja analysointi on tällä hetkellä käynnissä Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksessa.

Ilmatieteen laitoksen suunnittelema SPEDE (Spacecraft Potential, Electron and Dust Experiment) mittaa aluksen ionimoottorin päästöjä ja tutkii avaruusaluksen ympäristöä. SPEDE tekee myös tieteellisiä havaintoja avaruusplasman tiheydestä ja pölyvirtauksesta maan ja kuun ympäristössä.

Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksen tutkijat ovat mukana myös sveitsiläisen AMIE-kameran tutkimusryhmässä, jonka tehtävänä on ollut kartoittaa Kuuta ja tutkia sen mineraaleja näkyvän valon aallonpituuksilla.

Suomalaisten tekemät ja käyttämät SMART-1 luotaimen laitteet toimivat koko lennon ajan luotettavasti ja suunnitellulla tavalla. Ne altistuivat varsinkin lennon alkuaikoina hyvin paljon Maata ympäröivien säteilyvyöhykkeiden sekä lennon aikana tapahtuneiden lukuisten suurten auringonpurkausten aiheuttamalle hiukkassäteilylle, mikä voi vaurioittaa herkkiä mittalaitteita, jos avaruussään vaikutusta ei oteta suunnittelussa riittävän vakavasti huomioon. Tämä on jälleen kerran osoitus suomalaisten korkeasta tietotaidosta myös avaruustekniikassa ja -tieteessä.

Minimimäärä polttoainetta

Vaikka Maasta Kuuhun on matkaa suorinta reittiä vain 385 000 kilometriä,
Smart-1 kiersi aluksi satoja kertoja Maata ja taittoi matkaa noin puolentoista vuoden aikana yhteensä yli 100 miljoonan kilometrin verran.
Pitkällä reitillä kokeiltiin ionimoottoria, joka kuluttaa hyvin vähän polttoainetta, koko 100 miljoonan kilometrin matkaan vain 60 litraa.
Moottoria tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa käyttämään pidemmillä avaruuslennoilla esimerkiksi Merkurius-planeetalle.

Smart-1-luotain on maksanut yhteensä noin 100 miljoonaa euroa, ja sen suunnittelu ja valmistus kesti noin neljä vuotta. Tekes on rahoittanut Smart-1-hanketta noin 2,3 miljoonalla eurolla. Tekes rahoittaa ja koordinoi Suomen osallistumista Euroopan avaruusjärjestön toimintaan.

Lisätietoa:

Valokuvia aiheesta

SPEDE-instrumentti

Suomen avaruustoiminnan tietopalvelu
Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos

Euroopan avaruusjärjestö

Lisätiedot:
Walter Schmidt, tutkimuspäällikkö, Ilmatieteen laitos,
puh. 050 3243 107

Heikki Hannula, teknologia-asiantuntija, Tekes, puh. 050 5577 857
Juhani Huovelin, dosentti, Helsingin yliopisto, puh. 050 584 1449
Karri Muinonen, dosentti, Helsingin yliopisto, puh. (09) 191 22941
Hans Andersson, projektipäällikkö, Oxford Instruments Analytical Oy
puh. (09) 329 41349