Tiedote - Ilmastonmuutos etenee kylmästä talvesta huolimatta

Kuva: Eija Vallinheimo

Alkutalven kylmyys Euroopassa ja laajoilla alueilla muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla ei ole merkki ilmaston lämpenemisen hidastumisesta. Ilmatieteen laitos korostaa, että luontaisen vaihtelun vuoksi kylmiä talvia on myös tulevaisuudessa, mutta ne ovat yhä harvinaisempia.

Tämän talven kylmyys ei ole merkki ilmaston lämpenemisen hidastumisesta. Ilmaston lämpenemisestä huolimatta luonnolliset vaihtelut säässä jatkuvat myös tulevassa ilmastossa.- Ilmastonmuutos jatkuu edelleen ja sen vaikutukset tulevat näkymään entistä selvemmin pitkällä aikavälillä. Noin sadan vuoden kuluttua tämän kaltaiset talvet ovat Suomessa jo poikkeuksellisia, ja toissatalven kaltaiset lauhat talvet selvästi tavanomaisempia kuin nykyilmastossa, toteaa meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitoksesta.Etelä-Suomen talvien arvioidaan tuolloin olevan tyypillisesti samankaltaisia kuin Pohjois-Saksan talvet nykyisin ja Pohjois-Suomen talvien samankaltaisia kuin Etelä-Suomen talvet nykyisin. Ilmaston lämpenemisen vaikutuksen arvioidaankin olevan tuntuvinta nimenomaan talvien keskilämpötilassa.

Suomen säähän kuuluu suuri vaihteluSuomessa ja muualla korkeilla leveysasteilla sää on vaihteleva. Suuret vaihtelut Suomessa johtuvat toisaalta pohjoisesta sijainnista ja toisaalta sijainnista laajan mantereen laidalla. Talvisin kylmät ilmamassat eivät ole koskaan kovin kaukana Suomesta, sillä Venäjällä mitataan usein alle -40 asteen lämpötiloja. Suursäätila eli vallitseva säätyyppi määrittää sen, miten matalapaineet ja korkeapaineet ovat sijoittuneet. Tämä vaikuttaa ilmavirtauksien suuntiin. Tänä talvena suursäätila on ollut sellainen, että arktisilla alueilla on vallinnut korkeapaine, kun taas Atlantin matalapaine on ollut etelämpänä kuin tavallisesti ja ulottunut Välimeren alueelle. Näin idästä on päässyt virtaamaan kylmää ilmaa suurimpaan osaan Eurooppaa.

Alkutalvi ei poikkeuksellisen kylmäIlmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomen alkutalvi ei ole ollut poikkeuksellisen kylmä, vaan vastaavaa sattuu keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Esimerkiksi alkutalvi 2002-2003 oli selvästi kylmempi kuin tämä alkutalvi. Tämän talven saa tuntumaan kylmältä se, että usea edeltävä talvi on ollut selvästi tavanomaista lauhempi. Esimerkiksi talvi 2007-2008 oli poikkeuksellisen lauha. Keski-Euroopassa ja etenkin Brittein saarilla havaittujen kylmien olojen toistumisaika on pidempi kuin mitä tällä hetkellä Suomessa. Verrattaessa pohjoisella pallonpuoliskolla tämän alkutalven keskilämpötilaa pitkäaikaiseen keskiarvoon havaitaan, että tavanomaista kylmempää on ollut vyöhykkeellä, joka ulottuu Itä-Aasiasta, Siperian yli Euroopan keski- ja pohjoisosaan. Pohjois-Amerikassa tavanomaista kylmempää on ollut Yhdysvaltojen itäosassa. Pohjoiselta pallonpuoliskolta löytyy kuitenkin laajoja alueita, joissa on ollut tavanomaista lämpimämpää. Tällaisia alueita ovat mm. Kanadan pohjoisosa, Grönlanti, Pohjois-Afrikka ja Euroopan kaakkoisin osa.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastokeskuksesta, puh. 0600 1 0601 (3,01 e/min+pvm)

Lue lisää ilmastonmuutoksestaTalven tilastot

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.