Tiedotearkisto: 2010

Lämpöennätykset rikkoutuivat heinäkuussa

2.8.2010 11:39

Kuva: Juho Aalto

Heinäkuu oli maan etelä- ja keskiosassa poikkeuksellisen lämmin ja erilaisia lämpötilaennätyksiä rikottiin urakalla.

Merkittävin ennätys oli Turussa heinäkuussa 1914 mitatun Suomen lämpöennätyksen rikkoutuminen. Lämpötila kohosi Joensuun lentoasemalla Liperissä heinäkuun 29. päivänä 37,2 asteeseen. Uusi ennätys ylittää 1,3 asteella 96 vuotta sitten mitatun edellisen ennätyksen, joka oli 35,9 astetta. Myös Joensuun Linnunlahdessa mitattu 36,8 astetta ylittää aiemman ennätyksen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan myös kuukauden keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa keskilämpötila oli jopa huomattavasti eli yli viisi astetta tavanomaista korkeampi. Aiempi kuukauden keskilämpötilaennätys, Lappeenrannassa heinäkuussa 1925 mitattu 22,1 astetta, rikkoutui peräti 14 havaintoasemalla. Lämpimin paikkakunta oli Puumala, jossa kuukauden keskilämpötila oli 23,0 astetta. Keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja itäosan runsaasta 20 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 12 asteeseen. Lapissa poikkeama keskilämpötilojen pitkäaikaisesta keskiarvosta oli vain 1-2 astetta.

Poikkeuksellisen paljon hellepäiviä
Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellista heinäkuussa oli myös hellepäivien suuri määrä. Ainoastaan 24. heinäkuuta lämpötila ei missään päin Suomea kohonnut hellelukemiin eli yli 25 asteen. Eniten hellepäiviä oli Utissa, Lahdessa, Heinolassa ja Puumalassa, joissa kussakin lämpötila kohosi peräti 27 päivänä 31:stä hellelukemiin. Aiempi hellepäivien lukumääräennätys 22 on vuodelta 2003.

Lapissa hellepäiviä oli vain muutamia, mikä on heinäkuussa tavanomaista. Maan pohjoisosissa oli myös muutamia hallapäiviä, ja Sodankylän Lokassa lämpötila laski maanpinnassa kolmena päivänä pakkasen puolelle. Kuukauden alin lämpötila oli Sallan Naruskassa 24. päivänä mitattu -1,0 astetta.

Heinäkuu etelässä vähäsateinen, pohjoisessa satoi runsaasti
Kuukauden sademäärissä oli sekä suuria eroja maan eri osien välillä että suuria paikallisia eroja. Kuukauden sademäärä jäi Ahvenanmaalla, länsi- ja etelärannikolla sekä maan itäosassa alle 20 millimetrin, mikä on alle kolmannes heinäkuun tavanomaisesta sademäärästä. Toisaalta Lapissa satoi paikoin jopa poikkeuksellisen runsaasti. Sademäärä kohosi Keski- ja Pohjois-Lapissa yleisesti yli 100 millimetrin, mikä on yli puolitoistakertainen määrä tavanomaiseen nähden. Sateisinta oli Inarin kirkonkylässä, jossa satoi 144 millimetriä. Vähiten satoi Ahvenanmaalla Jomalassa, jossa sadetta kertyi kuukauden aikana vain 11 millimetriä. Suurin vuorokautinen sademäärä oli heinäkuussa Ylöjärvellä 14. päivänä ja Sodankylässä 22. päivänä mitattu 60 millimetriä.

Asta-rajuilma teki tuhoja heinäkuussa
Heinäkuun helteet toivat mukanaan rajuja ukkospuuskia. Syöksyvirtaus sai aikaan paikallista vahinkoa Kaustisilla 26.7. Muutamaa päivää myöhemmin (29.-30.7.) Asta-rajuilmaksi nimetty ukkonen aiheutti laajalti vahinkoa yöaikaan Etelä-Karjalasta Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Korkein mitattu ukkospuuska, 29 metriä sekunnissa, mitattiin Rantasalmen Rukkasluodossa. Tämän lisäksi useilla havaintoasemilla rekisteröitiin yli 20 metriä sekunnissa puhaltaneita puuskia. Edellinen vastaavanlainen rajuilma oli Unton päivän ukkonen 5.7.2002.

Heinäkuussa Suomen maa-alueilla paikannettiin noin 70 000 maasalamaa, mikä on hieman keskimääräistä enemmän. Edellinen aktiivisempi heinäkuu ukkosten kannalta oli vuonna 2003, jolloin maasalamoita rekisteröitiin jopa 170 000. Salamoiden määrässä mitattuna vilkkain päivä oli kuun 14. päivä, jolloin paikannettiin noin 9500 maasalamaa. Tyypillisesti Suomen kesään mahtuu yksi päivä, jolloin maasalamoita paikannetaan yli 10 000.

Äärisääilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä
Kasvihuonekaasujen kertyminen ilmakehään lämmittää maapallon ilmastoa. Tämän vuoksi ilmastonmuutos lisää tavanomaista lämpimämpien sääjaksojen yleisyyttä maapallolla. Heinäkuussa laajoilla alueilla Euroopassa vaikuttanut osin ankara helleaalto muistuttaa siitä, että äärevien säätilanteiden vaikutusten ennakoiminen on tärkeää terveyshuollon, pelastustoimen ja muiden yhteiskunnan keskeisten toimintojen kannalta. Suomen säätä ja ilmastoa luonnehtiva vaihtelevuus säilyy tulevaisuudessakin ilmastomme ominaispiirteenä, mutta ilmastonmuutoksen arvioidaan kohottavan mm. vuodenaikaan nähden korkeiden lämpötilojen esiintymistodennäköisyyksiä.

Lisätietoja:

Heinäkuun sääseuranta ja tilastot

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,03 e/min+pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.

Tiedotearkisto